International : From Legal to Civic Discourse and beyond in the Nineteenth Century

Peer reviewe

Review : Richard Whatmore, What is Intellectual History?

Reseña publicada originalmente en el Journal of Interdisciplinary History of Ideas, vol. 5, Nº 10, 2016. Traducción de Gabriel Entin.Non peer reviewe

How Ideology Became Isms : A History of a Conceptual Coupling

Peer reviewe

”Svenskar äro vi icke mera” : Om ett uttrycks historia

Hänvisningar till artikeln: s. 381-384.Non peer reviewe

Den ekonomiska patriotismens uppgång och fall : Finska hushållningssällskapet i europeisk, svensk och finsk kontext 1720–1840

Eighteenth-century Europe saw the emergence and spread of organizations known as economic societies which aimed to improve the economic basis of their respective countries. The study traces the rise and decline of the discourse of economic patriotism within these societies. Special emphasis is placed on the Finnish Economic Society (founded 1797) and its use of patriotic vocabulary first within the Swedish realm, and, after 1809, within the newly founded Grand Duchy of Finland in the Russian Empire. The primary methodological inspiration is Begriffsgeschichte (conceptual history) as formulated by Reinhart Koselleck. The study also draws from Cambridge-style contextual analysis of historical texts á la Quentin Skinner. Conceptual change and rhetorical innovation are seen both as mirroring changes in society as well as vehicles for historical change. Thus, the emphasis is on understanding the political and economic rhetoric employed within and outside the economic societies. Further, the study draws from the emerging field of transnational history. The main sources of the study are the economic societies published documents, particularly from the Finnish Economic Society. To contextualize the rhetoric in the documents, newspaper texts and other relevant publications from the period have been looked at. The study commences by charting the emergence and spread of economic societies in Europe and the overseas colonies of European powers. The first societies of this kind were founded in Britain and Ireland in the 1720s and 1730s. A second wave was established in the wake of the Seven Years War in most of continental Europe, whereas the era of the French Revolution can be seen as a third wave. Although the societies differed regionally, they generally combined the following three elements: 1) economic reform initiatives, 2) republican patriotic rhetoric and 3) the organizational form of a voluntary association. The study proceeds by addressing the radicalization and decline of the language of economic patriotism in Finland. This language was to be outrivaled from the 1830s onwards by the new dominant discourse of nation, culture and language as the basis of national improvement. The study traces this shift in the Finnish context and relates it to the development of the patriotic discourse as well as economic societies in neighboring areas.Tutkimus käsittelee vuonna 1797 perustettua Suomen talousseuraa ja siihen liittyvää puhetta patriotismista, isänmaasta ja isänmaanrakkaudesta. Talousseura oli Turun Akatemian ohella keskeinen taloudellisen ja poliittisen keskustelun foorumi. Seura sai perustamisensa jälkeen luvan kutsua itseään kuninkaalliseksi seuraksi, muuttuen vuoden 1809 jälkeen keisarilliseksi. Tutkimuksen kantava ajatus on, että Suomen talousseura kuului koko Euroopan kattavaan talousseuraliikkeeseen. Tällä viitataan itseymmärrykseen samantyyppisistä sisarseuroista muualla Euroopassa, ei siis jäsenyyteen kansainvälisessä kattojärjestössä. Euroopan imperiumit ja valtiot kilpailivat toistensa kanssa taloudellisessa kehityksessä ja eri paikkakunnille perustettujen talousseurojen tarkoitus oli parantaa oman alueen tai maan oloja. Ensimmäiset talousseurat perustettiin Edinburghissa (1723) ja Dublinissa (1731) reaktiona brittiläisen imperiumin taloudellisiin jännitteisiin. Seitsenvuotisen sodan aikana ja jälkeen talousseuroja ilmaantui Manner-Eurooppaan ja Pohjoismaihin. 1800-luvun alussa Euroopassa ja eurooppalaisten valtioiden siirtomaissa oli yli viisisataa talousseuraa. Talousseuroja yhdistää pyrkimys taloudellisiin reformeihin, patrioottinen retoriikka ja organisaatiorakenne eli kansalaisten säätyrajat ylittävä yhteenliittymä. Talouspatriotismi eli patriotismin ja isänmaan retorinen kytkeminen maatalouden ja muiden elinkeinojen edistämiseksi oli tärkeä osa 1700-luvun poliittista ajattelua. Suomessa yhdistelmä synnytti omanlaista täydentävää patriotismia: Suomen taloudellisten olojen kehittäminen yhdistettiin koko Ruotsin valtakunnan aseman parantamiseen kansainvälisessä kilpailussa. Vuoden 1809 jälkeen patriotismipuhe muuttui. Suomen talousseuran merkitys suuriruhtinaskunnassa kasvoi 1810-luvulla, mutta sen edustama talouspatriotismi sai haastajia. Patriotismi ja isänmaa liitettiin yhä useammin kansakuntaan, historiaan ja kieleen. Tämän uuden patriotismin merkittävin ilmentymä on vuonna 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS). Toisin kuin A. I. Arwidssonin vuonna 1821 aloitettu ja samana vuonna lakkautettu Åbo Morgonblad, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli poliittisessa retoriikassaan sovinnainen ja lojalistinen. SKS saikin esivallan tuen. Viimeistään SKS:n myötä talouspatriotismi oli siirtynyt poliittisen keskustelun marginaaliin

Finland as a concept and rhetoric

Non peer reviewe

Språkliga perspektiv i historisk forskning : Kenneth Partti, Taking the Language of the Past Seriously [Bokrecension]

.Non peer reviewe

Kansallinen historia ja metodologinen nationalismi Pohjoismaissa

Arvosteltu teos: Making Nordic historiography : connections, tensions and methodology, 1850-1970 / Pertti Haapala, Marja Jalava & Simon Larsson (toim.). [New York] : Berghahn, 2017

Studying the Historical Semantics of Finnishness with a Bigram Approach

Publisher Copyright: © 2022 Copyright for this paper by its authors. Use permitted under Creative Commons License Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)Our paper analyzes the historical understanding of Finland and Finnishness as it was expressed in newspapers published in the late eighteenth century and the early nineteenth century. As the period saw the decimation of the Swedish Kingdom and establishment of the Grand Duchy of Finland within the Russian Empire, a change in language use can be expected, but the changes occurring are rather fine-grained and difficult to detect without a systematic and transparent charting of the data. This paper suggests a method based on the analysis of bigrams to study this type of semantic change. Many existing methods are designed to navigate massive amounts of linguistic data and do well in solving computational tasks, but are not always a good match for the kind of historiographical questions such as ours. More broadly, we establish that the application of Finnish can in principle refer to the categories of language, geography, nationhood, statehood, and territoriality. Our analysis shows that especially the categories of language and state underwent a gradual shift in the period from the eighteenth to the nineteenth century.Peer reviewe