Helposti puhdistettavat lattiamateriaalit lypsykarjatiloissa

Maatalouden tuotantotilojen puhtaudella on suuri merkitys kotieläinten hyvinvointiin,terveyteen ja sitä kautta tuottavuuteen. Tuotantotilojen puhtaana pysymiseen voidaan vaikuttaa materiaalivalinnoilla. Maa- ja metsätalousministeriön Makera-tutkimusohjelman rahoittaman kolmivuotisen hankkeen .Maatalouden puhtaat pinnat. tavoitteena oli selvittää likaa ja kosteutta hylkivien rakennusmateriaalien toimivuutta lypsykarjarakennuksien lattiamateriaaleina. Tutkimuksessa oli mukana sekä kaupallisia että tuotekehityksessä olevia pintamateriaaleja. Tutkimus toteutettiin VTT:n, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) ja Helsingin yliopiston agroteknologian laitoksen (HY) yhteistyönä. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin laboratoriokokein betonin ja eri lailla seostettujen tai pintakäsiteltyjen betonimateriaalien, sauma-aineiden ja asfalttien hylkivyysominaisuuksia, kemiallista ja kulutuskestävyyttä sekä puhdistuvuutta malli-, rehu- ja lantalioista. Laboratoriokokeiden tulosten perusteella valikoidut materiaalit asennettiin käytännön olosuhteisiin lypsykarjan pihattorakennuksen älyportti- ja ruokintapöytäalueille. Materiaalien kuntoa ja puhdistuvuutta seurattiin kolmen kuukauden välein toistuvin säännöllisin mittauksin kaikkiaan vuoden ajan. Kenttätutkimus vahvisti laboratoriokoeosuudessa tehdyt havainnot siitä, että tutkitut muovipinnoitteet ja -modifioinnit paransivat betonin puhdistettavuutta navettaympäristössä. Pintamateriaalit likaantuivat ja kuluivat voimakkaammin älyporttialueella kuin ruokintapöydällä. Molemmissa koepaikoissa muovipinnoitetut pinnat olivat yleisesti ottaen helpommin puhdistettavia kuin pinnoittamattomat näytteet. Lisäksi älyporteille asennetuissa materiaaleissa veden ja siten myös lian tunkeutuminen materiaalien pintakerroksiin ja pintakerrosten läpi oli yleisempää kuin ruokintapöytänäytteissä. Tämä johtui älyportilla syntyneistä mekaanisista ja kemiallisista vaurioista pinnoitteisiin. Pinnoittamista suositellaan tiloihin ja pinnoille, joilta vaaditaan hygieenisyyttä, esimerkiksi ruokintapöydille ja lypsyasemille.Cleaniness of agricultural production facilities plays an important role in the wellbeing and health of the domestic animals, and thereby the productivity of the farm. The cleanability of production facilities can be influenced by proper choices of the building materials. The objective of the project .Easy-to-Clean Surfaces in Farm Buildings. was to determine the performance of dirt- and moisture-repelling building materials under agricultural conditions. The three year project was financed by the Makera research programme of the Ministry of Agriculture and Forestry in Finland. Commercially available surface materials or materials under development were included in the study. The research was conducted in cooperation between VTT Technical Research Centre of Finland, MTT Agrifood Research Finland and Helsinki University, Faculty of Agriculture and Forestry. During the first stage, the repellence properties, chemical and abrasion resistance as well as cleanability from manure, feed mixture and different model soils were characterised by means of laboratory methods for concrete, for differently modified or coated concrete, for different type of asphalt and joint materials. Based on the laboratory results, test materials were selected for the field test and placed on the feeding table and the floor at a sorting gate of a cow barn. The appearance and cleanability of the test materials were monitored regularly at three months intervals altogether for one year. The results of the laboratory phase were confirmed by the field test showing that the modifications or surface coatings studied clearly improved the cleanability of concrete under farm conditions. The materials were more severely soiled and worn at the floor than on the feeding table. Due to mechanical and chemical wear, the materials installed at the sorting gate absorbed more moisture and soil than the ones installed on the feeding table. Plastic coatings or treatments are recommended to be used for surfaces with requirements of high hygiene, such as for feeding tables and milking stations.vo

Upcycling of Agricultural Waste Stream to High‐Molecular‐Weight Bio‐based Poly(ethylene 2,5‐furanoate)

