5 research outputs found

    Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät - Siat - Siipikarja - Hevoset

    Get PDF
    Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2015 -julkaisu sisältää viralliset Suomessa käytettävät rehuarvot, niiden laskentaperusteet sekä ruokintasuositukset märehtijöille, sioille, siipikarjalle ja hevosille. Rehulain (86/2008, muutokset 34/2011, 502/2014) viimeisimmän muutoksen 565/2014 mukaan rehuaineista ja rehuseoksista ilmoitettavien energia- ja valkuaisarvojen tulee perustua Luonnonvarakeskuksen julkaisemiin laskentaperusteisiin, jollei Euroopan unionin lainsäädännössä muuta säädetä. Laskentaperusteisiin kuuluvat laskentakaavat vakioineen ja sulavuuskertoimet, märehtijöillä lisäksi hajoavan valkuaisen osuus. Rehutaulukoissa on myös esitetty tyypilliset rehujen kemiallisen koostumuksen tiedot, mutta ne voivat vaihdella eri satovuosina ja eräkohtaisesti. Siksi rehuarvojen laskennassa on perusteltua käyttää määritettyjä koostumustietoja väkirehujen ja erityisesti karkearehujen osalta. Rehutaulukoiden keskeisin tavoite on esittää mahdollisimman luotettavat ravintoarvot, jotka kuvaavat hyvin rehujen suhteellisia eroja niiden tuotantovaikutuksessa. Rehujen koostumus- ja rehuarvotiedot pohjautuvat laajaan koti- ja ulkomaiseen tutkimusaineistoon ja pitkäaikaiseen työhön. Ajantasainen tieto rehuarvoista ja ruokintasuosituksista on saatavilla Rehutaulukotverkkopalvelussa (www.luke.fi/rehutaulukot). Rehutaulukoiden sisältöä päivitetään tarvittaessa. Mahdolliset rehuarvojen laskentaperusteiden muutokset tai muut vaikutuksiltaan merkittävät muutokset julkaistaan Rehutaulukoiden sivuilla vuosittain 31.3. mennessä ja ne astuvat voimaan seuraavana syksynä 1.9. alkaen. Rehuarvotieto kootaan julkaisuksi tarpeen mukaan. Aikaisemmat julkaisut ovat saatavilla sähköisessä muodossa Rehutaulukot-verkkopalvelussa. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2015 -julkaisu perustuu 31.5.2015 voimassa olevaan rehuarvotietoon. Edelliseen vuonna 2006 ilmestyneeseen julkaisuun verrattuna on tehty useita päivityksiä mm. märehtijöiden valkuaisarvojen laskentaan, lehmien ja kasvavien nautojen energia- ja valkuaissaantisuosituksiin sekä lampaiden, sikojen, siipikarjan ja hevosten kivennäissuosituksiin. Sikojen rehuarvojärjestelmä on uudistettu kokonaan ja sen myötä rehuarvot ja ruokintasuositukset on päivitetty. Rehutaulukoiden esimerkkirehuihin on tehty täsmennyksiä ja täydennyksiä. Päivitykset on käyty läpi yksityiskohtaisemmin sivulla 24. Rehujen vitamiinipitoisuuksien taulukkoa ja turkiseläinten rehutaulukkoa ei ollut tässä vaiheessa mahdollista päivittää, joten ne jätettiin tästä julkaisusta pois. Aiemmin julkaistut taulukot ovat käytettävissä verkkopalvelussa. Tasapainoinen ja taloudellinen ruokinnan suunnittelu tarvitsee rehutaulukoiden lisäksi runsaasti tietoa eläimen ruoansulatuksesta, aineenvaihdunnasta ja rehujen muista ominaisuuksista, erityisesti vapaaehtoisesta syönnistä, joita rehutaulukoissa ei voida esittää. Rehutaulukot on yksi apuväline ruokinnan suunnittelussa ja toivomme sen osaltaan edistävän kotieläinten terveyttä ja hyvinvointia, kotieläintuotannon taloudellista kestävyyttä, pienentävän kotieläintuotannon ympäristökuormitusta, ja varmistavan laadukkaat kotieläintuotteet elintarvikeketjuun.201

    CONSOLE Project - Deliverable 2.2 - "Draft report on experiences from outside the EU"

    Get PDF
    The aim of task 2.3 is to collect the most promising and successful experiences outside the EU that could add new and interesting perspectives for application in EU and to feed into WP2 a wider range of opportunities for contract design. The task takes the form of a systematic literature review and this report provides a draft version of the outcomes of this review. The final version of the report will be provided in month 30. The review selected 79 documents, including both peer review papers and reports/grey literature having as a scope all countries outside those already represented by the CONSOLE partners. The main reasons for success identified for the reviewed cases are: a) reducing risks linked to results; b) reduced costs for monitoring results; c) farmers’ interest and social revenue; d) resources availability; e) additionality; f) relying on existing collectives; g) communication; payment setting; h)appropriate intermediaries. To a large extent the success factors listed above confirm insights from cases in the CONSOLE partner countries. However, they allow the consideration of a broader variety of solutions. On the other hand, this also depends on the specific institutional context where they are located, which means that potential for replication should be taken carefully. The fact that a large part of the experiences and certainly of the evidence is rather recent encourages the continuation of this task providing updates during the whole project life

    Ilmoitus: Farmari Seinäjoki 14-17.2017

    No full text
    Näytä koko lehti201

    Metsätaimitarhapäivät 2017 (ilmoitus)

    No full text
    7-8.2.2017, Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa201
    corecore