Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutos Kelan arviointi- ja ratkaisutyön asiantuntijoiden näkökulmasta

Tämä tutkimus on osa Kelan vaativan kuntoutuksen lainmuutoksen toimeenpanoa koskevaa tutkimuskokonaisuutta. Tässä raportoitava kyselyaineistoon perustuva tutkimus kohdistui siihen, millaisia seuraamuksia kuntoutuksen myöntöedellytysten muuttumisella on ollut kuntoutushakemusten ratkaisutyöhön: miten laaja-alaista toimintakyvyn arviointia tehdään asiakkaan kuntoutustarvetta sekä suoritus-ja osallistumisrajoitetta määriteltäessä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillista harkintaa lainmuutoksen toimeenpanossa. Sähköisen kyselyn kohderyhmä oli kaikki Kelassa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen ratkaisu- tai arviointityötä keväällä 2018 tehneet etuuskäsittelijät ja asiantuntijalääkärit. Perusjoukkoon (n = 224) kuului 155 etuuskäsittelijää ja 68 asiantuntijalääkäriä. Vastausprosentti oli 58 ja vastaajia oli yhteensä 130. Aineisto analysoitiin R 3.4.4 -ohjelmistolla ja SPSS 25 -tilasto-ohjelmistolla. Avovastaukset analysoitiin temaattisella sisällönanalyysillä. Valtaosa vastaajista arvioi lainmuutoksen vaikutuksia positiivisesti tai neutraalisti. Lakiuudistuksen nähtiin parantaneen asiakkaiden etua esimerkiksi kuntoutuksen oikea-aikaisuuden näkökulmasta. Etuuskäsittelijöiden ja asiantuntijalääkäreiden välillä ei ollut havaittavissa ero- ja suhtautumisessa lisääntynyttä harkintaa tuoneeseen lainmuutokseen. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneet etuuskäsittelijät kokivat laaja-alaisen arvioinnin keskimäärin helpommaksi kuin etuuskäsittelijät, joilla oli opistotason koulutus muilta aloilta. Samoin asiantuntijalääkärit keskimäärin ilmoittivat arvioinnin olevan helpompaa etuuskäsittelijöihin verrattuna. Tutkimuksen perusteella vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen hakijoista saatavilla oleva tieto ei vielä kaikilta osin ole sellaista, että se parhaalla mahdollisella tavalla tukisi uuden lain mukaisesti tehtävää, kokonaisvaltaiseen arvioon pohjautuvaa harkintaa. Kuntoutujan yksilö- ja ympäristötekijöistä välittyi päätöksentekoon huomattavasti heikommin yksilöllisen tilanteen huomioimisessa tarvittavia tietoja.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

Sairaanhoitajakoulutus ja sairaanhoitajan työ Suomessa : ohjausmateriaali sairaanhoitajakoulutukseen pyrkiville lähihoitajaopiskelijoille

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tukea ammatillisen kasvun ensimmäistä vaihetta eli ammatinvalintaa sekä koota ohjausmateriaali sairaanhoitajakoulutuksesta ja sairaanhoitajan työstä Koulutuskeskus Salpauksen opinto-ohjaajille. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Koulutuskeskus Salpaus, ja opinnäytetyön kohderyhmänä olivat Koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajaopiskelijat sekä opinto-ohjaajat. Opinnäytetyö tulee avuksi opinto-ohjaajille opiskelijoiden jatko-opintojen ohjaukseen. Toiminnallisessa opinnäytetyössä käytettiin tutkimuksellisuutta ohjausmateriaalin tukena. Teetätimme kyselyn Koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajaopiskelijoille ja kokosimme opinnäytetyön teoriapohjan lähihoitajaopiskelijoiden vastausten perusteella. Päätimme käyttää kyselyä opinnäytetyön tukena, jotta ohjausmateriaalista tulisi mahdollisimman opiskelijalähtöinen. Opinnäytetyö sisältää tietoa hakeutumisesta sairaanhoitajakoulutukseen sekä hoitotyön koulutuksista Suomessa, ja tarkoituksena on selkeyttää opinnäytetyön lukijalle sairaanhoitajakoulutuksen ja lähihoitajakoulutuksen eroja. Raportti sisältää tietoa sairaanhoitajan työnkuvasta Suomessa ja sairaanhoitajan EU-direktiivien kompetensseista. Jatkokehittämisideoina nousi uuden ohjausmateriaalin kokoaminen, joka olisi julkisesti saatavilla, ja avoimien ovien järjestäminen kaikille koulutukseen hakijoille ja koulutuksesta kiinnostuneille.The goal of this thesis was to support the first phase of vocational growth or vocational selection and gather the guidance material of nursing education and nursing work for the Salpaus further education’s study advisors. The bachelor’s thesis was commissioned by Salpaus further education and the target group was the practical nurse students of Salpaus further education and their study advisors. The thesis will be helpful for study advisors when they guide postgraduate studies for the students. The basis for this functional thesis is the research supporting the guidance material. We made an inquiry for the practical nurse students of Salpaus and we combined the theoretical basis of the thesis based on the students’ answers. We decided to use the inquiry in thesis to make the guidance material as student-oriented as possible. The thesis also includes information about applying for nursing education and nursing education in Finland, and it aims to clarify the difference between nursing education and practical nurse education. The report contains information on nurse’s job description in Finland and nurses’ competences in EU directives. Ideas for further developing the topic of the thesis could be creating a new guidance material that would be publicly available and organizing open doors events for all those who are interested in nursing education

