Työterveyshuoltoyksikön oman toiminnan suunnittelu

Työterveyshuolto on luonteeltaan tavoitteellista ja pitkäjännitteistä toimintaa yhteistyössä asiakasyritysten kanssa. Tämä edellyttää toiminnan systemaattista suunnittelua. Tässä tutkimuksessa on selvitetty työterveysyksiköiden suunnittelukäytäntöjä ja kehitetty malli suunnittelukäytäntöjen kehittämiseksi.

Tavoitteet kuntoutujan toimijuuden edistäjinä Tules-kurssilla

Kuntoutuksen tuloksellisuutta on pyritty vahvistamaan korostamalla tavoitteiden asettamista sekä asiakkaan aktiivisuutta, mitä nimitetään toimijuudeksi. Tässä artikkelissa tarkastellaan työssä oleville suunnatun Tules-kurssin asiakkaiden kuntoutustavoitteita, tavoitteisiin liittyvää kuntoutujien toimijuutta sekä kuntoutusprosessin eri osapuolten mielikuvaa kuntoutujista. Aineisto koostui kolmen Tules-kurssin asiakkaiden (n = 24) kuntoutusasiakirjoista ja haastatteluista, joihin osallistuivat yhdeksän kuntoutujaa, heidän esimiehensä, työterveyshuollon tai muun lähettävän tahon edustajat sekä kuntoutuksen ryhmäohjaajat (n = 27). Laadullisessa analyysissä tuotettiin kuvaukset tavoitteista, niihin liittyvästä toimijuudesta ja siitä, millaisena kuntoutujat nähtiin. Kuntoutustarpeet ja tavoitteet luokiteltiin sisältöjen mukaan. Haastattelujen toimijuusilmaisut analysoitiin toimijuusluokkien avulla ja kuntoutujakuva jäsenkategoria-analyysiä käyttäen. Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kuntoutujilla oli tuki- ja liikuntaelinvaivojen lisäksi monenlaisia työhön liittyviä ongelmia ja useilla lisäksi mielenterveysongelmia. Tavoitteikseen he asettivat itsehoidon lisäämistä ja fyysisen kunnon parantamista. GAS-lomakkeille kirjattujen tavoitteiden valossa Tules-kuntoutus vahvisti kuntoutujan toimijuutta itsehoidon suhteen. Myös työhön liittyvää toimijuutta heräsi, vaikka työhön liittyviä tavoitteita ei asetettu. Kuntoutujasta muodostui yhtenäinen kuva aktiivisena, itsevastuullisena ja kyvykkäänä toimijana itsehoitonsa suhteen. Tulosten mukaan Tules-kuntoutus toteutuu kuntoutujan itsehoitoprojektina, mutta työhön liittyvät tavoitteet voisivat oletettavasti virittää myös työhön suuntautuvaa toimijuutta, joten niitä kannattaa tuoda näkyviksi GAS-menetelmän avulla. Työhön suuntautuvan toimijuuden tuessa tarvitaan kuntoutujan motivointia sekä kuntoutujan, hänen esimiehensä, työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteisymmärrystä ja yhteistyötä. AbstractGoals as promoters of rehabilitee’s agency during MSD rehabilitation The benefits of rehabilitation have been promoted by emphasizing the goal setting and activity, or agency, of the rehabilitees themselves. This article describes rehabilitation goals, rehabilitees’ activity related to their goals, and how the stakeholders perceive the participants of a rehabilitation course focusing on musculoskeletal disorders (MSD). The data consists of the documents of rehabilitees (n=24) on three MSD-courses and the interviews with nine rehabilitees, their superiors, representatives of occupational health services (OHS) and the rehabilitation group instructors (n=27). Qualitative analysis was used in classification of the goals, rehabilitees’ agency related to the goals, and stakeholders’ perceptions of the rehabilitees. Rehabilitation needs and goals were classified according to their contents. Rehabilitees’ expressions of goal-related agency were analyzed using the types of agency, and the perceptions of the rehabilitees were analyzed using membership categorization analysis. All the rehabilitees in this study had MSD, as well as many additional work-related and mental health problems. The rehabilitees’ Goal Attainment Scaling (GAS) goals included improving self-care and enhancing physical condition. In the light of GAS goals, MSD rehabilitation confirmed the rehabilitees’ agency on self-care. Their agency related to work was also emphasized, although work-related goals were not documented. The rehabilitees were perceived as active, self-responsible and capable in terms of self-care. According to the results, MSD rehabilitation is implemented as the rehabilitees’ self-care project. Setting work-related goals would presumably promote also work-oriented agency. Therefore, work-related goals should be made visible by using GAS-method. It is important to motivate rehabilitees toward work-related agency, but this process requires mutual understanding and collaboration between the rehabilitee, supervisor, and representatives of OHS and rehabilitation. Keywords: rehabilitation goals, GAS-method, agency, activity, MSD rehabilitatio

