Behandling av rökolägenheter vid småskalig vedeldning : Anvisning till myndigheter

Behandling av rökolägenheter vid småskalig vedeldning : Anvisning till myndigheterDenna anvisning riktar sig speciellt till hälso- och miljöskyddsmyndigheterna i kommunerna. Syftet med anvisningen är att klarlägga behovet av samarbete mellan myndigheter, arbetsfördelningen och förfaranden i situationer med rökolägenheter. I anvisningen presenteras betydelsen av rökolägenheter orsakade av småskalig eldning och klarläggs begreppet rökolägenhet. I anvisningen presenteras dessutom de vanligaste apparattyperna och särdrag vid användning av dem. Det finns inga tillförlitliga mätmetoder för att mäta rökolägenheter, och upplevelsen av olägenheter är individuell. Därför är det svårt att fastställa graden av olägenhet. I anvisningen presenteras olika aspekter med hjälp av vilka rökolägenheten emellertid kan bedömas utgående från upprepad förekomst, varaktighet och hur kraftig den är. Bedömningen skapar en grund för proportionella myndighetsåtgärder. Fall som gäller rökolägenheter inleds ofta på initiativ av dem som orsakats olägenhet. Myndigheten ska sätta sig in i situationen och även kontakta den part som eventuellt orsakar rök, ge anvisningar och försöka hitta en gemensamt godtagbar lösning i situationen. Om man inte lyckas, ska myndigheten fatta ett överklagbart beslut i ärendet. Det finns få fall som gäller rökolägenhet som gått ända till högsta förvaltningsdomstolen. I denna anvisning har man också granskat förvaltningsdomstolarnas beslut om rökolägenheter och i dem försökt hitta riktlinjer för att behandla fall som gäller rökolägenheter hos myndigheten. I anvisningen presenteras också möjligheten att utnyttja medling vid behandling av fall av rökolägenhet

Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely : Ohje viranomaisille

Puun pienpolton savuhaittatapausten käsittely : Ohje viranomaisilleTämä ohje on suunnattu erityisesti kuntien terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisille. Ohjeen tarkoitus on selkiyttää viranomaisten yhteistyön tarvetta, työnjakoa ja menettelyitä savuhaittatilanteissa. Ohjeessa tuodaan esiin pienpoltosta aiheutuvien savuhaittojen merkitystä ja selvennetään savuhaitan käsitettä. Lisäksi ohjeessa esitellään yleisimmät polttolaitetyypit ja niiden käytön erityispiirteet. Savuhaittojen mittaamiseen ei ole luotettavia mittausmenetelmiä, ja haittakokemukset ovat yksiöllisiä. Tämän vuoksi haitan asteen määrittely on vaikeaa. Ohjeessa tuodaan esiin näkökohtia, joiden avulla savuhaittaa voidaan kuitenkin arvioida sen toistuvuuden, keston ja voimakkuuden perusteella. Arviointi luo pohjan viranomaisten toimien oikeasuhtaisuudelle. Savuhaittatapaukset tulevat usein vireille haittaa kärsivien aloitteesta. Viranomaisen tulee tutustua tilanteeseen ja olla yhteydessä myös savua mahdollisesti aiheuttavaan tahoon, ohjeistaa ja pyrkiä löytämään tilanteessa yhteisesti hyväksyttävä ratkaisu. Jos tässä ei onnistuta, viranomaisen on tehtävä asiasta valituskelpoinen päätös. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti edenneitä savuhaittatapauksia on niukasti. Tässä ohjeessa onkin tarkasteltu hallinto-oikeuksien savuhaittapäätöksiä ja pyritty löytämään niistä suuntaviivoja savuhaittatapausten käsittelylle viranomaisessa. Ohjeessa tuodaan esiin myös sovittelumahdollisuuksien hyödyntäminen savuhaittatapausten käsittelyssä

Molecular composition of fresh and aged aerosols from residential wood combustion and gasoline car with modern emission mitigation technology

Emissions from road traffic and residential heating contribute to urban air pollution. Advances in emission reduction technologies may alter the composition of emissions and affect their fate during atmospheric processing. Here, emissions of a gasoline car and a wood stove, both equipped with modern emission mitigation technology, were photochemically aged in an oxidation flow reactor to the equivalent of one to five days of photochemical aging. Fresh and aged exhausts were analyzed by ultrahigh resolution mass spectrometry. The gasoline car equipped with a three-way catalyst and a gasoline particle filter emitted minor primary fine particulate matter (PM2.5), but aging led to formation of particulate low-volatile, oxygenated and highly nitrogen-containing compounds, formed from volatile organic compounds (VOCs) and gases incl. NOx, SO2, and NH3. Reduction of the particle concentration was also observed for the application of an electrostatic precipitator with residential wood combustion but with no significant effect on the chemical composition of PM2.5. Comparing the effect of short and medium photochemical exposures on PM2.5 of both emission sources indicates a similar trend for formation of new organic compounds with increased carbon oxidation state and nitrogen content. The overall bulk compositions of the studied emission exhausts became more similar by aging, with many newly formed elemental compositions being shared. However, the presence of particulate matter in wood combustion results in differences in the molecular properties of secondary particles, as some compounds were preserved during aging