The Forms and Functions of Multilingual Practices in Early Modern School Drama from the King‟s School, Canterbury

Käsittelen tutkimuksessani monikielisyyden ilmenemistä Canterburyn katedraalikoulun oppilaiden 1600-luvun loppupuoliskolla esittämissä näytelmissä, jotka löytyvät käsikirjoituksesta Lit.Ms.E41 (Canterburyn katedraalin arkisto). Tämä käsikirjoitus sisältää puheita ja näytelmiä, joiden kielinä ovat englanti, latina ja vähemmissä määrin myös kreikka. Useissa näytelmissä esiintyy koodinvaihtoa näiden kielten välillä, ja tutkielmassani selvitän, millaisia syntaktisia ilmenemismuotoja ja pragmaattisia merkityksiä koodinvaihdolla on. Teoreettinen viitekehykseni on yhdistelmä filologista ja lingvististä lähestymistapaa. Olen sisällyttänyt tutkielmaani aiemman koodinvaihdon tutkimuksen lisäksi Brownin ja Levinsonin kohteliaisuusteorian, jonka avulla erityisesti puhujien välisiin sosiaalisiin suhteisiin liittyviä koodinvaihdon funktioita voidaan luokitella. Koska historiallinen koodinvaihto on tutkimusaiheena vielä melko tuore, käsittelen perusteellisesti erilaisia metodologisia ratkaisuja. Valitsemani metodi yhdistää perinteisen filologisen lähiluvun pragmaattiseen analyysiin, jonka kautta työssäni vaikuttavat muun muassa rationaalisuuden ja empatian käsitteet. Analyysini perusteella kävi ilmi, että erityisen yleinen koodinvaihdon funktio on mahdollistaa intertekstuaalisuus, jolla edelleen voidaan ilmaista esimerkiksi solidaarisuutta eli sosiaalista läheisyyttä tai loukata puhuteltavaa. Solidaarisuus oli myös ilman intertekstuaalisuutta yleinen koodinvaihdon funktio. Näiden lisäksi koodinvaihdon funktioita olivat muun muassa kasvoja uhkaavat teot, eufemismit, stilistiset efektit sekä diskurssin avustaminen. Syntaktisten ilmenemismuotojen osalta keskeisin havainto oli, että koodinvaihdon ja lainaamisen erottaminen ei ole tarpeellista tai edes kannattavaa kaikissa tilanteissa. Lisäksi voitiin todeta, että valittu metodi soveltui hyvin aineiston analysoimiseen, ja sitä tulisi soveltaa mahdollisuuksien mukaan laajempaan materiaaliin sekä muiden pragmaattisten ilmiöiden tutkimiseen.Siirretty Doriast

The Philological-Pragmatic Approach : A Study of Language Choice and Code-Switching in Early Modern English School Performances