Rapatti - Ratkaisuja pattitilanteisiin :Työkirja

Ryhmäohjausmallin ja materiaalin kehittämisen lähtökohtana on ollut tutkimustieto siitä, mikä vaikuttaa nuorten aikuisten työssä tai opiskeluissa jaksamiseen ja hyvinvointiin. Siihen, että ihminen jaksaa hyvin, liittyy kyky hallita stressiä aktiivisesti ja optimistinen asenne tulevaisuuteen. Lisäksi tärkeää on se, että ihminen saa tukea läheisiltään, että hänellä on terveelliset elintavat ja että hän kokee työnsä henkilökohtaisesti merkitykselliseksi. Nämä asiat ovat tärkeitä myös silloin, kun elämässä on epävarmuutta tai muita suuria haasteita. Mallin ovat kehittäneet Työterveyslaitoksen tutkijat ja kouluttajat yhteistyössä työ- ja opiskelijaterveydenhuollon väen kanssa (Medivire Työterveyspalvelut Oy ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö). Kiitämme lämpimästi kaikkia kehittämistyössä mukana olleita. Tämän työkirjan tehtäviä tehdään ryhmätapaamisissa ja kotona välitehtävinä. Työkirjassa on myös tietoiskuja muun muassa stressiin ja elintapoihin liittyvistä keskeisistä asioista sekä niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Toivomme sinun työstävän työkirjan asioita itseksesi vielä ryhmän loputtuakin. Työkirjassa on tehtäviä, joiden tarkoituksena on auttaa sinua huomaamaan, miten itse toimit jonkin asian suhteen ja mitä siitä tiedät. Omien tietojen, taitojen ja tapojen tekeminen itselleen näkyväksi on perusta uuden oppimiselle ja muutoksen tekemiselle. Lisäksi tehtävien tarkoituksena on auttaa sinua tekemään asiasta itsellesi mielekäs ja ymmärrettävä tai ohjata sinua kokeilemaan uusia toimintatapoja. Voit täyttää työkirjaa kirjoittamalla tai piirtämällä