Orange peel and sugar beet pulp contain large quantities of pectin, which can be turned via galactaric acid into furan dicarboxylic acid (FDCA) and its esters. In this work, we show the polymerisation of these FDCA esters into high-molecular-weight, 70–100 kg/mol, poly(ethylene 2,5-furanoate) (PEF). PEF is an emerging bio-based alternative for poly(ethylene terephthalate) (PET), widely used in for example packaging applications. Closing the loop, we also demonstrated and confirmed that PEF can be hydrolysed by enzymes, which are known to hydrolyse PET, back into FDCA for convenient recycling and recovery of monomers

Helposti puhdistettavat pinnat maatilarakentamisessa –laboratoriotutkimus

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman kolmivuotisen (2005-2007) tutkimushankkeen ”Helpostipuhdistettavat pinnat maatilarakentamisessa” tavoitteena oli selvittää likaa ja kosteutta hylkivienpintamateriaalien toimivuutta maatalouden tuotanto-olosuhteissa. Tutkimuksessa keskityttiin olemassaolevien pinnoitteiden lianhylkivyyteen ja kulutuskestoon vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseen japinnoitettujen tuotteiden käyttöiän arvioimiseen. Tutkittavana oli perinteinen betoni, kaksi tiivistysaineellakäsiteltyä betonia, kolme betonin muovipinnoitetta (epoksi, polyuretaani ja polyesteri), akryylibetoni jakolme sementtipohjaista sauma-ainetta. Pintamateriaalien puhdistuvuustulokset esitettiin yksinkertaistettujenmallilikojen lisäksi myös muilla mallilioilla. Menetelminä käytettiin uusia radiokemiallisia ja biokemiallisiamenetelmiä. Lisäksi materiaalien topografiaa karakterisoitiin SEM-kuvin (pyyhkäisyelektronimikroskooppi)ja laserprofilometrimittauksin. Pintojen lian hylkivyysominaisuuksia selvitettiin kontaktikulmamittauksin.Tutkimuksen aihe on merkittävä, koska tuotantotilojen puhtaudella ja puhtaana pysymisellä on suurimerkitys kotieläinten hyvinvointiin ja terveyteen. Kotieläinten hyvinvointi ja terveys vaikuttavat puolestaansuuresti maatalouden kannattavuuteen. Tuotantotilojen ongelmana on orgaanisen materiaalin kuormitus, jokaon lähtöisin ruokinnasta ja eläimistä itsestään (esim. rehut, lanta). Tilojen kosteusolosuhteet jamikrobikasvustoille otollinen lämpötila lisäävät kuormituksen epäsuotuisaa vaikutusta. Kotieläintaloudessatapahtuva rakennemuutos ja yksikkökoon voimakas kasvu yhdistettynä maataloutta uhkaavaantyövoimapulaan korostavat paitsi tämän aihealueen taloudellista merkitystä myös sen merkitystäelintarvikkeiden hygieeniseen laatuun, eläinten ja rakennuksissa työskentelevien ihmisten hyvinvointiinvaikuttavana tekijänä