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutoksen vaikutus kuntoutuksen kohdentumiseen : Rekisteritutkimus vuosien 2014, 2016 ja 2017 kuntoutuspäätöksistä

Tässä rekisteritutkimuksessa selvitettiin vuoden 2016 alussa voimaan tulleen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutoksen (L 145/2015) vaikutuksia Kelan järjestämisvastuulla olevan lääkinnällisen kuntoutuksen kohdentumiseen. Lainmuutoksen yhteydessä poistettiin kuntoutuksen kytkös tasoltaan vähintään korotettuun vammaisetuuteen ja hakijan toimintakykyä alettiin arvioida laaja-alaisesti ICF-luokituksen mukaiset osa-alueet huomioiden. Tutkimus toteutettiin rekisteritutkimuksena, jossa aineistoon (n = 42 480) poimittiin vuosina 2014, 2016 ja 2017 vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tai vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta hakeneet henkilöt. Hakemustietoihin liitettiin hakemusvuoden maksutiedot vammaisetuuksista sekä väestörekisteristä saatuja demografisia taustatietoja. Tutkimuksessa tarkasteltiin lainmuutoksen vaikutuksia myönteisten ja hylkäävien päätösten määrään, hylkäysperusteisiin sekä päätösten kohdentumiseen. Hakemusten määrä kasvoi vuodesta 2014. Myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden määrä nousi, mutta samalla hylättiin aiempaa enemmän erityisesti terapioihin liittyviä ohjauskäyntejä ja laitosmuotoista kuntoutusta. Myönteisiä kuntoutuspäätöksiä annettiin vammaisetuuden perusosan perusteella tai ilman vammaisetuutta noin 4 000 kuntoutujalle vuonna 2016 ja noin 8 000 kuntoutujalle vuonna 2017. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt -ryhmään kuuluvien diagnoosien määrä nousi vuoteen 2014 verrattuna myönteisen päätöksen saajilla, ja yli puolella hakijoista oli kyseiseen sairauspääryhmään kuuluva diagnoosi. Erityisesti sellaisten lasten ja nuorten, joilla on laaja-alaiset kehityshäiriöt -ryhmään kuuluva diagnoosi, osuus kasvoi sekä hakijoiden että myönteisen kuntoutuspäätöksen saaneiden joukossa. Vaikka Kelan järjestämisvastuulla olevaa lääkinnällistä kuntoutusta saa nyt vammaisetuudesta riippumatta, on korotettu tai ylin vammaisetuus edelleen vahvasti yhteydessä myönteiseen kuntoutuspäätökseen.peerReviewedVertaisarvioit