Rapatti - Ratkaisuja pattitilanteisiin : Ohjaajan kirja

Elintapoihin vaikuttaminen on haasteellista etenkin silloin, kun kyseessä ovat asiakkaat, joilla ei ole vielä ongelmakäyttäytymiseen liittyviä sairauksia ja jotka eivät välttämättä halua sitoutua pitkäkestoisiin ryhmiin. RaPatti – ratkaisuja pattitilanteisiin -ryhmäohjausmallista on tähän apua. Ryhmäohjausmallia voidaan käyttää tietojen anto-, neuvonta- ja ohjaustilanteissa. Ryhmäohjauksessa osallistujat saavat tukea vertaisiltaan, mikä saattaa olla tärkeää käyttäytymistottumusten muuttamisen kannalta. Ryhmäohjausmalli haastaa ryhmäläiset toimimaan itse. Meidän ryhmäohjausmenetelmän laatijoiden yhtenä keskeisenä ajatuksenamme on ollut, että työtään kehittämällä jokainen voi edistää omaa työkykyään ja -hyvinvointiaan. Työn tuloksellisuuden lisäksi työn tekemisen tulee mielestämme olla kivaa ja tarjota onnistumisen kokemuksia. Puhtia tulisi olla jäljellä vielä työpäivän päättyessäkin, jotta ihminen jaksaisi panostaa omiin ihmissuhteisiinsa ja harrastuksiinsa. Ryhmäohjausmallin lähtökohtana ovat olleet erityisesti Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneiden seurantatutkimuksen tulokset, joiden mukaan nuorten aikuisten työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät aktiivinen stressinhallinta, optimistinen asenne tulevaisuuteen, tuen saaminen lähi-ihmisiltä ja terveelliset elintavat sekä työn kokeminen merkitykselliseksi. Nämä asiat ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta myös silloin, kun elämässä on epävarmuutta tai muita suuria haasteita. Tässä ryhmän vetäjälle tarkoitetussa opaskirjassa käydään läpi RaPatti-ryhmän idea taustatietoineen, pohjustetaan kolmen ryhmätapaamisen ohjausta sekä annetaan vinkkejä ja esimerkkejä ryhmän vetämiseksi. Ohjausmateriaaliin kuuluvat ongelmanratkaisukykyä kehittävä RaPatti-peli, jota voit käyttää myös julisteena, ryhmäläisen työkirja tehtävineen ja tietoiskuineen sekä postikortti

Yhteistyö tuki-ja liikuntaelinvaivoihin liittyvän työkyvyttömyyden ehkäisyssä : Monimenetelmällinen tutkimus työterveyshuollon sisäisestä yhteistyöstä sekä työterveys- ja kuntoutusyhteistyöstä

Tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvan työkyvyttömyyden ehkäisyä voidaan hoitaa tehokkaasti työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä. Jos työpaikalla toteutettavat työjärjestelyt ja työterveyshuollon tukitoimet eivät riitä, käytettävissä on erilaisia kuntoutusratkaisuja. Kuntoutuksen tuloksellisuus edellyttää työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä. Monimenetelmällisessä tutkimuksessa selvitettiin kyselyllä työterveyshuollon sisäistä yhteistyötä sekä työterveyshuollon yhteistyötä työpaikan ja kuntoutuksen kanssa tuki- ja liikuntaelinongelmiin (tuleongelmiin) liittyvässä työkyvyn tuessa. Kuntoutusprosessiin liittyvää yhteistyötä tutkittiin laadullisin menetelmin kolmella Tules-kurssilla. Tulosten perusteella moniammatillinen yhteistyö työterveyshuollon sisällä sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa vaatii selkeitä rakenteita ja yhteisiä toimintamalleja. Kuntoutuksessa tule-ongelmaisen työntekijän aktiivisuuden tukeminen työkyvyn edistämiseksi tarvitsee nykyistä tietoisempaa yhteistyötä erityisesti työhön liittyvissä tavoitteissa ja tukitoimissa

Yrittäjän työkyky : Menestyvän yrityksen kivijalka

Tähän vinkkikirjaan on koottu ideoita siihen, miten voit edistää työkykyäsi ja jaksamistasi yrittäjänä. Vinkkikirja sisältää pieniä tehtäviä ja ajatuksen aihetta myös työterveyshuolloille ja yrittäjän tukijoukoille. Puhekuplat sisältävät Naiset työssä -hankkeeseen osallistuneiden yrittäjien keinoja edistää omaa hyvinvointiaan ja jaksamistaan

Osallistavan työpaikkaintervention vaikuttavuus selkäkipuisen työntekijän työkyvyn tuessa : Satunnaistettu kontrolloitu interventiotutkimus