In this study I set out to account for certain central aspects of language choice and code-switching. My purpose is twofold: to explain why people use multiple languages within a single discourse or choose to use a particular language in a particular setting, and to demonstrate the feasibility and usefulness of combining philosophical and empirical research. Towards these ends, I develop a philological-pragmatic approach and apply it to a collection of multilingual texts. The material consists of the Orationes manuscript (Canterbury, Canterbury Cathedral Archives Lit. MS E41), containing speeches and plays in English, Latin, and Greek performed by students at the King’s School, Canterbury, in 1665–1684. I conduct a philosophical and methodological analysis of the philological-pragmatic approach, construct a framework on the basis of that analysis, and apply it in the empirical analyses to understand and explain actions. The philosophical and methodological analyses indicate that a basis for the philological-pragmatic approach can be constructed by reinterpreting philology and pragmatics from the perspective of action analysis and theory of action: philology as the study of concrete action-tokens (interpretation), pragmatics as the study of abstract action-types (explication and classification). The empirical analyses indicate that multilingual language use is an important and characteristic strategy in the Orationes texts. Three explanatory entities were central in accounting for multilingual language use: consequences of actions, causal antecedents, and further actions/forms. Consequences were classified into five basic categories: face-related, textual, argumentative, stylistic, and capacitative. These taxonomies sufficiently accounted for the patterns of language use observed in the dataset. The study constitutes the first book-length investigation of the Orationes texts. In addition to advancing our understanding of the roots of multilingual language use in the Early Modern English period, the patterns identified have several parallels both in different periods and in different cultures. Detecting such patterns has the potential to contribute to an integrated account of the phenomenon. Finally, the study offers other researchers a model for combining philology and pragmatics.Käsittelen väitöskirjassani kielen valintaa ja koodinvaihtoa. Tutkimuksen tavoitteena on yhtäältä selittää, miksi yhden diskurssin sisällä käytetään useita kieliä tai tietyissä tilanteissa valitaan tietty kieli, ja toisaalta tuoda esiin hyötyjä, joita saadaan yhdistämällä filosofinen ja empiirinen tutkimus. Kehitän tutkimuksessani ns. filologis-pragmaattisen lähestymistavan ja sovellan sitä monikielisen tekstikokoelman analyysiin. Aineistoni koostuu Orationes-käsikirjoituksesta (Canterbury, Canterbury Cathedral Archives Lit. MS E41), joka sisältää Canterburyn King’s Schoolin oppilaiden vuosina 1665–1684 esittämiä puheita ja näytelmiä. Teksteissä käytettävät kielet ovat englanti, latina ja kreikka. Laadin filosofisen ja menetelmäopillisen kuvauksen filologis-pragmaattisesta lähestymistavasta, kehitän analyysin pohjalta viitekehyksen ja sovellan tätä viitekehystä tutkimuksen empiirisessä osassa tekojen ymmärtämiseen ja selittämiseen. Filosofisten ja menetelmäopillisten analyysien perusteella filologis-pragmaattinen lähestymistapa voidaan rakentaa määrittelemällä filologia ja pragmatiikka tekojen tutkimisen näkökulmasta: filologia tutkii konkreettisia tekoesiintymiä (menetelmänä tulkinta), pragmatiikka abstrakteja tekotyyppejä (menetelminä eksplikaatio ja luokittelu). Empiirisen analyysin perusteella monikielinen kielenkäyttö on keskeinen osa Orationes-tekstejä. Selityksissä viittasin erityisesti tekojen seurauksiin, kausaalisiin tekijöihin sekä muihin tekoihin/rakenteisiin. Luokittelin tekojen seuraukset edelleen kasvoihin liittyviin, tekstuaalisiin, argumentatiivisiin, stilistisiin ja mahdollistaviin. Näiden taksonomioiden avulla pystyin selittämään tutkittavat ilmiöt aineistossani. Väitöstutkimukseni on ensimmäinen laaja tutkimus Orationes-teksteistä. Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään monikielisen kielenkäytön juuria 1600-luvun Britanniassa. Vertaamalla tuloksia aiempiin tutkimuksiin löydetään yhtymäkohtia eri aikakausilta ja eri kulttuureista. Näitä yhtymäkohtia tarkastelemalla saavutetaan entistä kattavampi käsitys monikielisen kielenkäytön luonteesta. Tutkimukseni tarjoaa myös yleisen mallin filologian ja pragmatiikan yhdistämiseen

Language choice, language alternation and code-switching in the Mercator-Hondius Atlas

The atlas of Gerardus Mercator (Gerard de Cremer), or the Atlas sive cosmographicae meditationes de fabrica mundi et fabricati figura, is one of first modern atlases and one of the most famous of those compiled in the Netherlands. The first (unfinished) edition was published in 1595, but the copperplates were later acquired by Jodocus Hondius (Joost de Hondt) and his business associates. The revised Mercator-Hondius Atlas was published for the first time in 1606 with added maps and texts. The texts printed on verso of the maps were written by Petrus Montanus (Pieter van den Berg), who was a brother-in-law of Hondius and a Latin teacher. Many subsequent editions of the atlas were produced in the years that followed. The first editions were in Latin, but versions in European vernaculars such as French, German and Italian were produced later as well. The present article focuses on the multilingual nature of the Mercator-Hondius Atlas (1613, editio quarta) by discussing language choice, language alternation and code-switching patterns in different parts of the atlas. The dominant language of the descriptive texts is Latin, but there are also switches into many other languages, including Greek (written in Greek script) and several vernaculars. Furthermore, the map pages tend to indicate the names of different types of area (e.g. cities, seas, and oceans) in different languages. The aim of the present article is to provide a preliminary exploration of the possibilities of approaching the atlas with the aid of concepts and ideas derived from modern code-switching studies. I demonstrate how these concepts can be used to describe the language choice patterns in the text and discuss some of the challenges the data poses for a linguistic approach

