Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua

Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin 3 000 yritystä. Tutkimukseen saatiin analysoitavaksi tilinpäätöstiedot hieman yli 1 500 yrityksestä, joiden merisektoriin liittyvien toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 12,7 miljardia euroa. Aineiston yritysten merisektoriin liittyvien toimintojen henkilöstön kokonaismäärä on noin 48 400 henkilöä. Noin 20 prosenttia meriklusteriyrityksistä on ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa, mutta näiden yritysten osuus meriklusterin kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 jopa lähes 70 prosenttia. Haastatteluissa ulkomaalainen omistus nähtiin ennen muuta mahdollisuutena, ei uhkan

Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua

Suomen meriklusteri on merellisten elinkeinojen muodostama kokonaisuus, jossa toimii noin 3 000 yritystä. Tutkimukseen saatiin analysoitavaksi tilinpäätöstiedot hieman yli 1 500 yrityksestä, joiden merisektoriin liittyvien toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2014 oli noin 12,7 miljardia euroa. Aineiston yritysten merisektoriin liittyvien toimintojen henkilöstön kokonaismäärä on noin 48 400 henkilöä. Noin 20 prosenttia meriklusteriyrityksistä on ainakin osittain ulkomaisessa omistuksessa, mutta näiden yritysten osuus meriklusterin kokonaisliikevaihdosta oli vuonna 2014 jopa lähes 70 prosenttia. Haastatteluissa ulkomaalainen omistus nähtiin ennen muuta mahdollisuutena, ei uhkana. Suomen meriklusterin yritysjoukkoa tarkasteltaessa tunnistettiin kuusi päämarkkinasegmenttiä, joiden taloudellista volyymia sekä markkinakohtaisesti merkittävien yritysten lukumäärää tarkasteltiin arvioimalla yritysten meriklusterin arvonlisäyksiä. Koko meriklusterin arvonlisäykseksi tarkastellusta yritysjoukosta arvioitiin 3,8 miljardia euroa. Arvioinnin pohjalta voidaan todeta, että eri markkinat ovat keskenään tyydyttävästi tasapainossa. Taloudelliset syklit tulee ottaa meriklusterin kohdalla erityisesti huomioon, sillä kaikki markkinat eivät kehity samaan tahtiin. Meriklusteriyritysten innovaatiotoiminta on monipuolista ja kotimaisen klusterin ohella laajat kansainväliset verkostot ovat meriklusterin innovaatiotoiminnalle ensiarvoisen tärkeitä. Useimmat yritykset säilyttävät kuitenkin pääkonttorin ja siihen liittyviä keskeisiä toimintoja Suomessa. Jotta meriklusterin korkean lisäarvon toiminnoista kuten innovaatioiden kehittämisestä säilyisi merkittävä osa Suomessa tulevaisuudessakin, olisi näitä toimintoja tukevissa toimenpiteissä omaksuttava kokonaisvaltainen näkemys meriklusterin luonteesta.Lyhyen aikavälin tulevaisuusnäkymät vaihtelevat meriklusterissa sekä eri pääryhmien että yksittäisten yritysten osalta. Keskeisimpinä liiketoiminnan haasteina tutkimuksessa nousivat esille talouden epävakaa tila niin kansallisesti kuin globaalisti. Kannattavuus on monen yrityksen huolenaiheena. Meriklusteriyritykset toimivat erittäin kovassa kansainvälisessä kilpailussa, joten hintakilpailukyky on ratkaisevan tärkeää niille. Osaavan työvoiman saannin turvaaminen on yksi tulevaisuuden haasteista. Pitkän aikavälin tulevaisuutta ohjaavat eri energialähteiden käyttö, kestävän kehityksen mukainen toiminta, globaali kilpailu, raaka-aineiden kuljetusreittien muutos, merten luonnonvarojen käyttö, kansainvälinen sääntely sekä digitalisaatio ja automaatio. </p