Planetary well-being

Tensions between the well-being of present humans, future humans, and nonhuman nature manifest in social protests and political and academic debates over the future of Earth. The increasing consumption of natural resources no longer increases, let alone equalises, human well-being, but has led to the current ecological crisis and harms both human and nonhuman well-being. While the crisis has been acknowledged, the existing conceptual frameworks are in some respects ill-equipped to address the crisis in a way that would link the resolving of the crisis with the pivotal aim of promoting equal well-being. The shortcomings of the existing concepts in this respect relate to anthropocentric normative orientation, methodological individualism that disregards process dynamics and precludes integrating the considerations of human and nonhuman well-being, and the lack of multiscalar considerations of well-being. This work derives and proposes the concept of planetary well-being to address the aforementioned conceptual issues, to recognise the moral considerability of both human and nonhuman well-being, and to promote transdisciplinary, cross-cultural discourse for addressing the crisis and for promoting societal and cultural transformation. Conceptually, planetary well-being shifts focus on well-being from individuals to processes, Earth system and ecosystem processes, that underlie all well-being. Planetary well-being is a state where the integrity of Earth system and ecosystem processes remains unimpaired to a degree that species and populations can persist to the future and organisms have the opportunity to achieve well-being. After grounding and introducing planetary well-being, this work shortly discusses how the concept can be operationalised and reflects upon its potential as a bridging concept between different worldviews.</p

Hyvinvoiva Minä - Ryhmänohjaustunnit murrosikäisille tytöille

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli pitää kaksi ryhmänohjauskertaa murrosikäisille tytöille terveellisen ravitsemuksen ja henkilökohtaisen hygienian merkityksestä. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen Tyttöjen Talon® kanssa ja ryhmänohjauskerrat järjestettiin osana nuorten Hyvän mielen -kurssia. Ohjauskertojen pääteemat päätettiin yhdessä Tyttöjen Talon® henkilökunnan kanssa ja ne nousivat tyttöjen tarpeista ja toiveista. Tehtävinä oli selvittää millainen on murrosikäisen terveellinen ravitsemus, miten toteuttaa murrosikäisen tytön henkilökohtaista hygieniaa ja millaista on ryhmänohjaus. Tämä opinnäytetyön menetelmänä käytettiin toiminnallista opinnäytetyötä ja opinnäytetyö on yksiosainen. Opinnäytetyön teoriaosassa määritellään työn teoreettiset lähtökohdat, joiden pohjalta ryhmänohjauskerrat suunniteltiin ja toteutettiin. Ohjauskerrat järjestettiin kahtena peräkkäisenä ryhmäkertana Tyttöjen Talon® ryhmätyötilassa ja ne olivat kestoltaan 1,5 tunnin mittaisia. Ne toteutettiin rakenteellisesti saman kaavan mukaan, joka sisälsi aloituksen, teoriaosan, toiminnallisen osuuden sekä päätännän. Raporttiosassa käsitellään opinnäytetyöprosessin vaiheet. Tätä opinnäytetyötä tarkastellaan terveyden edistämisen näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä nuorten tietoa terveellisestä ravitsemuksesta ja henkilökohtaisesta hygieniasta sekä tukea nuorta tekemään valintoja tietoisesti. Tyttöjen sekä työelämäyhdyshenkilön palautteen mukaan ryhmänohjaustunnit olivat tarpeellisia ja pidettyjä. Tytöillä oli selkeä halu oppia puhtaudesta, joka näkyi palautteen lisäksi innostuneena osallistumisena ryhmäkerroilla. Teoriassa murrosikäisillä voi olla tietoa, kuinka terveellistä ravitsemusta tulisi noudattaa, mutta käytännössä sen toteuttaminen voi olla vaikeaa, jos kotona sen noudattamista ei katsota tarpeelliseksi. Palautteesta kävi ilmi, että osa tytöistä sai uutta näkökulmaa terveellisen ravitsemuksen noudattamiseen ja aikoivat ottaa sen mahdollisuuksien mukaan osaksi arkea. Palautteen mukaan ohjaajat koettiin mukaansatempaaviksi ja asiantunteviksi. Kehitysehdotuksena esitämme Hyvä mielen -kurssin yhteydessä järjestettäviä muita ryhmänohjauskertoja, joiden teemoina voisi olla esimerkiksi päihteet ja seksuaalisuus.The purpose of this thesis was to give adolescent girls two lectures on healthy nutrition and the importance of personal hygiene. The thesis was carried out in cooperation with Tampereen Tyttöjen Talo® _ association. The lectures were part of the young girls’ Wellbeing course. The subjects of these lectures were agreed on together with Tampereen Tyttöjen Talo® and the subjects had been chosen on the basis of the girls’ expectations and needs. This thesis examines the following questions: What is teenagers healthy nutrition like; How should a teenage girl take care of her personal hygiene and What is group guidance like. The approach of this thesis is functional and it consists of only one part. In this theoretical part of the study the central concepts are presented and defined. On the basis of this, the lectures were planned and given. The lectures were given as two consecutive sessions in Tyttöjen Talo® , lasting 1,5 hours each. The structure of the lectures were similar, including an introductory part, a theoretical (an educational) part, a cooperative part with the participants and a conclusion. This thesis is conducted from the perspective of health promotion. The aim of this thesis was to provide adolescents with information on healthy nutrition and personal hygiene, as well as to encourage the adolescents to intentional decision making. According to the feedback obtained from the girls and the Tyttöjen Talo® contact person, the lectures were useful and appreciated. The girls were motivated to learn about hygiene and healthy nutrition. Their intention was to adopt the information as part of their daily lives. The lecturers’ approach was inspiring and professional. The above handled topics are useful and significant to all adolescents, but there are many other areas of interest that should be focused on. Among the important issues to be dealt with the youngsters are the use of alcohol and recreational drugs, as well as young people and sexuality

