Carbon footprint of food - an approach from national level and from a food portion

The evaluation of food chain environmental impacts was conducted using an environmental accounting model developed for the Finnish food sector, and a model of a Finnish standard lunch plate, which followed nutritional recommendations and represented division of a plate into three parts; half of the plate comprising vegetables, one quarter protein and one quarter carbohydrate.The impacts on climate change were analysed over the whole food chain. Different methods of food processing were assessed: preparation of a standard lunch plate at home, public food service preparation of lunch portions and industrial processing of ready‐made food. The overall aim was to help consumers make environmentally responsible choices in consumption and identify the key areas requiring improvement in terms of climate change and the food supply chain.According to environmental accounting in the food sector, the food chain accounts for 7% of CO2 emissions, 43% of CH4 emissions, and 50% of N2O emissions produced across the entire economy. Impact contribution of the Finnish food chain in climate change was calculated to be 14%. Food represented 15‐20% of the climate change impact of daily consumption. The carbon footprint ranged from 570g to 3.5kg equivalent CO2 for a single food portion. Impact profiles of portions varied depending on raw material composition and production procedure. Producers of animal products, food consumers making their food choices, and particularly decision makers in public catering are the critical stakeholders for minimizing climate change impacts of the food chain

Vad står i fundament? : Omvänd ordföljd i inlärarsvenska

Syftet med denna avhandling är att undersöka vilka satsled som står i fundamentet, dvs. före predikatet i påståendeformade huvudsatser och om färdighetsnivån (CEFR) påverkar detta. Vidare studerar jag på vilka färdighetsnivåer inversion (dvs. omvänd ordföljd) börjar förekomma och behärskas. Jag utreder ytterligare hur olika fundamenttyper påverkar korrektheten av inversion på de olika färdighetsnivåerna. Som material använder jag uppsatser skrivna av finska gymnasister och universitetsstuderande med svenska som huvudämne. Materialet ingår i projektet Topling – Inlärningsgångar i andraspråket vid Jyväskylä universitet. Materialet har nivåbedömts inom projektet. I analysen använder jag kvantitativa metoder med kvalitativa inslag. Resultaten visar att sex olika fundamenttyper förekommer i materialet. Fyra av dem återfinns på alla nivåer som förväntat. De är i storleksordning enligt andelen subjekt, adverbial, bisatser och objekt. Det förekommer också några predikativfundament och ett indirekt objekt. Inlärare på den lägsta färdighetsnivån i materialet, A2, använder mer sällan icke-subjekt i fundament. I samband med objekts- och predikativfundament är andelarna likartade med de högre nivåerna. Inlärare på nivå A2 i materialet är gymnasister som är yngre medan inlärarna på de högre nivåerna är universitetsstudenter med svenska som huvudämne. Vidare visar analysen att inversion förekommer på alla nivåer, men den procentuella andelen målspråksenliga inversioner varierar betydligt från A2 (ca 36 %) till B1 (ca 82 %). På de högsta nivåerna behärskas inversion (98 % av fallen på B2 och i 100 % på C1). Behärskning av inversionen ökar när färdighetsnivån stiger. Enligt tidigare forskning är det adverbial- och bisatsfundament som oftast förorsakar målspråksavvikande ordföljd. På A2 nivå uteblev inversion efter båda dessa fundamenttyper, på B1 efter adverbialfundament. Överraskande är att alla bisatsfundament på B1 nivå efterföljdes av inversion. Enligt tidigare undersökningar förekommer inversion efter objekts- och predikativfundament vilket stämde även i mitt material. I vidare undersökning vore det intressant att utreda texttypens inverkan på typen av fundament och bruket av inversion