Analysis of handoff performance in Mobile WiMAX networks

Diplomityö esittelee uuden 802.16e-2005 lisäyksen 802.16-2004 standardiin, joka yleisesti tunnetaan nimellä WiMAX. 802.16e-2005, tai Mobiili WiMAX, tuo esiin tärkeimmän uuden ominaisuuden, tuen yhteydenvaihdolle, jota voidaan pitää perustavanlaatuisena ominaisuutena liikkuvalle tietoliikennejärjestelmälle. Pakollinen yhteydenvaihtotapa Mobiili WiMAX:ssa on nimeltään Hard Handover ja kaksi muuta valinnaista tapaa ovat Macro Diversity Handover ja Fast Base Station Switching, jotka perustuvat pehmeään yhteyden siirtoon. Liikkuvuuden mandollistamiseksi Mobiili WiMAX esittelee myös skaalautuvan OFDMA:n, joka on hetkellisten olosuhteiden mukaisen taajuuskaistan säätämisen salliva kanavointimenetelmä. Tällöin voidaan monipuolisesti hyödyntää kukin toimintaympäristö erilaisilla yhteyslaaduilla. Lisäksi liikkuvan laitteen virrankäyttö on rajattua, joten Mobiili WiMAX tarjoaa kaksi uutta virransäästötilaa: Sleep Mode ja Idle Mode. Mobiili WiMAX teknologia esitellään aluksi kirjallisuuskatsauksen muodossa, jonka jälkeen yhteydenvaihdon suorituskykyä tutkitaan NS-2 simulaatiossa. Simulaattori ei oletuksena sisältänyt tukea Mobiili WiMAX:lle, joten kaksi lisäosaa NIST:ltä piti asentaa. Yhteydenvaihdon latenssi mitattiin ja simulaation parametreja säädettiin nopeampien yhteydenvaihtojen saavuttamiseksi. Tavoitteena oli löytää parametrit, joiden muuttaminen vaikutti merkittävimmin yhteydenvaihdon kestoon sekä verrata tuloksia WiMAX Forum:n asettamiin tavoitteisiin. WiMAX Forum kertoo Mobiili WiMAX:n tukevan liikkuvuutta 120 km/h saakka ja yhteydenvaihdon keston jäävän alle 50 ms:n. Tulosten mukaan joillakin parametreilla ei ollut lainkaan vaikutusta ja toisia pystyttiin parantamaan nopeampien yhteydenvaihtojen saavuttamiseksi. Yhteydenvaihtoihin kuluneet ajat jäivät 50 ms:n rajan alle aina 20 m/s (72 km/h) nopeuteen saakka. Luvatut korkeampien nopeuksien yhteydenvaihdot käyttävät mainittuja valinnaisia menetelmiä, joita simulaattori ei kuitenkaan tukenut. Lisäksi muut puutteet NIST:n lisäosissa rajoittivat simulaatiotulosten vertailua standardoituun Mobiili WiMAX:iin.This thesis introduces a new 802.16e-2005 amendment to the 802.16-2004 standard, generally known as WiMAX. The 802.16e-2005, or the Mobile WiMAX, introduces the most significant new feature, the support for handoffs, which can be considered as a basic requirement for mobile communication system. The mandatory handoff method in Mobile WiMAX is the Hard Handover and the two optional soft handoff methods are called Macro Diversity Handover and Fast Base Station Switching. To support mobility, the Mobile WiMAX introduces also the Scalable OFDMA, which is a multiplexing scheme that allows adjustments of bandwidth according to the physical conditions of the used channel at a certain moment. This makes possible the versatile deployment of various environments with different propagation characteristics. In addition, a mobile device has also the weakness of operating with limited power resources, which is addressed in Mobile WiMAX by introducing two power saving modes: the Sleep Mode and the Idle Mode. The Mobile WiMAX technology is first presented as literature study and later on the handoff performance is tested with NS-2 simulations. The simulator did not initially include support for Mobile WiMAX so two add-on modules from NIST had to be installed. The handoff latency was measured and the parameters of the simulator adjusted in order to achieve best possible handoff times. The goal was to find out which parameters had the greatest impact on the handoff duration and to compare the results to the objectives set by the WiMAX Forum. The WiMAX Forum says that the Mobile WiMAX supports mobility up to 120 km/h and the handoff should take less than 50 ms. The results showed that some of the parameters did not have an influence at all and some could be enhanced to achieve faster handoffs. The handoff times remained below the 50 ms limit up to 20 m/s (72 km/h). The promised higher speed handoffs are designed to use the soft handoff methods, which were not supported by the simulator. Additionally, the other lacks in the NIST add-on modules restricted feasible comparison of the simulation results to the standardized Mobile WiMAX