Helposti puhdistettava lattia - hoitajien ja eläinten turvallisuustekijä

Tuotantotilojen likaiset ja kosteat lattiat aiheuttavat liukastumisriskin niin eläimille kuin niiden hoitajille. Paitsi lattioiden oikealla muotoilulla, voidaan niiden kuivana sekä puhtaana pysymiseen vaikuttaa materiaalivalintojen avulla. Betoni on yleisin tuotantotiloissa käytetty lattia-, ja päällystemateriaali. Betoni on huokoinen materiaali. Huokoisuudesta johtuen tuotantotilojen epäpuhtaudet ja lika-aines imeytyvät helposti betoniin.Uusien ja perinteisten navetan pintamateriaalien puhdistuvuutta ja ominaisuuksia on tutkittu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa kolmevuotisessa tutkimushankkeessa ”Helposti puhdistettavat pinnat maatilarakentamisessa”. Hankkeessa keskityttiin olemassa olevien pinnoitteiden lian hylkivyyteen ja kulutuskestoon vaikuttavien tekijöiden kartoittamiseen ja pinnoitettujen tuotteiden käyttöiän arvioimiseen. Pintamateriaalien ominaisuuksia on tutkimuksen aiemmissa vaiheissa selvitetty laboratoriokokein. Koska materiaalien soveltuvuutta kotieläintiloihin ei voida selvittää pelkästään laboratoriossa, tuloksia on varmennettu käytännön kokeella.Kenttäkoe perustettiin osin uuteen ja osin peruskorjattuun pihattoon vuoden 2006 lopulla. Tutkittavana oli verrokkina toimineen teräshierretyn betonin rinnalle perinteisistä navetan pintamateriaaleista polyesteribetoni, tiivis asfaltti ja karhennetut epoksi-, polyuretaani- ja akryylipinnoitteet sekä tässä ympäristössä uudenlaiset materiaalit silaani-impregnointi ja öljypohjainen pinnoite sekä sellaisenaan että kumirouheella täytettynä. Halutut materiaalien pintaominaisuudet mitattiin ennen kokeen alkua, 3 kk, 6 kk ja 9 kk kokeen alusta sekä viimeisen kerran kenttäkokeen päätyttyä marraskuussa 2007. Kentällä mitattuja pintaominaisuuksia olivat pinnan topografia, pinnan väri ja kiiltoa. Lisäksi kokeen alussa, 6 kk:n ikäisinä ja kokeen päätyttyä koekappaleet punnittiin laboratoriossa ja niistä määritettiin pinnan hylkivyys ja puhdistettavuus.Seurantajakson aikana lattialle sijoitettujen materiaalien pinnan korkeushuiput ja syvimmät kolot tasaantuivat. Ruokintapöydän materiaalien syvimmät kolot tasaantuivat, mutta huippujen tasaantumista ei ollut havaittavissa. Vastaavasti lattiapintanäytteiden kiilto keskimäärin hieman kasvoi tai pysyi lähes muuttumattomana, kun ruokintapöydän pintanäytteiden kiilto useimmissa tapauksissa aleni. Kaikki lattian koepalat pinttyivät ja tummuivat tasaisesti kenttäkokeen edetessä, mutta huokoiset teräshierretty ja silaani-impregnoitu betoni erottuivat muovipinnoitteista huonomman kosteuden hylkivyyden perusteella. Muista pintamateriaaleista poiketen, toinen öljypohjaisista lattiapinnoitteista kului koejakson aikana osin puhki

12. Pääsuunnittelijakoulutuksen tutkielmat

Pääsuunnittelijakoulutus on suunnittelun ja johtamisen koulutusohjelma, jonka tavoitteena on tukea pääsuunnittelutehtävissä toimivien asiantuntijoiden edellytyksiä ja valmiuksia vastata tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin. Julkaisu sisältää 12. pääsuunnittelijakoulutuksen tutkielmat: (1) Renni Haroma: Arkkitehdin vaikutusmahdollisuudet pääsuunnittelijana KVR-urakassa; tehtävät ja vastuut, sekä onnistuneen lopputuloksen varmistaminen (2) Pontus Högström: Rakennuttajan ja pääsuunnittelijan vastuut pienrakennushankkeessa (3) Outi Jääskeläinen: Pääsuunnittelija kunnallisessa rakennusinvestointihankkeessa (4) Tuomo Kallio: Tietomalli pääsuunnittelijan työkaluna - Muuttuvat ohjeet ja määräykset (5) Sami Karvinen: Rakennesuunnittelija pääsuunnittelijana - Tehtävän erityispiirteet (6) Pauli Koivisto: Pääsuunnittelijan tehtäviä korjausrakentamiskohteissa (7) Mika Kurth: Pääsuunnittelu tietomallihankkeessa - Pääsuunnittelijan, arkkitehdin ja tietomallikoordinaattorin roolit (8) Niklas Mahlberg: Kokemuksia yhteispohjoismaisesta rakennushankkeesta - Case: Teatteri- ja konserttitalo Kilden, Kristiansand, Norja (9) Joni Räisänen: Tietomallintaminen; haasteet ja mahdollisuudet - Tietomallintaminen pääsuunnittelijavetoisessa hankkeessa - Case: Alberga Business Park (10) Sebastian Rönnblad: Pääsuunnittelu tilaajan näkökulmasta (11) Esa Sallinen: Sosiaalinen toimilupa toimitilahankkeessa - vaikutukset pääsuunnittelijan rooliin (12) Kimmo Severinkangas: Pääsuunnittelijan ja rakentamiseen ryhtyvän tehtävä- ja vastuujako vesivoimalaitoksen rakennushankkeessa - Case: Suunnitteilla oleva Sierilän vesivoimalaitoshanke (13) Erki Valdre: Pääsuunnittelun riskienhallinta - Laatujärjestelmä riskienhallintavälineenä (14) Riitta Vesala: Verkostojohtamis- ja esimiestaidot pääsuunnittelijan tehtävässä