Tila, aika ja eletty ajattelu : Tilallinen kaksoismerkitys maalauksessa

Tutkimukseni kuuluu filosofiseen estetiikkaan, ja sen alue on maalaustaiteen ontologia, joka käsittelee teoksen olemassaoloon ja rakentumiseen liittyviä kysymyksiä. Näkökulmani maalaustaiteen ontologiaan on tila ja aika. Ajatukseni on, että maalaus ikään kuin ajattelee sen kautta, miten se rakentuu. Tästä seuraa, että ajallisuus, tilallisuus ja ajattelu liittyvät toisiinsa maalauksessa. Ajattelu saa merkityksen eletty ajattelu, joka muotoutuu teoksessa sekä kokijan ja teoksen kohtaamisen tilanteissa. Katson ja käsittelen maalauksia kuitenkin pääasiassa niistä itsestään käsin. Näkökulmani on teoskeskeinen. Maalaus ei tässä tutkielmassa kuitenkaan tarkoita ”taulua”, kaksiulotteista teosta, joka rajautuu ympäristöstään. Kaksiulotteisen taulun piirteet ja ilmaisun mahdollisuudet muodostavat mielestäni kehyksen sille, miten maalausta vielä nykyäänkin yleensä katsotaan ja käsitteellistetään, vaikka nykytaiteessa ylitetäänkin taiteenlajien rajoja. Tutkielmassani tuon tähän keskusteluun toisenlaisen ulottuvuuden. Käsittelen maalauksia, joissa on ”tilallinen kaksoismerkitys”. Tämä tarkoittaa, että kolmiulotteinen esineellinen tila ja kaksiulotteinen maalauksellinen kuvatila yhdistyvät teoksessa. Tilallinen kaksoismerkitys on omien maalausteni piirre. Tutkimukseni on sekä tieteellistä että taiteellista tutkimusta. Vaikka teosesimerkeissäni katson maalauksiani teorian kautta, katson myös teoriaa maalausteni kautta. Teoria ja teokset ovat dialogissa keskenään. Teoreettinen lähtökohtani on Henri Bergsonin käsite ”kesto” (durée/duration), joka on subjektin sisäinen ajallisuuden ja jatkuvuuden kokemus. Tuon esiin, miten Bergsonin keston kautta hahmottuu – tai missä määrin hänen aikakäsityksensä kautta on mahdollista hahmottaa – teosten keskeisiä merkityksiä, jotka liittyvät tilan, ajan ja ajattelun keskinäiseen yhteyteen maalauksessa. Tutkimukseni välineet eli tutkimuskäsitteeni olen löytänyt ja luonut keston piirteistä. Lisäksi Maurice Merleau-Pontyn käsitteen ”liha” avulla tutkin tekijän/kokijan ja teoksen välistä tilannetta. Rinnastamalla tutkielman lopussa Bergsonin ja Merleau-Pontyn ajattelua venytän teorian kattavuutta suhteessa maalauksen luonteeseen, jossa ruumiillisuus ja immateriaalisuus ovat yhdessä. Maalauksen ontologialla on tutkimuksessani laaja merkitys. Käsitykseni mukaan voi sanoa, että maalaus olemisessaan ajattelee ontologian yleisiä kysymyksiä. Esimerkiksi tilallinen kaksoismerkitys ottaa kantaa rakenteessaan maalauksen kohtaamisen tilanteeseen: millainen läheisyys tai ero on teoksen ja kokijan/tekijän välillä? Laajemmassa merkityksessä tämä ajattelu koskee kysymystä subjektin ja objektin välisestä läheisyydestä ja erosta. Bergsonin kontekstissa maalaus asettuu tilan ja ajan väliin, mikä nostaa esiin maalauksen tilanteellista luonnetta siirtymätilana. Tutkimukseni myös näyttää, millä tavalla kolmiulotteiseen interaktiiviseen maalaukseen on sisään rakentunut eletty filosofinen ajattelu, jonka luonnetta täsmentää Bergsonin käsitys intuitiosta. Tutkimukseni on nähtävissä omaa taiteellista työtäni laajemmassa kontekstissa. Esimerkiksi taiteilijan näkemykseni teoksen sisältä käsin lisää tietoa maalaustaiteen ontologiasta ehkä nimenomaan sen kautta, että liitän maalauksen ja filosofisen ajattelun toisiinsa. Tutkimukseni tuo myös näkyväksi merkityksiä, jotka jäävät kaksiulotteisen taulun rajojen ulkopuolella – kuitenkin niin, että kyse on maalauksesta väreillä kankaalle

Measuring patient experiences in a Children's hospital with a medical clowning intervention : a case-control study