Binge eating disorder : Oppimateriaalia mielenterveys- ja päihdehoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin

Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa sairaanhoitajakoulutuksen mielenterveys- ja päihdehoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin soveltuva itseopiskelumateriaali syömishäiriöstä, jota kutsutaan nimellä BED (binge eating disorder). Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, mikä on BED ja miten sitä hoidetaan sekä millainen on hyvä itseopiskelumateriaali. Tavoitteena oli koota tietoa BEDista ja sen hoidosta. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja tuotoksena syntyi itseopiskelumateriaali sairaanhoitajaopiskelijoille. Oppimateriaalin pohjana oli aiheesta tehty kirjallisuuskatsaus, joka analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. BED on tutkimusten mukaan yleisin syömishäiriö ja siksi sen tunnistaminen ja hoito kuuluvat olennaiseksi osaksi hoitotyön osaamista. BEDin hoidossa painottuu itsehoito ja sen tärkeänä osana ravitsemushoito ja painonhallinta. Erilaiset terapeuttiset hoitomenetelmät on myös koettu tehokkaina BEDin hoidossa. Lääkehoidolla ei pystytä yksinään hoitamaan BEDia, mutta tulosten perusteella se on koettu hyödylliseksi yhdistettynä muihin hoitomenetelmiin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää mielenterveys- ja päihdehoitotyön vaihtoehtoisissa ammattiopinnoissa, ja ne soveltuvat käytettäväksi BEDin itsenäiseen opiskeluun. Kehitysehdotuksena on, että tuotetaan vastaavanlaista materiaalia myös keskivaiheen opinnoissa käytettäväksi.The purpose of this thesis was to produce self-learning material about BED (binge eating disorder) for nursing students in optional professional studies of mental health and substance abuse nursing. The purpose was to find out what BED is and how it is treated and also what a good self-learning material is like. The aim was to gather information about BED and its treatment. The thesis was carried out with a functional method and the output was the self-learning material for nursing students. The material is based on a literature review which was analyzed using content analysis. Studies show that BED is the most common eating disorder. That is why it is important to recognize it and know how it is treated. Self-treatment is emphasized, including nutritional treatment and weight control. Also different kinds of therapeutic treatment methods can be affective in the treatment of BED. There are a few medications that have also proven to be useful in the treatment, but they cannot be used alone. The results of this thesis can be utilized in mental health and substance abuse nursing alternative studies and they can be applied for self-learning about BED. In future it could be beneficial to produce a similar material for earlier stages of nursing studies.Opinnäytetyön tuotos on luovutettu tilaajan käyttöön, eikä sitä ole julkaistu opinnäytetyön liitteenä

