YKTT2018: Yrittäjyyskasvatuspäivät 2018: Artikkelit

Satakunnan ammattikorkeakoulussa (SAMK) pilotoitiin keväällä 2018 uusi opintojakso Ajattelu ja itsetuntemus, joka on noin sadan ajattelun työkalun kokonaisuus. Opintojakso toteutetaan kymmenen elämyksellisen luennon kokonaisuutena. Tämä artikkeli tarkastelee näkemyksiä tämän opintojakson sisältöjen hyödyntämisessä yrittäjyyskasvatuksessa. Tarkastelun pääkehyksenä on Albert Banduran (1977) minäpystyvyyden käsite. Albert Bandura kehitti teorian, jossa minäpystyvyyden käsite on mielenkiintoinen yrittäjyyden teeman näkökulmasta. Yrittäjän toiminnassa korostuu käsitys omasta kyvykkyydestä. Usko itseensä oman yrittäjyyden toteuttajana on merkittävä tekijä motivaation ja sitä kautta yritystoiminnan onnistumisen kannalta. Tässä casessa kehitetty opintojakso käsittää yli sata ajattelun työkalua, joista osa on yleispäteviä sovellettavaksi mihin tahansa tilanteeseen ja osa on kohdistettu nimenomaan itsetuntemuksen kehittämiseen. Kehitetyn opintojakson päätavoite on nimenomaan ajattelun soveltaminen – sellaisten yksinkertaisten ajattelun työkalujen esittely, joiden kautta kuka vain voi hahmottaa elämässään tapahtuvien asioiden merkityksiä ja kehittää omaa itsetuntemustaan.Ajattelu vaatii aina jonkin kohteen. Esitellyllä opintojaksolla valittu kohde on oman arkemme tilanteiden tarkastelu ja erityisesti uusien kuvakulmien löytäminen arjen tilanteisiin. Arvioimme näiden ajattelun työkalujen joukossa olevan sellaisia, jotka soveltuvat myös yrittäjyyskasvatukseen ja yrittäjyyden minäpystyvyyden kehittämiseen. </p

Smart textile waste collection system – Dynamic route optimization with IoT

Increasing textile production is associated with an environmental burden which can be decreased with an improved recycling system by digitalization. The collection of textiles is done with so-called curbside bins. Sensor technologies support dynamic-informed decisions during route planning, helping predict waste accumulation in bins, which is often irregular and difficult to predict. Therefore, dynamic route-optimization decreases the costs of textile collection and its environmental load. The existing research on the optimization of waste collection is not based on real-world data and is not carried out in the context of textile waste. The lack of real-world data can be attributed to the limited availability of tools for long-term data collection. Consequently, a system for data collection with flexible, low-cost, and open-source tools is developed. The viability and reliability of such tools are tested in practice to collect real-world data. This research demonstrates how smart bins solution for textile waste collection can be linked to a dynamic route-optimization system to improve overall system performance. The developed Arduino-based low-cost sensors collected actual data in Finnish outdoor conditions for over twelve months. The viability of the smart waste collection system was complemented with a case study evaluating the collection cost of the conventional and dynamic scheme of discarded textiles. The results of this study show how a sensor-enhanced dynamic collection system reduced the cost 7.4% compared with the conventional one. We demonstrate a time efficiency of −7.3% and that a reduction of 10.2% in CO2 emissions is achievable only considering the presented case study.publishedVersionPeer reviewe

Pienten kiertojen kehittämistä digitalisaatiolla

Kiertodigi-hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uusia konsepteja pienten jäte- ja kierrätysmateriaalivirtojen kiertojen hallintaan digitalisaation avulla. Pienillä virroilla tarkoitetaan sellaisia kierrätysmateriaalilähteitä, joiden kerääminen on haastavaa tarvittavan keräyskapasiteetin ja niistä syntyvien kustannusten vuoksi. Tarkastelun kohteina olivat materiaalivirrat, jotka liittyvät tuotteiden tai pakkausten loppukuluttajiin. Tarkasteltuja pieniä materiaalikiertoja olivat esimerkiksi bio-, muovi-, tekstiili-, rakennusmateriaalit. Osana hanketta pieni ryhmä tarkasteltujen avainalojen pk-yrityksiä haastateltiin käyttämällä hyväksi kiertotalouden arviointityökalua, jonka tavoitteena on auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan paremmin kiertotalouden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet. Haastattelut on tehty pääosin Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella. Raportti esittelee alueella näihin kiertovirtoihin kehitettyjä ratkaisumalleja, joista osaa on pilotoitu. Pilotoituja hankkeita kuvataan esimerkkitapauksina ja näihin esimerkkitapauksiin on liitetty hankkeen aikana tehdyissä haastatteluissa saatuja taustatietoja kunkin alan yrityksistä. Kuhunkin esimerkkitapaukseen on liitetty myös pohdintaa käsiteltävän materiaalin kierrätysasteen parantamis- ja kehittämismahdollisuuksista. Osin avataan yleisellä tasolla myös kunkin materiaalin kierrättämiseen hankkeen aikana esiin nousseita uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja niiden rajaehtoja. Esimerkkitapauksina käsitellään: älykäs vaatekeruu, maatalousmuovi, biojätteet, mobiilisovellus kuluttajille, keruukuljetukset, rakentaminen, mikrokiertojen syntypaikkalajittelu ja muovilaadut. Huomiota kiinnitettiin erityisesti logistiikka-analyyseihin, analyysityökaluihin ja kiertotalouden alustoihin kierrätyksen vauhdittajina, sekä digitaalisten teknologioiden hyödyntämiseen pienten kiertojen lisäämisessä.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