Nextille levelille : juontajadynamiikka lähetysvirtaradiossa

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen on hyvä juontajapari ja miten juontajien parityöskentelyä voidaan kehittää. Näkökulmana tutkimuksissa oli nuorille suunnattujen, persoonavetoisten lähetysvirtaradioiden juontajaparit. Tutkimus koostui kolmesta osasta, jotka olivat haastattelututkimus, toimintatutkimus sekä teososa. Haastattelututkimuksessa selvitettiin kolmen pitkään radioalalla työskennelleen ammattilaisen näkemyksiä parijuontamisesta. Toimintatutkimuksessa haastatteluissa esiin nousseita kehitys- ja työskentelytapoja testattiin sekä analysoitiin käytännössä harjoituslähetysten avulla. Oppeja sovellettiin neljän tunnin mittaisessa, suorassa YleX Iltapäivä -lähetyksessä 23.12.2011. Ammattilaisten mukaan juontajan tärkeimmät ominaisuudet ovat persoonallisuus, elämänkokemus sekä yleissivistys. Toimintatutkimuksessa parhaiksi tavoiksi kehittää juontamista osoittautuivat omien lähetysten kuuntelu ja analysointi, improvisaatioharjoitukset sekä juontajalle itselleen parhaalla tavalla soveltuvien valmistautumistapojen kehittäminen. Hyvän juontajaparin muodostamisessa avainasemaan nousivat toisistaan luontaisesti kiinnostuneiden ihmisten tunnistaminen sekä onnistunut roolitus. Alan kirjallisuus korostaa kuulijasuhteen merkitystä ja tarjosi käytännön ohjeita toimivan suhteen synnyttämiseksi sekä ylläpitämiseksi. Opinnäytetyö on kirjoitettu juontajan arkityöskentelyä sekä alan haasteita ajatellen. Se on tarkoitettu käytännön ohjeistukseksi ensisijaisesti uusien, mutta myös vanhojen juontajaparien työskentelyn kehittämiseksi.The goal of the thesis was to study the characteristics of a good pair hosting a talk show and how they can improve their professional skills. The thesis focuses on a format on radio hosts working in the shows targeted to young audiences. The survey consists of three parts. In the first part, three carefully selected professionals were interviewed to find out what their views on good co-hosting included. The second part consist of the practical part where the findings were tested and analyzed by recording short demos. In the last part, the theories were applied to practice in a four-hour long live show at radio YleX on 23 December 2011. The results of the study indicated that the most important features of a host include personality, experience on life and an overall education. The best ways to refine professional skills were found to be self-evaluation by doing regular air checks, training improvisation skills and finding out the most suitable ways for a host to be prepared for live shows. Successful casting and seeking persons naturally interested in each other are the key elements of finding talented people who sound good together. The literature of the field stresses the importance of the relationship between the audience and hosts giving advice on how to reach listeners and maintain the relationship achieved. The present thesis was written considering the everyday work of radio hosts and the challenges they face. It is meant to be a practical guide for everyone doing co-hosting. However, the study was primarily targeted for the inexperienced ones.Työn teososa on tallennettu muistitikulle. Metropolia, Hämeentien kirjastopalvelu

”Immò ego vult habere aliquid res, dic latinè with you”: Koodinvaihtoa varhaismodernissa englantilaisessa koulunäytelmässä