Future trends of hybrid and electric powertrains in nonroad mobile machinery

This paper examines the future trends of hybrid and electric powertrains in non-road mobile machinery (NRMM) with the focus on the challenges and opportunities related to the electrification of NRMM. The underlying trends and drivers, such as regulations, policies and market development, are analysed in order to draw conclusions about possible future scenarios. Required technology enablers and foreseen challenges are identified based on a state-of-the-art review of electrical components and systems. Future scenarios are developed based on the technological development of key components, scientific literature and the status of the non-road mobile machinery industry. These scenarios are divided into two time horizons: short to medium term and long-term periods. The key results are summarised in the form of actions required for the successful electrification of non-road mobile machinery. Some recommendations are also given in relation to the development of the technology and NRMM markets.Peer reviewe

Overview of Powertrain Electrification and Future Scenarios for Non-Road Mobile Machinery

Powertrain electrification continues to be a growing trend in vehicular applications. Electric powertrains have numerous advantages over traditional mechanical and hydraulic powertrains but there are still important challenges to overcome for long-term commercial success. This research presents a technological assessment of present and future developments of powertrain electrification in non-road mobile machinery (NRMM). The challenges and opportunities of NRMM electrification are described in detail. The trends and drivers related to technological development such as regulations, policies and market development are analyzed, and technology enablers are highlighted. Future scenarios are formulated based on the prevailing trends and drivers, development of key components, scientific literature and status of the non-road mobile machinery industry. Some recommendations are also given in relation to the development of hybrid and electric powertrains for NRMM. The key findings of this research indicate that the electrification of NRMM is slowly started and the progress is demonstrated by hybridization of some specific, successful mobile machines. In short-term, high component and technology development costs remain the main barrier for higher adoption of electric and hybrid powertrains. In the long-term scenario, many NRMM can operate autonomously and powertrain electrification has become mainstream technology.Peer reviewe

A New Approach for Feeding Multispectral Imagery into Convolutional Neural Networks Improved Classification of Seedlings

Tree species information is important for forest management, especially in seedling stands. To mitigate the spectral admixture of understory reflectance with small and lesser foliaged seedling canopies, we proposed an image pre-processing step based on the canopy threshold (Cth) applied on drone-based multispectral images prior to feeding classifiers. This study focused on (1) improving the classification of seedlings by applying the introduced technique; (2) comparing the classification accuracies of the convolutional neural network (CNN) and random forest (RF) methods; and (3) improving classification accuracy by fusing vegetation indices to multispectral data. A classification of 5417 field-located seedlings from 75 sample plots showed that applying the Cth technique improved the overall accuracy (OA) of species classification from 75.7% to 78.5% on the Cth-affected subset of the test dataset in CNN method (1). The OA was more accurate in CNN (79.9%) compared to RF (68.3%) (2). Moreover, fusing vegetation indices with multispectral data improved the OA from 75.1% to 79.3% in CNN (3). Further analysis revealed that shorter seedlings and tensors with a higher proportion of Cth-affected pixels have negative impacts on the OA in seedling forests. Based on the obtained results, the proposed method could be used to improve species classification of single-tree detected seedlings in operational forest inventory