YKTT2018 Yrittäjyyskasvatuspäivät Abstraktikirja, Oksanen, Lea; Peltonen, Kati ja Laakso, Hilkka (toim.)

ALL IN -hanke (9/2015 - 2/2018) synnytti Satakuntaan yhteisen yrityskiihdyttämön, joka koostuu viiden oppilaitoksen yrittäjyysopetuksen toimijoista. Hankkeen keskeisin elementti tulosten aikaansaamisessa on ollut olemassa olevien toiminnallisten menetelmien jakaminen ja uusien luominen kaikkien mukana olevien toimijoiden yhteistyönä. Eri asteiden oppilaitosten yhteistoiminnan kehittäminen on juuri nyt erityisen ajankohtaista. Hankkeen aikana on kuvattu konkreettiset mallit, miten eri oppilaitokset järjestävät toimintaa yhteiseen kiihdyttämöön. ALL IN -hankkeessa on huomioitu alusta alkaen toiminnan jatkuminen rahoituksen päättymisen jälkeen. Yhteistyö jatkuu hankkeen päätyttyä organisaatioiden omana toimintana ja hanke synnyttää sellaista materiaalia, joka on hyödyllistä kaikille suomalaisille yrittäjyyskasvattajille. Hankkeessa tuotettiin loppuraporttina julkaisu ”Kokemuksia tuloksellisesta yrittäjyyskasvatuksesta”, joka sisältää työkaluja ja kokemuksia yrittäjyysopetukseen. Tämän lisäksi hankkeessa tuotettuja yrittäjyyskasvatuksen videoita ja muita oppimateriaaleja julkaistaan sähköisessä muodossa www.allin. fi sivustolle. Materiaalit on tuotettu avoimesti kaikkien yrittäjyyskasvattajien hyödynnettäviksi. Toiminnallisen yrittäjyyden viitekehys on tuonut uutta virtaa SAMKin yrityskiihdyttämön tuloksellisuuteen. Yrityskiihdyttämössä on tasaiseen tahtiin paljon mentoroitavia ja esiteltävät metodit ovat osoittaneet toimivuutensa. Hankkeen aikaansaamana merkittäviä uusia avauksia ovat laajentunut yrittäjyyskasvatuksen lukioyhteistyö ja satakuntalaisen yrittäjyyskasvatusekosysteemin rakentaminen. Avainsanat: pedagogiset ratkaisut, mentorointi, yrittäjyyden oppimisympäristöt, verkostot</p

Satakunnan yhteinen ALL IN – Yrityskiihdyttämö luo uutta yrittäjyyden koulutuskulttuuria

Satakunnan yhteisen ALL IN -yrityskiihdyttämön kehittämistyö käynnistyi vuoden  2015 lopussa Satakunnan ammattikorkeakoulun johdolla. ALL IN -yrityskiihdyttämö on Satakunnan korkeakoulujen (SAMK ja DiaK) ja yliopistokeskuksen (Tukkk) sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten (Sataedu ja WinNova) yhteinen ESR-hanke. Yhteistä yrityskiihdyttämöä on luotu Saras Saravathyn toiminnallisen yrittäjyyden periaatteita noudattaen. Yrittäjyyskasvatuksen ja -opetuksen näkökulmasta toiminnallisuuteen pohjautuva yrittäjyysajattelu korostaa opiskelijan omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamista, verkostoitumisen tukemista opintojen eri vaiheissa sekä luovuuden ja yhteistoiminnallisuuden edistämistä. ALL IN -yrityskiihdyttämössä on ammatilliselle toiselle asteelle luotu SAMKin yrityskiihdyttämömallin pohjalta omia työkaluja opiskelijoiden mentorointiprosessiin ja näin kehitetty toimivaa yhteistä yrityskiihdyttämöä. Yhteisten toimenpiteiden kautta on tuotu tasalaatuisuutta yrittäjyyskasvatukseen. Tärkeimpiä toimintamuotoja yhteisen yrityskiihdyttämön luomisessa ovat olleet yhteiset tapahtumat, joilla pyritään aikaansaamaan kiinnostusta yrittäjyysopintoihin, intentiokyselyt, joilla tunnistetaan mentorointiprosessista kiinnostuneet opiskelijat ja itse mentorointiprosessi. </p