Digimarkkinointisuunnitelma sosiaalisen median kanavissa yritys X:lle

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä digimarkkinointisuunnitelma toimeksiantajayritykselle. Toimeksiantajayritys on pian liiketoimintansa avaava verkkokauppa, joka toimii B2C-sektorilla. Toimeksiantajaan toiveesta opinnäytetyössä käytetään mainintaa yritys X. Digimarkkinointisuunnitelma on luotu toimeksiantajan toiveiden ja tavoitteiden mukaan. Digimarkkinointisuunnitelmasta on pyritty tekemään helposti toteutettava toimeksiantajan vähäisten resurssien vuoksi. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan, mitä on markkinointi ja digimarkkinointi. Tämän jälkeen perehdytään sosiaalisen median markkinointiin ja käydään läpi toimeksiantajan kannalta oleellisimmat sosiaalisen median kanavat. Teoriaosuudessa käydään läpi myös SOSTAC-malli, jonka pohjalta digimarkkinointisuunnitelma on tehty. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on käytetty toimeksiantajalle tehtyä teemahaastattelua. Teemahaastattelun tietojen pohjalta suunniteltiin digimarkkinointisuunnitelma SOSTAC-mallin mukaisesta. Toisena tutkimusmenetelmänä on käytetty vertailuanalyysia, jossa on vertailtu toimeksiantajan kolmen kilpailijan toimintaa sosiaalisen median kanavissa digimarkkinoinnin näkökulmasta. Vertailtavia kohteita olivat sosiaalisen median kanavien visuaalisuus, informatiivisuus ja aktiivisuus. Vertailuanalyysin avulla löydettiin toimivia käytäntöjä omaan digimarkkinointisuunnitelmaan ja toimeksiantajan mahdollisuus erottua joukosta. Toiminnallisessa osassa tehtiin digimarkkinointisuunnitelma SOSTAC-mallia, teemahaastattelua ja vertailuanalyysia hyödyntäen. Toimitusjohtajalle tehdyn teemahaastattelun avulla kuvattiin toimeksiantajayrityksen nykytila ja tavoitteet. Näiden jälkeen suunniteltiin strategia ja toimintasuunnitelma ja lopuksi asetettiin vielä mittarit, jolla toimeksiantaja pääsee seuraamaan digimarkkinointisuunnitelman tuloksia ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Digimarkkinointisuunnitelma pitää sisällään toimeksiantajalle oleellisemmat sosiaalisen median kanavat ja niiden hyödyntämisen markkinoinnissa. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin markkinoinnin vuosikello, jota hyödyntämällä toimeksiantaja pääsee toteuttamaan digimarkkinointisuunnitelmaa. Toimeksiantaja ottaa digimarkkinointisuunnitelman käyttöönsä kesällä 2021.The purpose of this thesis was to make a digital marketing plan for the commissioner company. The commissioner company is an online store that will soon open its business and will operate in the B2C business. At the request of the commissioner the thesis uses the term company X. to have the company remain anonymous. The digital marketing plan is created according to the wishes and goals of the commissioner. Efforts are made to make the digital marketing plan easy to implement due to the commissioner’s limited resources. The theoretical section of the thesis focuses on marketing and digital marketing. This is followed by an introduction to social media marketing and a review of the most relevant social media channels for the commissioner. The theoretical section also covers the SOSTAC model, on the basis of which the digital marketing plan is made. The research method of the thesis is a thematic interview made with the commissioner. Based on the information from the thematic interview, a digital marketing plan based on the SOSTAC model is designed. Another research method used is benchmarking, which compares the activities of the commissioner’s three competitors in social media channels from the digital marketing point of view. The objects are to compare the visuality, informativeness and activity of social media channels. Benchmarking was used to map workable practices for the digital marketing plan and the opportunity for the commissioner to stand out from the crowd. In the functional section, a digital marketing plan was made using the SOSTAC model, the results of the thematic interview and benchmarking. A thematic interview with the CEO described the current status and goals of the client company. These were followed by the design of a strategy and action plan and, finally, the indicators to enable the client to monitor the results of the digital marketing plan and the achievement of the set objectives were reviewed. The digital marketing plan includes the social media channels that are more relevant to the commissioner and their utilization in marketing. The output of the thesis is an annual marketing clock, which the commissioner can use to implement a digital marketing plan. The client will adopt the digital marketing plan in the summer of 2021. Keywords: digital marketing, digital marketing plan, marketing, social media, sostac-mode