Tutkielmani aiheena on Canterburyn katedraalikoulun oppilaiden 1670-luvun puolivälissä esittämä koulunäytelmä, joka löytyy käsikirjoituksesta Lit.Ms.E41 (Canterburyn katedraalin arkisto). Tämä käsikirjoitus sisältää koulun oppilaiden ja opettajakunnan laatimia puheita, runoja ja näytelmiä, jotka on kirjoitettu latinaksi, kreikaksi, englanniksi tai näiden kielten yhdistelmillä. Selvitän tutkielmassani, millaisia syntaktisia piirteitä ja pragmaattisia merkityksiä tässä yhdessä näytelmässä esiintyvällä koodinvaihdolla latinan ja englannin välillä on. Teoreettinen viitekehykseni sisältää teoriaa ja aiempia tutkimuksia koodinvaihdosta ja monikielisyydestä, yleistä pragmaattista teoriaa sekä Brownin ja Levinsonin (1987) kohteliaisuusteorian. Koska koodinvaihdon tutkimus on vielä melko uusi ja monimuotoinen ala, käsittelen työssäni useita metodologisia ratkaisuja monikielisen tekstin analysoimiseen. Oma metodini yhdistää sekä aineisto- että teorialähtöisiä lähestymistapoja. Tämä tarkoittaa, että tutkin materiaaliani sekä filologisesti ottamalla mukaan historialli-sen ja kulttuurillisen kontekstin että lingvistisesti ottamalla mukaan pragmaattisen teorian. Analyysi koodinvaihdon syntaktisista piirteistä osoitti, että yksi puhunnos voidaan tietyssä kontekstissa tulkita sekä koodinvaihdoksi että lainaamiseksi. Tästä syystä esitin tutkielmassani, että jako koodinvaihtoon ja lainaamiseen ei ole tarpeellinen tai edes suotava, jos tutkimuksen pääkohteena ovat monikielisten ilmaisujen merkitykset. Koodinvaihdon funktioiden ja merkitysten osalta esitin, että funktiot voidaan jakaa tilanteisiin eli esimerkiksi genrestä johtuviin, metaforisiin eli pragmaattisia merkityksiä luoviin sekä fasilitatiivisiin eli diskurssia järjestäviin funktioihin. Erityisesti metaforiset funktiot voitiin edelleen jakaa luokkiin sen mukaan, miten kohteliaisuusteoriaan liittyvät muuttujat ovat niissä esillä. Tulosten perusteella voitiin todeta, että etenkin solidaarisuuden ilmaiseminen oli tyypillinen funktio, mutta näytelmässä toista kieltä voidaan käyttää myös esimerkiksi kuulijan loukkaamiseen, valtaerojen esiintuomiseen sekä viestin salaukseen. Valitsemani metodi osoittautui toimivaksi, ja ehdotankin tutkielmassani, että tätä samaa metodia tulisi soveltaa myös muiden diskurssistrategioiden tutkimiseen.Siirretty Doriast

Miten saadaan tytöt mukaan Turun Tyttöjen Talon® toimintaan? : Maahanmuuttajataustaiset perheet tyttöjen osallistumisen mahdollistajina

