Kaivannaisjätteen luokittelu pysyväksi – Louhinassa muodostuvat sivukivet

Kaivannaisjäte voidaan kaivannaisjäteasetuksen (379/2008) mukaisesti luokitella pysyväksi, kun kaivannaisjäte täyttää asetuksessa mainitut kriteerit. Oppaan tarkoituksena on auttaa kaivannaisalan toimijoita ja viranomaisia louhinnassa syntyvän kaivannaisjätteen luokittelussa pysyväksi. Oppaassa esitetään menettelyt kaivannaisteollisuudessa syntyvän sivukiven luokittelulle kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti pysyväksi jokokansallisen pysyvien kivilajien luettelon tai tapauskohtaisen arvioinnin avulla

Calcium:Magnesium Ratio in Local Groundwater and Incidence of Acute Myocardial Infarction among Males in Rural Finland

Several epidemiologic studies have shown an association between calcium and magnesium and coronary heart disease mortality and morbidity. In this small-area study, we examined the relationship between acute myocardial infarction (AMI) risk and content of Ca, Mg, and chromium in local groundwater in Finnish rural areas using Bayesian modeling and geospatial data aggregated into 10 km × 10 km grid cells. Data on 14,495 men 35–74 years of age with their first AMI in the years 1983, 1988, or 1993 were pooled. Geochemical data consisted of 4,300 measurements of each element in local groundwater. The median concentrations of Mg, Ca, and Cr and the Ca:Mg ratio in well water were 2.61 mg/L, 12.23 mg/L, 0.27 μg/L, and 5.39, respectively. Each 1 mg/L increment in Mg level decreased the AMI risk by 4.9%, whereas a one unit increment in the Ca:Mg ratio increased the risk by 3.1%. Ca and Cr did not show any statistically significant effect on the incidence and spatial variation of AMI. Results of this study with specific Bayesian statistical analysis support earlier findings of a protective role of Mg and low Ca:Mg ratio against coronary heart disease but do not support the earlier hypothesis of a protective role of Ca

UniMorph 4.0:Universal Morphology

The Universal Morphology (UniMorph) project is a collaborative effort providing broad-coverage instantiated normalized morphological inflection tables for hundreds of diverse world languages. The project comprises two major thrusts: a language-independent feature schema for rich morphological annotation and a type-level resource of annotated data in diverse languages realizing that schema. This paper presents the expansions and improvements made on several fronts over the last couple of years (since McCarthy et al. (2020)). Collaborative efforts by numerous linguists have added 67 new languages, including 30 endangered languages. We have implemented several improvements to the extraction pipeline to tackle some issues, e.g. missing gender and macron information. We have also amended the schema to use a hierarchical structure that is needed for morphological phenomena like multiple-argument agreement and case stacking, while adding some missing morphological features to make the schema more inclusive. In light of the last UniMorph release, we also augmented the database with morpheme segmentation for 16 languages. Lastly, this new release makes a push towards inclusion of derivational morphology in UniMorph by enriching the data and annotation schema with instances representing derivational processes from MorphyNet