Harrastusten vaikutus sijoitettujen lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen : Ammatillisten perhekotien alle 10-vuotiaiden lasten näkökulma

Opinnäytetyön tilaajana toimi Ammatillisten Perhekotien Liitto. Aiheena oli selvittää sijaisvanhempien näkemyksiä siitä, millä tavalla harrastukset vaikuttavat alle 10-vuotiaiden lasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Kohderyhmänä oli ammatillisiin perhekoteihin sijoitetut lapset. Aihetta tarkasteltiin psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen sekä voimaantumisen näkökulmaa painottaen. Opinnäytetyön muoto on soveltava toimintatutkimus. Aihetta selvitettiin havainnoimalla kahden toimintapäivän aikana ja Ammatillisten perhekotien liiton sijaisvanhemmille teetetyn kyselyn avulla. Toimintapäiviin osallistuivat pääasiassa Päijät-Hämeen alueen perhekodit ja niissä esiteltiin kaksi harrastusta, keilaus ja geokätköily. Kysely lähetettiin kaikkiin Etelä-Suomen alueen liittoon kuuluviin perheisiin sähköpostitse. Kyselyitä lähetettiin yhteensä 32 kappaletta, ja vastauksia tuli seitsemän. Tulosten mukaan ammatillisten perhekotien lapset harrastavat monipuolisesti, varsinkin liikuntalajeja ja harrastaminen aloitetaan varhaisessa iässä. Harrastuksilla on voimaannuttava vaikutus, joka näkyy muun muassa itsetunnon ja elämänhallinnan parantumisena. Tutkimuksen perusteella lapset saivat harrastuksista uusia ystävyyssuhteita ja oppivat näin sosiaalisia taitoja. Harrastukset auttavat myös purkamaan energiaa ja käsittelemään turvallisesti tunteita. Vastausten mukaan harrastukset ovat tukena kuntoutumiselle silloin kun arki on kunnossa. Harrastaminen vaikuttaa pääsääntöisesti positiivisesti sijaislasten psyykkiseen ja sosiaaliseen kehitykseen.The objective of this thesis was to find out how hobbies impact the social and mental development of children less than 10 years of age in perspective of foster parents, focus being on children living in professional foster homes. This subject was viewed in the aspect of mental and social development and empowerment. This thesis was made as an activity analysis. The impact of hobbies was examined by observing during two activity days and by an inquiry to the parents of professional foster homes. It was mostly foster homes in Päijät-Häme that participated in the activity days. During the activity days, two hobbies, bowling and geocaching, were introduced. The inquiry was sent to all professional foster homes in Southern Finland by e-mail. There were 32 inquiries sent but only seven answered. According to the results, the children of professional foster homes are active in diverse hobbies, especially in sports, and they start in an early age. Hobbies do have an empowering effect which is seen as improved self-esteem and control of their own life among other things. According to the research, children build new friendships in hobbies and learn social skills, Hobbies help to unwind energy and to deal with emotions safely. According to the answers, hobbies do support rehabilitation when everything else is in order in their daily life. Hobbies effect mainly positively in the social and mental development of foster children

Selittääkö netissä kiusatuksi tuleminen sosiaalisen median käytön määrän ja masentuneisuuden välistä yhteyttä tytöillä ja pojilla?