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja selvittää, mitkä asiat vaikuttavat siihen, mahdollistavatko maahanmuuttajataustaiset vanhemmat tyttären osallistumisen vapaa-ajan toimintaan. Kulttuurisensitiivistä nuorisotyötä sekä maahanmuuttajataustaisten tyttöjen vapaa-aikaa ja perheiden merkitystä käsittelevä kirjallisuus muodosti pohjan kehittämistyölle. Tavoitteena oli tuottaa tietoa monikulttuurisen Varissuon alueen 5.–6.-luokkalaisten tyttöjen vapaa-ajan vietosta sekä selvittää, miten vanhempien suhtautuminen vaikuttaa siihen, osallistuvatko tytöt toimintaan. Lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin Turun Tyttöjen Talon® mainetta Varissuolla. Opinnäytetyön tilaaja oli Auralan Nuoret ry:n Turun Tyttöjen Talo®, joka perustettiin vuonna 2007 ja jonka toimipisteet sijaitsevat nykyään Turun ydinkeskustassa ja Varissuolla. Kehittämistyön toimintaympäristönä oli Turun Tyttöjen Talo® Varissuolla, joka tarjoaa 10–16-vuotiaille tytöille maksutonta ja ohjattua vapaa-ajan toimintaa. Toimintaan pyritään aktiivisesti tavoittamaan niitä tyttöjä, jotka viettävät kaiken vapaa-aikansa kotona. Nuorisotyössä vallitsee myös yleisesti huoli maahanmuuttajataustaisten tyttöjen osallistumattomuudesta vapaa-ajan toimintaan. Kehittämistyössä käytettiin sekä laadullista että määrällistä tutkimusmenetelmää. Laadullisena tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja määrällisenä menetelmänä osallistavaa kyselyhetkeä. Osallistumisen edellytyksiä ja vanhempien mielipiteitä selvitettiin tyttöjen kautta. Varissuon toimipisteen kävijöille pidettiin teemahaastatteluja keväällä 2017. Lisäksi nuorisotyöllistä näkökulmaa haettiin haastattelemalla monikulttuurisen nuorisotyön ammattilaisia syksyllä 2017. Syksyllä toteutettiin myös toiminnallinen kyselyhetki seitsemälletoista Varissuon koulun 5.–6.-luokkalaiselle tytölle. Aineiston pohjalta selvisi, että harva Varissuolla asuvista tytöistä harrastaa mitään ohjatusti. Toisaalta moni tytöistä harrastaa jotain itsekseen. Vanhempien tavoittaminen on tärkeää, jotta tytöt saadaan mukaan toimintaan. Maahanmuuttajataustaisissa perheissä vapaa-aikaa ja harrastuksia ei nähdä välttämättä niin tärkeinä kuin suomalaisessa yhteiskunnassa on perinteisesti nähty. Tyttöjen mukaan osalle vanhemmista on tärkeää, että toiminnassa on mukana vain tyttöjä ja että sen lomassa opitaan uusia hyödyllisiä asioita. On tästäkin syystä tärkeää, että perheillä on oikeaa tietoa tarjottavan toiminnan luonteesta. Kehittämistyön tulos on suunnitelma siitä, miten maahanmuuttajataustaisia tyttöjä voidaan saada toimintaan mukaan. Suunnitelma on tehtävälistan muodossa. Siinä kerrotaan, minkälaista toimintaa tulisi tarjota ja millä tavalla tulisi viestiä, jotta vanhemmat saisivat oikeaa tietoa toiminnasta ja tytöt pääsisivät osallistumaan siihen. Lisäksi listassa eritellään erilaisia tapoja, joilla voitaisiin tavoittaa vanhempia ja tyttöjä. Tehtävälista on tarkoitettu Turun Tyttöjen Talon® Varissuon toimipisteen kehittämiseen. Sitä voivat hyödyntää muutkin alan toimijat, jotka haluavat kehittää käytäntöjään ja saada lisää maahanmuuttajataustaisia tyttöjä mukaan toimintaan.The purpose of this thesis was to study what determines whether parents with an immigrant background make it possible for their daughters to take part in leisure activities. The basis of this developmental project consisted of literature on culturally sensitive youth work and studies on the leisure time and family relations of girls with immigrant backgrounds. The main objective was to gather information about how girls in the multicultural area of Varissuo spend their leisure time and to find out how the opinions of the parents affect whether the girls take part in organized activities. The thesis also included an investigation into the reputation of the House for Girls of Turku among immigrant families living in Varissuo. The work was commissioned by the House for Girls of Turku. It was founded in 2007, and there are currently two clubhouses: one in the centre of Turku and another in Varissuo. The project was carried out at the Varissuo clubhouse, which offers free leisure activities for girls between the ages of ten and sixteen. The House for Girls in Varissuo is always trying to reach out to the girls who spend all of their leisure time at home. Studies have also shown that there is a deep concern over the absence of immigrant girls from youth work activities. In this study, both qualitative and quantitative methods were employed. Information about the parents’ opinions was provided by the girls themselves. The data were gathered through semi-structured interviews with the visitors of the House for Girls of Turku in Varissuo in the spring of 2017, and with professionals of multi-cultural youth work in the following autumn. A participatory survey was also conducted with seventeen girls who attended grades five or six at Varissuo School. The results of this study show that very few girls in Varissuo participate in organized leisure activities. Families with an immigrant background might view the importance of hobbies and leisure time differently from what has traditionally been the case in the Finnish society. Some parents find it important that there are only girls taking part in the organized activities and that the girls learn some practical skills during this time. It is important to provide the parents with correct information about the nature of the activities, since this affects whether they allow the girls to participate in them. The study resulted in the production of a concrete plan on how to get girls with immigrant backgrounds to participate in leisure activities at the youth centre. The plan took the form of a checklist, and it was based on the results of the study and the background literature. It details the kind of activities that should be provided in order to encourage parents to allow their daughters to participate in the activities. The checklist also discusses ways to communicate with the families. It can be used by any organization that wants to reach more girls with immigrant backgrounds

