Eteläpohjalaisten yritysten kasvuprofiilit ja kasvuun vaikuttavat tekijät

Tutkimus on osa ELY-keskuksen EAKR-rahoituksella toteutettua TKI Grow -hanketta. TKI Grow -hankkeen suuressa yritysselvityksessä kartoitettiin eteläpohjalaisten yritysten nykytilaa, vahvuuksia, kasvumahdollisuuksia ja tulevaisuuden tarpeita. Selvityksen toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeessa selvitettiin kyselyn avulla eteläpohjalaisten yritysten vahvuuksia, kasvumahdollisuuksia ja tulevaisuuden tarpeita. Kysely lähetettiin 1005 yritykselle ja tavoitteena oli saada 300 vastausta. Tavoite saavutettiin, vastauksia tuli kaikkiaan 308 ja vastausprosentiksi muodostui 31. Kun aineistosta poistettiin puutteelliset ja päällekkäiset vastaukset, kokonaisaineistoksi muodostui N=273. Seuraavassa esitetään tutkimuksen tuloksia kasvun, kasvutavoitteiden, kasvustrategioiden ja kasvua selittävien asioiden suhteen. Tarkasteltaessa yritysten kasvua jatkuvan kasvun näkökulmasta, oli kolmen vuoden periodilla neljällä prosentilla vastanneista yrityksistä jatkuvaa kasvua vähintään 20 %. Nämä yritykset voidaan luokitella nopean kasvun yrityksiksi. 13 % yrityksistä voitiin luokitella kohtalaisen kasvun yrityksiksi. Näillä vuosittainen kasvu oli välillä 5 - 19 %. 79 prosentilla yrityksistä ei ollut jatkuvaa vuosittaista kasvua. Noin puolet vastanneista yrityksistä on kasvuhakuisia. 13 % vastanneista yrityksistä hakee seuraavan viiden vuoden aikana voimakasta, vähintään 30 prosentin, kasvua liikevaihdossa. 40 % tavoittelee kohtalaista (vähintään 10 %) kasvua tulevaisuudessa. Lisäksi 37 % tavoittelee nykyisen markkina-aseman säilyttämistä ja 9 % ilmoittaa, ettei yrityksellä ole ollenkaan kasvutavoitteita. Kasvustrategioista tärkeimpinä yritykset pitävät nykyisten asiakassuhteiden kehittämistä nykyisillä tuotteilla/palveluilla sekä uusasiakashankintaa. Kasvua haetaan myös uusien palveluiden tai tuotteiden kehittämisellä nykyisille markkinoille. Yrityksen kasvu ei ole kiinni mistään yksittäisestä ominaisuudesta, joskin toteutunut kasvu selittää tulevia kasvutavoitteita. Tuloksista nousevat esiin erityisesti digitalisaatioon ja markkinointiin liittyvät teemat. Kehittämisaktiivisuus ja yhteistyö auttavat yrityksiä menestymään. Raportissa esitellään myös kasvuekosysteemin vahvistamiseksi kehitetty malli korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön integroinnista ja toimijoiden profiloinnista kasvuyritysten tukemiseksi Etelä-Pohjanmaalla

Vuokratyöntekijä työyhteisössä

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli erityisesti kuvata, tulkita ja ymmärtää vuokratyöläisyyttä työyhteisössä. Tässä tutkimuksessa etsittiin vastausta tutkimuksen pääongelmaan, miten vuokratyösuhde vaikuttaa työyhteisöön liittymiseen ja kiinnittymiseen, neljän eri alaongelman avulla: miten yritykset perustelevat vuokratyövoiman käyttöä, ja esiintyykö yrityksissä selviä käytäntöjä, joissa vuokratyöntekijän asema poikkeaa vakituisen työntekijän asemasta, miten vuokratyöläisyys vaikuttaa työyhteisön vakituisten työntekijöiden ja esimiesten päivittäiseen toimintaan työyhteisössä, miten työyhteisön vakituiset työntekijät kokevat vuokratyöntekijöiden käytön omassa työyhteisössään ja miten työsuhteen laatu heijastuu vuokratyöntekijän omaan olemiseen ja käyttäytymiseen sekä työpaikalla että muussa elämässä. Tutkimuksen pääongelmaa tuettiin erityisesti sosiaalistumisteorioiden avulla. Tutkimusaineiston hankinta suoritettiin neljässä tutkimukseen osallistuneessa case-yrityksessä, joista jokaisesta haastateltiin henkilöstöjohtaja, esimies, vähintään yksi vakituinen työntekijä ja vähintään yksi vuokratyöntekijä. Tutkimushaastattelut toteutettiin teemahaastattelujen periaatteita noudattaen. Aineiston analyysi suoritettiin usean luku-, ja jäsennyskierroksen kautta, ja siinä hyödynnettiin laadullisen aineiston analyysiohjelmaa Nvivoa. Analyysissa muodostui haastatteluteemojen pohjalta merkityskokonaisuuksia, joita arvioitiin tutkimuksen synteesivaiheessa suhteessa tutkimuksen pääongelmaan. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että vuokratyöntekijöiden liittymiseen ja kiinnittymiseen työyhteisöön vaikutti erityisesti vuokratyöntekijöiden epätasa-arvoinen asema muun muassa palkan ja työsuhde-etujen osalta työyhteisön muihin jäseniin verrattuna. Työsuhteen laatu ei sinänsä vaikuttanut vuokratyöntekijän työnkuvaan, vaan enemmänkin se vaikutti työyhteisössä vallitseviin ihmissuhteisiin. Vuokratyöntekijät olivat usein epävarmoja omasta pätevyydestään ja muiden hyväksynnästä työyhteisössä: he kokivat joutuvansa yrittämään enemmän kuin muut todistaakseen osaamisensa. Vallitsevien ihmissuhteiden lisäksi vuokratyöntekijöiden kiinnittymiseen työyhteisöön vaikutti epävarmuus työsuhteen jatkuvuudesta. Epävarmuus hankaloitti erityisesti vuokratyöntekijän yksityiselämän- ja talouden suunnittelua. Työyhteisön vakituiset työntekijät kokivat jossain määrin oman työpaikkansa uhatuksi, kun yrityksessä oli aloitettu ulkopuolisen työvoiman käyttö.fi=Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.|en=Fulltext not available.|sv=Fulltext ej tillgänglig

Service innovation capability in social and health care SMEs : The impact of market orientation and technology orientation

Developing new services is vital for a service-based company to succeed in the long run. This requires both innovation capability and understanding customer needs. Previous research has shown that if a firm wishes to develop an innovation superior to the competition, it must have both a strong technology orientation and a strong market orientation. The objective of this study was to examine the effect of market orientation and technology orientation on service innovation capability in SMEs operating in the field of social and health care. In addition, this study examined the obstacles to using digitalization and new technologies in service innovations. Mixed methods design was applied so both quantitative and qualitative data was used. The results from the quantitative part of this study show that both technology orientation and market orientation have a positive and statistically significant effect on service innovation capability in SMEs operating in the field of social and health care. Furthermore, market orientation is the most important variable in the model. The results from the qualitative element again show that some of the hindering factors of using digitalization and new technologies arise from practices and attitudes of social and health care actors but others arise from the digitalization and new technologies themselves

Eteläpohjalaisten yritysten kasvuprofiilit ja kasvuun vaikuttavat tekijät

Peer reviewe