Varhaiskasvatustiede – kasvamisen tiede

The aim of this article is to bridge educational sciences, human developmental sciences, natural sciences and societal sciences. The emphasis is on multiple factors that should be taken into consideration in various learning environments when the purpose is to release human potential that every child has. The emancipation of human potential could enhance common kindness, mutual caring and responsibility. It is especially important in today’s endeavor toward sustainability. Human life is pondered from the perspectives of evolution, development of human species, social environment and culture. The aim is to open pathways to understand the reciprocal interplay of growth, development, genes and culture. Growth, development and learning are assimilated into ongoing process that is in several ways dependent on environmental feedback. However, the biology, genes and human-specific development impose certain preconditions. The purpose of this article is to arouse discussion about present state of educational sciences, its theoretical challenges, and the relationship between basic and applied research. Educational sciences are extremely important in shaping future minds in increasingly complex world. The theoretical backgrounds, argumentative bases, values and research independency should be revisited in a more critical way.Tämän artikkelin tavoitteena on rakentaa siltaa kasvatustieteen, muiden ihmistä tutkivien tieteiden, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden välille. Artikkelissa pohditaan niitä tekijöitä, joita kasvun ja kehityksen ympäristöissä tulisi ottaa huomioon pyrittäessä vapauttamaan jokaisessa ihmisessä olevat voimavarat. Näiden voimavarojen vapauttaminen voi lisätä yhteistä hyvää, toisista välittämistä ja vastuullisuutta. Se on erityisen tärkeää tämän päivän pyrkimyksissä kohti kestävää kehitystä. Artikkelissa tarkastellaan ihmisenä olemista evoluution, lajityypillisen yksilönkehityksen sekä ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin näkökulmista. Pyrkimyksenä on avata ymmärrystä lapsen kehityksen, geenien ja kulttuurin vastavuoroisesta yhteen kietoutumisesta. Kasvaminen, oppiminen ja kehittyminen nähdään ympäristöstä monella tavalla riippuvaisena prosessina, joille geenit, biologia ja lajityypillisyys asettavat määrättyjä reunaehtoja. Artikkelin tarkoituksena on herättää keskustelua kasvatustieteen nykytilasta, sen teoreettisista haasteista sekä perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen suhteesta. Kasvatustieteellä on erittäin suuri merkitys tulevaisuuden rakentamisessa yhä monimutkaistuvammassa maailmassa. Siksi sen on oltava entistä kestävämmällä pohjalla tieteellisen tiedonmuodostuksen, tieteellisen vapauden, kriittisyyden ja arvopohdinnan näkökulmist

Naratyvinis žaidimas ir mokymasis : gairės ikimokyklinio ir pradinio ugdymo pedagogams, dirbantiems su 3–8 metų vaikais

Leidinyje pristatomas ugdančiosios naratyvinio žaidimo pedagogikos metodas, aptariamos jo teorinės ir praktinės ištakos, naratyvinio žaidimo samprata ir pateikiami konkretūs šio metodo įgyvendinimo žingsniai ikimokyklinio ugdymo įstaigoje ar mokykloje, dirbant su 3-8 metų amžiaus vaikais. Leidinys parengtas pagal 2015–2017 m. keturiose šalyse (Lietuvoje, Suomijoje, Anglijoje, Lenkijoje) vykdytą programos Erasmus+ strateginių partnerysčių bendrojo ugdymo sektoriaus projektą „Naratyvinės žaidimo ir mokymosi erdvės“ (NŽME; angl. Narrative Environments for Play and Learning, Nr. 2015-1-LT01-KA201-013443)Vytauto Didžiojo universitetasŠvietimo akademij

Tarinasta leikiksi – tarinallisen leikin käsikirja

Vytauto Didžiojo universitetasŠvietimo akademij

Narrative environments for play and learning (NEPL) guidelines for kindergarten and school teachers working with 3-8 years-old-children

Laisvai prieinamas interneteThese Guidelines presents the educational method of narrative play pedagogy. Primarily, the theoretical and practical origins, as well as the concept of narrative play are discussed. Afterwards, the reader will find concrete steps of this method for working with children (age 3 to 8) in pre-school or school environments. The publication is based on the work carried out for the project “Narrative Environments for Play and Learning” (No. 2015-1-LT01-KA201-013443) under Erasmus+ programme (KA2 - Cooperation for Innovation and the Exchange of Good Practices, Strategic Partnerships for school education) funded by the European Commission. The project was held in four countries (Lithuania, Finland, England, Poland) from 2015 until 2017Vytauto Didžiojo universitetasŠvietimo akademij