Tavoitteet Suurin osa nuorista viettää aikaa sosiaalisen median parissa. Sosiaalisen median käytön määrän lisääntyessä todennäköisyys netissä kiusatuksi tulemiselle kasvaa. Sekä sosiaalisen median käytön määrän että netissä kiusatuksi tulemisen tiedetään olevan yhteydessä masentuneisuuteen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan netissä kiusatuksi tulemisen mahdollista selittävää roolia sosiaalisen median käytön määrän ja masentuneisuuden välisessä yhteydessä erikseen tytöillä ja pojilla. Menetelmät Tutkimuksen aineisto koostui brittiläiseen Millenium Cohort Study -pitkittäistutkimukseen vuonna 2015 osallistuneista 14-vuotiaista nuorista (tytöt: n=5647, pojat: n=5535). Sosiaalisen median käyttöä mitattiin kysymyksellä ”Kuinka monta tuntia päivässä käytät sosiaalisen verkostoitumisen palveluita tai netin viestipalveluita, kuten Facebookia, Twitteriä ja WhatsAppia?”. Netissä kiusatuksi tulemista mitattiin kysymyksellä ”Kuinka usein muut lapset ovat lähettäneet sinulle ei-toivottuja tai ilkeitä sähköposti- teksti- tai muita viestejä tai ovat julkaisseet jotain ilkeää sinusta nettiin?”. Masentuneisuutta mitattiin Short Moods and Feelings Questionnairella. Pääanalyysimenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysia. Tulokset ja johtopäätökset Verrattuna hyvin vähän (alle 1 h) sosiaalista mediaa käyttäviin nuoriin sosiaalisen median käytön runsaampi määrä oli yhteydessä suurempaan masentuneisuuden todennäköisyyteen tytöillä päivittäisen käytön ylittäessä tunnin (1-3 h/pv: OR=1.27, 3-7 h/pv: OR=2.34, yli 7 h/pv: OR=3.59) ja pojilla kolme tuntia (3-7 h/pv: OR=1.52, yli 7 h/pv: OR=2.75). Sosiaalisen median käytön runsaampi määrä oli yhteydessä suurempaan netissä kiusatuksi tulemisen todennäköisyyteen sekä tytöillä (1-3 h/pv: OR=1.78, 3-7 h/pv: OR=3.24, yli 7 h/pv: OR=4.21) että pojilla (1-3 h/pv: OR=1.73, 3-7 h/pv: OR=2.41, yli 7 h/pv: OR=2.72). Netissä kiusatuksi tuleminen oli yhteydessä suurempaan masentuneisuuden todennäköisyyteen sekä tytöillä (OR=3.47) että pojilla (OR=4.23). Netissä kiusatuksi tuleminen selitti sosiaalisen median käytön määrän ja masentuneisuuden välistä yhteyttä molemmilla sukupuolilla. Tämän tutkimuksen perusteella netissä kiusatuksi tuleminen vaikuttaisi olevan vahvemmassa yhteydessä masentuneisuuteen kuin sosiaalisen median käyttö. Tämän tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida vetää johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista, sillä kyseessä on poikittaistutkimus.Aims of the study Most adolescents use social media. As the amount of social media use increases the likelihood of being cyberbullied increases. Both the amount of social media use and cyberbullying victimization are known to be associated with depression. In this study we examine whether cyberbullying victimization mediates the association between the amount of social media use and depression among girls and boys. Methods The sample of this study (girls: n=5647, boys: n=5535) consisted of British youth who participated in Millenium Cohort Study in 2015 and who were 14 years old at the time. The amount of social media use was measured by the following question: “On a normal week day during term time, how many hours do you spend on social networking or messaging sites or Apps on the internet such as Facebook, Twitter and WhatsApp?”. Being cyberbullied was measured asking the youth “How often have other children sent you unwanted or nasty emails, texts or messages or posted something nasty about you on a website?”. Depression was measured by Short Moods and Feelings Questionnaire. Logistic regression analysis was used as the main statistical method. Results and conclusions Compared to those who used very little social media (less than one hour daily), the amount of social media use was associated with greater probability of depression when social media was used daily at least for an hour among girls (1-3 h: OR=1.27, 3-7 h: OR=2.34, over 7 h: OR=3.59) and over three hours among boys (3-7 h: OR=1.52, over 7 h: OR=2.75). Greater amount of social media use was associated with greater probability of cyberbullying victimization among girls (1-3 h: OR=1.78, 3-7 h: OR=3.24, over 7 h: OR=4.21) and boys (1-3 h: OR=1.73, 3-7 h: OR=2.41, over 7 h: OR=2.72). Cyberbullying victimization was associated with greater probability of depression among girls (OR=3.47) and boys (OR=4.23). Cyberbullying victimization mediated the association between the amount of social media use and depression among both girls and boys. Cyberbullying victimization seems to be more strongly associated with depression than the amount of social media use. Conclusions about the directions of the associations cannot be drawn because of the cross-sectional nature of this study