The Desired Darkness of the Ancient : Kalevalaicity, Medievalism, and Cultural Memory in the Books Niemi and Viiden meren kansa

The article examines two recently published Finnish books, Juha Hurme’s Niemi (2017) and Risto Isomäki’s Viiden meren kansa (2017), in light of discussions on medievalism and cultural memory. It scrutinizes what kinds of connections are made between the medieval period, Finnic Kalevala-metric oral poetry (or ‘kalevalaic’ features such as oral poetry-related themes and images), and the present. The article discusses the use of Kalevala-metric poetry in the medievalist literature as an element through which the image of the Middle Ages as a ‘dark’ period is emphasized. ‘Darkness’ in this case is primarily desired, and only slightly shunned. The idea of desired darkness could be described as a positively charged and affective utilization and admiration of the mythic, ‘pagan,’ ‘grotesque,’ ‘barbaric,’ violent, or supernatural elements often associated with Kalevala-metric poetry, as well as with the medieval period. By scrutinizing the themes of Christianity and ‘pagan’ Finnishness, ‘pagan-ness’ and the crusades, and the desired/othered medieval body, the article asserts that Niemi and Viiden meren kansa utilize Kalevala-metric poetry and ‘kalevalaic’ features in order to replicate the imagined ‘darkness,’ ‘barbarity,’ ‘authenticity,’ and ‘nature-closeness’ of the medieval period. Furthermore, Kalevala-metric poetry and fragmentary knowledge of old folk beliefs function as tools through which the medieval Finnish ‘ordinary people’s’ or ‘folk’s’ thoughts and behaviors are imagined and brought forth.Peer reviewe

Kone, kärsimys, kulttuuri. ihmistieteellistä eläintuotannon tutkimusta: Kaarlenkaski, Taija ja Otto Latva (toim.). 2022. Tunteva tuote. Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa?

Non peer reviewe

Suurin piirtein kaikki mitä kriittisen kulttuuriperinnön tutkimuksesta on tiedettävä juuri nyt

Non peer reviewe

Kulttuurikartoitusta ja musiikkia, kulttuuriperintöä ja käytännön toimintaa

Kirja-arviotNon peer reviewe

Alkuvoimaista tunnetta

Riikka Rossi: Alkukantaisuus ja tunteet: Primitivismi 1900-luvun alun suomalaisessa kirjallisuudessa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1456. Helsinki: SKS, 2020, 264 s

Sopimatonta : Seksuaalisuuteen liittyvien kalevalamittaisten runojen perinnöllistäminen Suomessa 1818–1997

Kalevalamittaiset runot on 1800-luvulta alkaen sijoitettu ”suomalaisen kulttuuriperinnön” symboliseen keskiöön. Tätä näkemystä on tuettu esimerkiksi keruun, arkistoinnin, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan käytännöin. Tässä artikkelissa tarkastellaan seksuaalisuuteen ja ruumiillisuuteen liittyviä kalevalamittaisia runoja, joita on ajallisesta kontekstista riippuen joko suljettu pois kansallisesta kulttuuriperinnöstä tai sisällytetty siihen kansallisen kulttuuriperinnön kuvaa ja luonnetta samalla kyseenalaistaen. Artikkeli keskittyy perinnöllistämisen ja perinnöllistämättä jättämisten prosesseihin 1800-luvulta 1990-luvun loppupuolelle, ja näin ollen pohtii runojen vastaanottoa ja käyttöä osana suomalaisen ja myös ylirajaisen kulttuuriperinnön määrittelyjä. Artikkelin aineistona ovat erilaiset runokokoelmat, käsikirjoitukset, tutkimukset ja arkistoaineistot. Artikkelin keskeinen argumentti on, että kalevalamittaisiin seksiin ja ruumiillisuuteen liittyviin runoihin kutoutuvat perinnöllistämisprosessit heijastavat pitkällä aikavälillä tarkasteltuna yhteiskunnassa vallitsevien kehopolitiikkojen ja kansakäsitysten muutoksia. Analyysi osoittaa, että runojen käytöt ja vastaanotot kietoutuvat 1800- ja 1900-lukujen siveellisyyskeskusteluihin ja näiden tuottamaan kulttuuriseen ”ruumiittomuuteen” sekä seksuaalisuutta koskevaan tukahduttamiseen, jotka samalla olivat myös rahvaan ruumiillisuuden kontrolloinnin välineitä. Esitämme myös, että tämä paradigma murtui 1960-luvulta lähtien kulttuuriradikaalien liikehdintöjen, yksilökeskeisemmän ajattelun ja naistutkimuksen Suomeen leviämisen myötä. Tällöin seksuaalisuuteen liittyviä runoja alettiin vaikenemisen asemesta käsitellä tutkimuksessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja samalla käsitys kansasta ja sen seksuaalisesta ruumiista muotoutui yksilökeskeisemmäksi ja lihallisemmaksi.Peer reviewe

Tunteet, ruumiillisuus ja niihin liittyvät ideologiat suullis-kirjallisissa aineistoissa

Non peer reviewe

Kalevala Korusta ja kulttuuriperinnön valikoinnista

PääkirjoitusNon peer reviewe

Digesting the Finnish Nature and Past: Food, Pastness, and the Naturalness of the National in the Wiki-Inventory for Living Heritage

This article examines the inventorying of Finnish intangible cultural heritage with regard to UNESCO’s Convention for the Safeguarding of the Intangible Cultural Heritage. I analyse the participatory Wiki-inventory for Living Heritage, concentrating on entries that discuss food and foodways to study how food, materiality, and the national intertwine with practices of producing intangible cultural heritage. The article’s theoretical background draws from the fields of banal nationalism and critical heritage studies. Food is eminently important in narratives of Finnishness: by using the concepts of naturalness and pastness, I show how Finnish food becomes interpreted as ‘authentic’ Finnish heritage. The concepts illuminate the complex processes in which the materiality of food, the Finnish terroir and landscape, narratives of the past, and the consumer who prepares, eats, and digests the heritagised food are tied to each other. These processes reinforce the banality of Finnishness, although the practices of inventorying paradoxically strive for the ideal of cultural diversity that UNESCO promotes.Peer reviewe