NEXTILLE LEVELILLE Juontajadynamiikka lähetysvirtaradiossa

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millainen on hyvä juontajapari ja miten juontajien parityöskentelyä voidaan kehittää. Näkökulmana tutkimuksissa oli nuorille suunnattujen, persoonavetoisten lähetysvirtaradioiden juontajaparit. Tutkimus koostui kolmesta osasta, jotka olivat haastattelututkimus, toimintatutkimus sekä teososa. Haastattelututkimuksessa selvitettiin kolmen pitkään radioalalla työskennelleen ammattilaisen näkemyksiä parijuontamisesta. Toimintatutkimuksessa haastatteluissa esiin nousseita kehitys- ja työskentelytapoja testattiin sekä analysoitiin käytännössä harjoituslähetysten avulla. Oppeja sovellettiin neljän tunnin mittaisessa, suorassa YleX Iltapäivä -lähetyksessä 23.12.2011. Ammattilaisten mukaan juontajan tärkeimmät ominaisuudet ovat persoonallisuus, elämänkokemus sekä yleissivistys. Toimintatutkimuksessa parhaiksi tavoiksi kehittää juontamista osoittautuivat omien lähetysten kuuntelu ja analysointi, improvisaatioharjoitukset sekä juontajalle itselleen parhaalla tavalla soveltuvien valmistautumistapojen kehittäminen. Hyvän juontajaparin muodostamisessa avainasemaan nousivat toisistaan luontaisesti kiinnostuneiden ihmisten tunnistaminen sekä onnistunut roolitus. Alan kirjallisuus korostaa kuulijasuhteen merkitystä ja tarjosi käytännön ohjeita toimivan suhteen synnyttämiseksi sekä ylläpitämiseksi. Opinnäytetyö on kirjoitettu juontajan arkityöskentelyä sekä alan haasteita ajatellen. Se on tarkoitettu käytännön ohjeistukseksi ensisijaisesti uusien, mutta myös vanhojen juontajaparien työskentelyn kehittämiseksi.The goal of the thesis was to study characteristics of a good pair of talk show hosts and how they can improve their professional skills. The thesis focuses on format radio hosts working in the shows targeted to young audiences. The survey consists of three parts. In the first part, three carefully selected professionals were interviewed to find out what their views of good co-hosting were. The second part is an action research where the findings were tested and analyzed by doing short demos. In the last part, the theories were applied to practice in a four-hour long live show at radio YleX on 23 December 2012. The results of the study showed that the most important features of a host are personality, experience of life and general education. The best ways to refine professional skills were found to be self-evaluation by doing regular air checks, training improvisation skills and finding out the most suitable ways for a host to be prepared for live shows. Successful casting and seeking persons naturally interested in each other are the key elements of finding talented people who sound good together. The literature of the field stresses the importance of the relationship between audience and hosts giving advice on how to reach listeners and maintain the relationship achieved. Thesis was written considering the everyday work of radio hosts and the challenges they face. It is meant to be a practical guide for everyone doing co-hosting, but especially for the inexperienced ones

Solidarity in Cicero’s letters: Methodological considerations in analysing the functions of code-switching

We discuss code-switching in Cicero’s letters, applying a pragmaphilological methodology. We focus on one specific function of code-switching which has been identified in several previous studies, namely solidarity. We argue that an explicit definition of solidarity is needed, and illustrate how instances of solidarity may differ according to the context. We also show how other linguistic strategies are used for solidarity, and suggest reconsidering the focus of further code-switching studies.Nous étudions l’alternance de code linguistique dans la correspondance de Cicéron avec une méthodologie pragmaphilologique. Nous nous concentrons sur la fonction spécifique de l’alternance de code linguistique qui a été identifiée dans plusieurs études précédentes : la solidarité. Nous proposons qu’il est besoin d’une définition explicite de la solidarité, et nous illustrons comment les occurrences de la solidarité peuvent différer selon le contexte. De plus, nous montrons comment des autres stratégies linguistiques sont utilisées pour exprimer la solidarité, et nous proposons quelques pistes pour une reconsidération de la question concernant l’alternance de code linguistique dans des études à venir

Melko yleistä kielitiedettä Turun yliopistossa

Suomen Akatemian Tieteen tila 2012 -raportin kielitieteitä käsittelevässä osassa nostettiin esiin kysymyksiä liittyen yhtäältä yleisen kielitieteen asemaan ja toisaalta kieliaineiden väliseen yhteistyöhön. Raportissaan työryhmä huomauttaa, että kielispesifisen osaamisen lisäksi tarvitaan myös yleistä kielitieteellistä osaamista ja alojen välistä yhteistyötä

Proceedings of the Phonetics Teaching and Learning Conference

Corrective feedback is an essential part of L2 pronunciation instruction. The type and source of feedback may vary depending on the context. Most earlier studies suggest that corrective feedback facilitates learning in general, but there are few studies that focus especially on the effectiveness of corrective pronunciation feedback. This study focused on advanced learners of English and on their opinions and preferences regarding pronunciation feedback. We asked a group of participants (N=46) to respond to Likert-scale statements on pronunciation feedback. Our results suggest that pronunciation feedback is found very useful and teacher feedback is preferred. Opinions towards peer feedback are more varied but mostly positive. The variation in general attitudes and emotions towards pronunciation feedback is possibly due to individual learner characteristics. The results also suggest that providing feedback is a skill that should be practised during teacher education to increase prospective teachers’ confidence and competence in providing feedback.</p