BackgroundBecause the healthcare sector is shifting to a customer-oriented approach, it is important to understand experiences of children as users of healthcare services. So far, studies that measure the influence of medical clowning on patient experiences are scarce. This study aims to measure experiences of children and their parents during day-surgery in hospital setting.MethodsA case-control study was conducted in a large Finnish children's hospital. Seventy children aged 4-17years coming for a minor operative procedure including pre-operative cannula insertion prior to surgery were included. Thirty-eight children were exposed to the medical clowning intervention and 32 children (the reference group) did not receive exposure to medical clowning. A novel digital survey tool was used to measure patient experiences before and after the insertion of a venous cannula needed for anaesthesia. The children were asked about their emotions, anxiety levels, the pain from the cannula insertion and the best and worst things about the hospital. The parents were asked about their emotions, expectations and the fluency of the procedure and the hospital day.ResultsBefore the procedure, 32% or 36% of the children in the intervention group and 44% or 28% of those in the reference group expressed positive or neutral emotions, respectively. After the procedure, 76% or 63% of children in the intervention group or reference group, respectively, expressed positive emotions. The intervention group rated the medical clowns as the best aspect of the hospital day. Both groups reported that the best aspects of the hospital day were related to the nurses and food and the worst were related to waiting and pain. Most commonly the parents felt uncertainty, anxiety or calmness before the procedure and relief afterwards. Their expectations towards the procedure related to its success and the certainty of the diagnosis.ConclusionsThe results show a trend towards more positive emotions in children with exposure to medical clowning. The digital survey tool was suitable for gathering information about the experiences of children and their parents. Information on emotions and expectations of children and parents during a procedure is useful when improving the quality of healthcare services.Trial registrationCurrent Controlled Trials NCT04312217, date of registration 17.03.2020.Retrospectively registered.Peer reviewe

Inclusion into academic life: a guide for peer support groups in higher education