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittävä työkyvyn uhka Suomessa. Työkyvyn näkökulmasta on tärkeää, että työjärjestelyillä mahdollistetaan työelämässä jatkaminen tuki- ja liikuntaelinongelmista huolimatta. Satunnaistetussa, kontrolloidussa interventiotutkimuksessa selvitettiin osallistavan työpaikkaintervention vaikuttavuutta selkäkipuisen työntekijän työkykyyn ja terveyteen. Interventioryhmässä työpaikkakäynnille osallistuivat työfysioterapeutti, selkäkipuinen työntekijä ja hänen esimiehensä sekä työsuojelun edustaja. Työpaikkainterventio ei osoittautunut kontrolliryhmässä toteutettua ohjausta ja neuvontaa tehokkaammaksi toimintatavaksi työkyvyn vahvistamisessa. Osallistujien näkemykset interventiosta olivat kuitenkin positiivisia ja interventiot tuottivat konkreettisia ratkaisuja työhön. Osallistavan työpaikkaintervention kokemukset rohkaisevat työterveyshuoltojen, työpaikkojen ja työsuojelun toimijoita yhteistyöhön. Tutkimus antaa myös tietoa tulevien interventiotutkimusten onnistumisen edellytyksistä

Motivoivan ohjauksen ja terveyssuunnitelman vaikutus työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon

Tutkimuksessa selvitettiin motivoivan ohjauksen ja terveys-suunnitelman vaikutusta työntekijöiden ja työterveyshoitajien työkykyyn ja työkyvyn lukutaitoon. Työntekijöiden työkyvyssä ei tapahtunut vuoden seuranta-aikana muutosta, mutta em. me-netelmät edistivät työntekijän terveyttä ja työkykyä tukevien toimien totuttamista. Työkyvyn lukutaito laajeni huomioimaan useamman työkykyyn vaikuttavan näkökulman. Työterveyshoi-tajien työote muuttui kohti työntekijän oman ymmärryksen li-sääjää ja tavoitteiden mukaisen muutoksen ja toiminnan tuki-jaa. Motivoivassa ohjauksessa asiakkaan tiedon haastaminen edisti neuvonnan hyväksymistä ja synnytti lisää keskustelua asiasta. Terveyssuunnitelman laadinta jäi liian usein irralliseksi tapahtumaksi sen sijaan, että se olisi ollut luonteva osa terveys-tarkastusta ja yhteistyön väline työntekijän terveyden, työky-vyn ja toimenpiteiden seurannassa. Tutkimuksesta on suoraa hyötyä työterveyshoitajien työn kehittämisessä. Toivomme sen edistävän työterveyshuollossa tehtävien terveystarkastusten laatua ja vaikuttavuutta

Työ- ja toimintakyky kasvun tekijänä maakunnassa : Selvitysraportti

Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään kunnilta maakunnille uusia tehtäviä. Työikäisiä on suomalaisista 62 prosenttia. Miten maakunta- ja sote-uudistuksessa on huomioitu työ- ja toimintakyvyn edistäminen? Tämä selvitys tehtiin maakunta- ja sote-uudistuksen tueksi tarkastelemalla työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämistä maakuntien valmistelutyössä strategisen- ja tiedolla johtamisen, järjestämisen sekä yhteistyön näkökulmasta. Tiedot koottiin kaikista maakunnista loka-joulukuun 2018 aikana. Selvitysraportti antaa kokonaiskuvan siitä, miten työ- ja toimintakyky on uudistuksessa huomioitu tähän mennessä ja antaa toimenpideehdotuksia siitä, miten työ- ja toimintakyvyn edistäminen tulisi huomioida muutostyössä

Yhteistyöllä vaikuttavaa työterveyshuoltoa

Työhön kytkeytyvä kuntoutus työurien pidentäjänä (KUURA) -hankkeessa tavoitteena on vahvistaa kuntoutusosaamista ja moniammatillista yhteistoimijuutta sekä tuottaa toimivia työkykyä tukevia käytäntöjä yhteistyössä hankkeessa mukana olevien työpaikkojen kanssa. Rautavaaran kunta on kehittänyt hankkeen aikana omia käytäntöjä muun muassa työterveysyhteistyön tukemiseksi. Blogitekstissä kerrotaan työpaikkojen ja työterveystoimijoiden välisestä työterveysyhteistyöstä