Flanking SNP markers for vicine–convicine concentration in faba bean (Vicia faba L).

The pyrimidine glycosides, vicine and convicine, limit the use of faba bean (Vicia faba L.) as food and feed. A single recessive gene, vc-, is responsible for a lowered vicine–convicine concentration. The biosynthetic pathway of these closely related compounds is not known, and the nearest available markers are several cM away from vc-. Improved markers would assist breeding and help to identify candidate genes. A segregating population of 210 F5 recombinant inbred lines was developed from the cross of Mélodie/2 (low vicine–convicine) × ILB 938/2 (normal vicine–convicine), and vicine–convicine concentrations were determined twice on each line. The population was genotyped with a set of 188 SNPs. A strong, single QTL for vicine–convicine concentration was identified on chromosome I, flanked by markers 1.0 cM away on one side and 2.6 cM on the other. The interval defined by these markers in the model species Medicago truncatula includes about 340 genes, but no candidate genes were identified. Further fine mapping should lead to the identification of tightly linked markers as well as narrowing down the search for candidate regulatory or biosynthetic genes which could underlie the vc- locus

Nurmirehu helpommin sulavaksi: sekundaarisoluseinän syntymisen säätely

Ligniini, fenoliyksiköistä koostuva verkkomainen puuaine, kertyy seinäsokeripolymeerien väliin kuolleidentuki- ja vettäkuljettavien solujen kehityksen loppuvaiheessa. Ligniini liimaa seinäpolysakkaridityhteen: soluseinistä tulee vahvoja ja vettäläpäisemättömiä. Ligniinialayksiköiden väliset ristisidoksetovat kestäviä ja niitä on erittäin vaikea hajottaa. Eri kasviryhmien seinäkoostumukset eroavat ligniinimääränja -laadun suhteen. Heinäkasvien ligniini koostuu G-, S- ja H-yksiköistä, lisäksi soluseinäsokereihinon liittynyt fenolihappoja (ferula- ja kumarihappo), joiden muodostamat ristisidokset edelleentiivistävät soluseinärakennetta. Ligniinin suuri määrällinen lisäys liittyy heinien korsiintumiseen.Tällöin korren ulompien osien solujen soluseinät paksunevat ja puutuvat, muodostuu ns. sklerenkyymituppi.Ligniini estää märehtijän ruoansulatusentsyymien pääsyä seinäpolysakkaridien luo ja tätenvähentää kasviaineksen hajoamista eläimen ruoansulatuksessa. Osa kasvin sisältämästä energiasta jäähyödyntämättä. Rehun D-arvo, joka kertoo sulavuudesta, laskee huomattavasti ligniinimäärän lisääntyessä.Sekundaariseinän biosynteesin geenitason säätelytekijöitä on selvitetty mm. mallikasvina käytetyllälituruoholla (Arabidopsis thaliana) ja puuvartisilla kasveilla (esim. poppeli ja eukalyptus). Eri säätelytekijätohjaavat sekundaariseinän kehitystä lituruohon tukisoluissa kuin vettäkuljettavissa putkisoluissaja putkiloissa. MTT:n sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen yhteistyötutkimuksessa pyrimme selvittämään,miten sekundaarisoluseinän biosynteesiä säädellään timoteillä, Suomessa yleisesti viljellyllärehukasvilla. Tietoa säätelytekijöistä hyödynnetään selvitettäessä soluseinän lignifikaation yhteyttätimotein kehitykseen sekä rehun sulavuuteen. Tavoitteenamme on saada tietoa ligniinin biosynteesistäsekä löytää ligniinin syntyä ohjaavia säätelytekijöitä, jotka säätelevät ligniinisynteesiä erityisesti korrensklerenkyymitupessa. Tämä mahdollistaisi lähestymistavan, jossa pyrimme alentamaan ligniiniinmäärää korren uloimman osan tukisolukossa. Näin korren kokonaisligniinipitoisuus alenisi johtojänteenvedenkuljetuksen siitä kärsimättä. Kokonaisligniinimäärän lasku puolestaan parantaisi kasvimassansulavuutta. On kuitenkin huomioitava, ettei ligniinimäärän alentaminen korren tukisolukossa johdalakoontumisen lisääntymiseen tai patogeenikestävyyden alenemiseen.Yhden prosenttiyksikön muutos koko Suomen säilörehusadon D-arvossa on laskennalliselta arvoltaann. 11–17 M€/v; rohkeampien laskelmien mukaan jopa 50 M€/v (P. Virkajärvi, arvio). Tältä pohjaltaarvioiden hanke on hyvin tärkeä maidon- ja lihantuotannon säilymiselle varteenotettavana elinkeinona.Loppukädessä hyötyjänä on sekä alkutuotanto ja sen varaan perustuva kotimainen elintarvikkeitajalostava teollisuus, jonka työpaikoista noin 80 % on maidon- ja lihanjalostuksessa. Myös maataloudenpanosteollisuus on pitkälti riippuvainen märehtijöihin perustuvasta tuotannosta

SSR and remap marker diversity in Nordic timothy (Phleum pratense L.)

vo

Mapping of net blotch resistance locus in barley line c-8755

vokpka ks

Nurmirehu helpommin sulavaksi: sekundaarisoluseinän syntymisen säätely

vo

Nurmirehu helpommin sulavaksi: sekundaarisoluseinän syntymisen säätely

vo