Professional supervision groups have been routinely offered to researchers at the University of Turku since 2015. University's Human Resources and Well-being Services coordinate an internal network of professional supervisors who provide professional supervision services to the staff members and affiliated researchers. Drawing from these experiences, a pilot of HEI LIFE Guided Peer Groups was created and is described in this Guide. Finnish HEIs recognize the importance of supporting diversity and inclusion within their institutions. One of the focal points for HEIs is the internationalization and retention of international talents. However, despite HEIs' best efforts, international academics often face hurdles that impact their ability to integrate. The Guided Peer Groups aim to improve the well-being of the incoming international staff and researchers by offering them a platform where they can discuss their matters in a safe setting. This guide gives practical examples and tools to promote a more welcoming and inclusive environment in HEIs. It was created together by professional supervisors and former participants of peer groups. As such, it offers unique insight into how international academics need and want to be supported in their journey towards finding their sense of belonging in Finland. At the University of Turku, seven Guided Peer Groups worked as part of the HEI LIFE project. The experiences presented in this Guide were drawn from more than 90 h of sessions. We present here three alternative forms of Peer Support services: Instructor-Led Guidance, Tutor-Led Guidance, and Peer-to-Peer Guidance. The Guide gives suggestions on how groups can be established, how they work, what principles are useful to follow, what the sessions look like and what topics are often discussed during meetings. We also present the experiences of the individual members which can be further used as a starting point for discussions within peer support group meetings. With this Guide, we wish to reach staff and leadership at HEIs to inspire them to further develop support and well-being services directed to international members of their communities. We also believe this guide will be of interest to potential tutors, instructors, or peer group participants who want to learn more about the concept.--- Turun yliopistossa on vuodesta 2015 säännöllisesti tarjottu ryhmämuotoista työnohjausta tutkijoille. Yliopiston henkilöstö- ja hyvinvointipalvelut koordinoi koulutettujen työnohjaajien sisäistä verkostoa, jonka jäsenet antavat työnohjausta niin henkilökuntaan kuuluville kuin yliopistossa muulla rahoituksella tutkimustaan tekeville tutkijoille. Näistä ryhmistä saatujen kokemusten pohjalta kehitettiin HEI LIFE -hankkeen ohjatut vertaisryhmät, joiden toimintaa tässä oppaassa on kuvattu. Työyhteisön monimuotoisuuden tunnistamista ja inkluusion tukemista pidetään suomalaisissa korkeakouluissa tärkeänä. Yksi keskeinen tavoite korkeakouluilla on houkutella Suomeen lisää kansainvälisiä osaajia ja saada heidät myös viihtymään ja viipymään Suomessa. Vaikka korkeakoulut tekevät parhaansa, kansainväliset tutkijat kohtaavat usein kotoutumista haittaavia ja estäviä tekijöitä. Ohjattujen vertaisryhmien tarkoituksena on edistää kansainvälisen henkilöstön ja tutkijakunnan hyvinvointia tarjoamalla heille luotettava ja turvallinen foorumi, jossa keskustella vertaistensa kanssa. Opas sisältää käytännön esimerkkejä ja työkaluja, joiden avulla voidaan edistää sitä, että kansainvälinen henkilöstö kokee korkeakoulun vastaanottavana työympäristönä. Oppaan ovat luoneet yhdessä jo päättyneiden vertaisryhmien työnohjaajat ja osallistujat. Siksi opas tarjoaa ainutlaatuisen näkökulman siihen, millaista tukea kansainvälinen akateeminen henkilöstö kokee tarvitsevansa ja minkä asioiden he kokevat edistävän suomalaiseen yliopistoyhteisöön ja yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta. Osana HEI LIFE -hanketta Turun yliopistossa toimi seitsemän ohjattua vertaisryhmää (Guided Peer Group). Oppaassa kuvattujen kokemusten perustana on yli 90 tuntia työnohjauskeskusteluja. Oppaassa esitellään kolme vaihtoehtoista tapaa järjestää kansainväliselle henkilöstölle vertaistukea: koulutetun ohjaajan vetämät, tutorin vetämät ja itseohjautuvat vertaisryhmät. Oppaasta löytyy ohjeita ja vinkkejä ryhmien perustamisesta ja organisoimisesta, hyödylliseksi havaituista periaatteista, ryhmätapaamisten kulusta ja ryhmissä usein keskustelluista teemoista. Oppaassa on myös osallistujien omakohtaisia kokemuksia, jotka voivat toimia virikkeinä vertaisryhmien keskusteluille. Toivomme, että oppaamme tavoittaa korkeakoulujen henkilöstöä ja johtoa sekä innostaa heitä kehittämään edelleen työyhteisönsä kansainvälisten jäsenten tuki- ja hyvinvointipalveluja. Me uskomme, että opas myös kiinnostaa mahdollisia vertaisryhmien ohjaajia, tutoreita ja osallistujia tuomalla esiin vertaistuen merkityksellisyyttä ja antamalla käytännön ohjeita vertaisryhmien toteutukseen

Variable somatostatin receptor subtype expression in 151 primary pheochromocytomas and paragangliomas

Pheochromocytomas (PHEOs) and paragangliomas (PGLs) are neuroendocrine tumors that express somatostatin receptors (SSTRs), a phenomenon that constitutes a basis for tumor imaging and treatment with somatostatin analogues and peptide receptor radionuclide therapy. We studied the immunohistochemical expression of SSTR1-5 in 151 primary tumors, including 14 metastasized and 16 SDHB-deficient tumors. SSTR2 and SSTR3 were most abundantly present in these tumors, whereas the tumors were mostly negative for SSTR1, SSTR4, and SSTR5. All metastasized PGLs (9/9), but only one metastasized PHEO (1/5), were strongly SSTR2 positive. SSTR3 expression was lower in metastatic tumors and tumors with a high proliferation rate (MIB1 >= 5%), but tumors had variable individual SSTR profiles. No correlation was found between SDHB status and SSTR expression. Our results suggest that new SSTR analogues with affinity for several SSTRs could be relevant for a subgroup of patients with these tumors. Better knowledge of tumor SSTR profiles could open the door for personalized imaging and treatment in the future. Because SSTR profiles vary in PHEOs and PGLs, individual analysis is required for each tumor. (C) 2018 The Authors. Published by Elsevier Inc.Peer reviewe