Haitalliset alkuaineet Kainuun kaivovesissä -hanke 2/2011-12/2012: Loppuraportti

Kainuun maakunta-kuntayhtymän alueella toteutettiin kaivovesien kemiallista laatua koskeva tutkimus vuosien 2011 – 2012 aikana. Tutkimuksessa oli mukana 117 kaivoa (99 porakaivoa, 18 rengaskaivoa). Veden laatua arvioitiin vertaamalla todettuja aineiden pitoisuuksia Suomen lakisääteisiin laatuvaatimus- ja laatusuosituspitoisuuksiin yksityiskaivoissa ja vertaamalla Kainuun alueen kaivoja koko Suomen kattavaan kaivoaineistoon. Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, onko veden laadussa eroa mustaliuskealueella ja viherkivialueella sijaitsevien kaivojen välillä. Kaivon vedestä otettiin vesinäytteet käyttäjälle tulevasta vesipisteestä. Vedestä määritettiin kattavasti sen kemiallista laatua kuvaavia parametreja. Niiden perusteella arvioitiin kaivokohtaisesti veden kemiallinen laatu ja siihen mahdollisesti liittyvä terveysriski. Tutkitut Kainuun kaivovedet olivat pääasiassa hyvänlaatuisia veden kemiallisilla laatuparametreilla arvioituna. Lakisääteiset veden laatunormit täyttyivät n. 75 % kaivoista koko kaivoaineistossa. Vesissä oli vähän aineita, joihin tiedetään liittyvän terveysriski. Porakaivoissa arseeni (4 % porakaivoista), nikkeli (6 %) ja nitraatti (2 %) ylittivät talousveden lakisääteisen laatuvaatimuksen. Yleisin laatupoikkeama oli hieman hapan vesi (pH < 6,5, 27 % porakaivoista). Muut merkittävämmät poikkeamat laatusuosituksista olivat lisääntynyt väri vedessä (27 %), mangaania yli aatusuosituksen (26 %) ja rautaa yli laatusuosituksen (18 % kaivoista). Alueen tutkituissa rengaskaivoissa yleisin laatupoikkeama myös oli hieman hapan vesi (28 % rengaskaivoista). Muita yleisimpiä poikkeamia laatusuosituksista rengaskaivoissa olivat koholla oleva KMnO4-luku (17 % rengaskaivoista) ja väriluku (11 %). Ainoastaan nikkeli ylitti rengaskaivoissa laatuvaatimuksen, yhdessä kaivossa. Kaivoissa, joissa oli runsaasti rautaa ja/tai mangaania, veden happipitoisuus oli alentunut. Terveysriskin kannalta ongelmallisimpia aineita olivat mangaani, rauta ja radon. Kaivoista 15 prosentissa (17 kaivoa) oli mangaania, rautaa tai radonia niin suuri pitoisuus, että kaivonomistajalle annettiin suositus olla käyttämättä vettä puhdistamatta juomavetenä ja ruoanlaittoon. Kaikki suosituksen saaneet kaivot olivat porakaivoja. Pääasiallinen syy suositukseen oli mangaani (77 % suosituksista). Suuri rautapitoisuus oli syynä 12 prosentissa ja radon 12 prosentissa suosituksista. Yksittäisten kaivojen osalta annettiin kehotus lopettaa veden käyttö myös löyly- ja pesuvetenä. Mangaanin, radonin ja raudan pitoisuudet olivat kaivoissa niin suuria, että niihin liittyy terveysriski. Tutkitulla alueella kaivovesissä ei ollut poikkeavasti uraania. Pitoisuudet olivat tavanomaisella kaivovesien tasolla eivätkä ylittäneet terveysperusteisia ohjearvoja. Kaivovesien nikkelipitoisuus ei myöskään ollut erityinen ongelma. Rengaskaivojen vesi oli laadultaan keskimäärin hieman parempaa kuin porakaivojen vesi. Kaivon sijainnilla (vihreäkivialue, mustaliuskealue, muu alue) ei ollut merkittävää vaikutusta vedenlaatuun. Vihreäkivialueiden vettä voidaan pitää hieman parempilaatuisena kuin mustaliuskealueen vettä. Vedenlaadun ohjearvoylitykset olivat yleisempiä mustaliuskealueella. Kokonaisuudessaan Kainuun kaivovesien laatu on hyvin samanlaista kuin kaivovedet yleensä Suomessa alueilla, joilla ei tiedetä olevan luontaisesti korkeita alkuainepitoisuuksia. Kaivovesissä ei ollut selkeää laatueroa maantieteellisesti tutkitulla Kainuun alueella. Suuret veden rautapitoisuudet ja niiden myötä lisääntynyt veden väri painottuivat kuitenkin alueen eteläosaan, Kuhmon, Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueelle