Sense of coherence and attrition during four-year follow-up in cohorts of permanent and non-permanent Finnish employees

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>We studied whether health resources, measured as sense of coherence (SOC), are associated with participation in a follow-up survey among permanent and non-permanent employees who responded at baseline.</p> <p>Methods</p> <p>Of a cohort of 5,981 permanent employees, those who after four years were still in the service of the same employer were asked to participate in a follow-up survey. Another cohort consisted of 2,194 fixed-term and 682 subsidised employees; among these the follow-up survey was posted to those whose addresses were found in the population register. Non-participation was divided into loss to follow-up (i.e., failure to locate the individual, death and, among permanent employees, turnover or exit from labour market) and non-response to the follow-up survey. Logistic regression analyses were used to examine whether the respondents differed from the non-respondents with respect to SOC and other characteristics at baseline.</p> <p>Results</p> <p>Among permanent employees the follow-up survey yielded 3,998 respondents, 1,051 were lost, and 932 did not reply. Among non-permanent employees the follow-up survey yielded 1,563 respondents on initially fixed-term and 467 on subsidised contracts, the corresponding figures for those lost were 145 and 38, and for the non-respondents 486 and 177. Low SOC was associated with lower response rate among fixed-term but not among permanent or subsidised employees. No association was found between SOC and loss to follow-up.</p> <p>Conclusion</p> <p>SOC is a potential source of non-random sample attrition and should be taken into account for when estimating bias due to non-participation in occupational cohorts that include fixed-term employees.</p

Psychometric evaluation of a short measure of social capital at work

BACKGROUND: Prior studies on social capital and health have assessed social capital in residential neighbourhoods and communities, but the question whether the concept should also be applicable in workplaces has been raised. The present study reports on the psychometric properties of an 8-item measure of social capital at work. METHODS: Data were derived from the Finnish Public Sector Study (N = 48,592) collected in 2000–2002. Based on face validity, an expert unfamiliar with the data selected 8 questionnaire items from the available items for a scale of social capital. Reliability analysis included tests of internal consistency, item-total correlations, and within-unit (interrater) agreement by r(wg )index. The associations with theoretically related and unrelated constructs were examined to assess convergent and divergent validity (construct validity). Criterion-related validity was explored with respect to self-rated health using multilevel logistic regression models. The effects of individual level and work unit level social capital were modelled on self-rated health. RESULTS: The internal consistency of the scale was good (Cronbach's alpha = 0.88). The r(wg )index was 0.88, which indicates a significant within-unit agreement. The scale was associated with, but not redundant to, conceptually close constructs such as procedural justice, job control, and effort-reward imbalance. Its associations with conceptually more distant concepts, such as trait anxiety and magnitude of change in work, were weaker. In multilevel models, significantly elevated age adjusted odds ratios (ORs) of poor self-rated health (OR = 2.42, 95% confidence interval (CI): 2.24–2.61 for the women and OR = 2.99, 95% CI: 2.56–3.50 for the men) were observed for the employees in the lowest vs. highest quartile of individual level social capital. In addition, low social capital at the work unit level was associated with a higher likelihood of poor self-rated health. CONCLUSION: Psychometric techniques show our 8-item measure of social capital to be a valid tool reflecting the construct and displaying the postulated links with other variables

Yhteistyön kehittäminen Haapavesi Folk ry:n, paikallisten yritysten ja Haapaveden kaupungin kesken

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten yhteistyötä Haapavesi Folk ry:n, Haapavedellä toimivien yritysten ja Haapaveden kaupungin välillä voitaisiin kehittää. Haapavesi Folk Music Festival -tapahtumalla on aikaisempien tutkimusten perusteella todettu olevan taloudellisia vaikutuksia paikkakunnan elinkeinoelämään, ja yhteistyöllä halutaan kasvattaa näitä vaikutuksia. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään tapahtumia ja tapahtumajärjestämistä, matkailun ja tapahtumien vaikuttavuutta sekä kulttuuritapahtumia ja yritysyhteistyötä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksen pääpaino oli haapavetisille yrityksille tehdyssä haastattelussa, jonka lisäksi haastateltiin tapahtumajärjestäjää, kaupunginjohtajaa ja Haapaveden yrittäjät ry:n puheenjohtajaa. Tutkimuksessa selvisi, että yritykset olivat pääsääntöisesti hyvin kiinnostuneita kehittämään yhteistyötä. Konkreettisista yhteistyömuodoista kiinnostavimpia olivat ennakkolipunmyynnin yhteydessä tehtävä tarjoustuotekampanjointi sekä sponsorointiyhteistyö. Myös yhteismarkkinointi kiinnosti. Yritykset ehdottivat, että tapahtumaa voisi jalkauttaa enemmän kaupungille ja tuoda Folk-asiakkaat lähemmäs keskustan yrityksiä. Lisäksi toivottiin lisää näkyvyyttä tapahtumalle sekä erilaisia oheistapahtumia. Kaikki haastatellut osapuolet olivat sitä mieltä, että tapahtuma on Haapavedelle tärkeä ja siihen täytyy jatkossakin panostaa yhteistyön voimin. Tutkimuksessa tärkeäksi aiheeksi nousi ns. Pro Haapavesi -verkosto. Sen tarkoituksena on kerätä yhteen ne tahot, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään Haapavettä tapahtuman kautta, yhdessä tekemällä. Opinnäytetyön kehittämisosiossa laadittiin hankesuunnitelma Pro Haapavesi -verkostosta. Suunnitelmaa voidaan hyödyntää, mikäli Pro Haapavesi -verkostoa päätetään lähteä perustamaan hankkeen muodossaThe purpose of this thesis was to find out, how to develop co-operation between Haapavesi Folk association, local companies and the municipality of Haapavesi. According to previous studies it can be said that Haapavesi Folk Music Festival has economic impacts on local business life. It is believed that these impacts could be grown by co-operation. The theoretical framework of the thesis deals with special events and event management, impacts of tourism and events, as well as cultural events and business co-operation. The research was qualitative and the research method used was semi-structured interview. The main stress was on an interview made for local companies. In addition to that, the event organizer, Haapavesi city mayor and the chairman of a local entrepreneur’s association were also interviewed. The research showed that the companies were mainly very interested in developing the co-operation. A few concrete ways of co-operation were also indicated as most interesting, for example sponsorship and joint marketing. Companies suggested that the visibility of the event could be improved and some side events could be brought closer to the city center and local companies. So called Pro Haapavesi network was raised as one of the most important subjects of the research. The purpose of this network is to gather together those parts who are interested in developing Haapavesi through Haapavesi Folk Music Festival. A project plan was composed in order to serve the furtherance developing of the subject

Digitalization of SME’s in Southern Ostrobothnia

Tämä tutkimus on toteutettu osana Pk-Digi- ja Digivaattori-hankkeita vuosina 2016 - 2017. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eteläpohjalaisten yritysten digitalisaation tasoa ja mahdollisia esteitä, digitalisaation vaikutusta yrityksen menestymiseen, yritysten digitaalista osaamista ja digitalisaatiosta saatuja hyötyjä. Kyselytutkimuksen pohjana hyödynnettiin syyskuussa 2015 Durhamin yliopiston ja BMG Research -tutkimusorganisaation julkaisemaa tutkimusta pk-yritysten digitalisaation kyvykkyyksistä. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 110 pk-yritystä eri toimialoilta. Kyselytutkimuksen lisäksi syventävää tietoa haettiin haastattelututkimuksen avulla, johon osallistui kymmenen teollisen alan pk-yritystä. Päätuloksena voi todeta, että digitalisaatio näkyy vielä kohtalaisen huonosti eteläpohjalaisissa pk-yrityksissä. Vain muutamat yritykset ovat kehittäneet toimintojaan digitaalisiksi. Digitaalisuutta ei kovin paljon hyödynnetä myöskään tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Digitalisaation osalta tunnistettiin neljällä eri tasolla olevia yrityksiä. Ensimmäisellä tasolla olivat yritykset, joissa digitalisointi on vasta alussa ja neljännellä tasolla yritykset, joissa oli olemassa digitaalinen strategia ja uusia digitaalisia liiketoimintamalleja oli otettu käyttöön. Digitalisaation käyttöönotto vaikutti yrityksen menestymiseen erityisesti liiketoiminnallisen kehittymisen näkökulmasta. Keskeisessä asemassa on prosessien digitalisointi. Eniten hyötyä digitalisaatiosta oli saatu yrityskuvan vahvistumiseen, uusien asiakkaiden tavoittamiseen, asiakaspalvelun parantumiseen ja kilpailukyvyn kehittymiseen. Kolmannekselle yrityksistä digitalisaatiolla oli ollut suuri vaikutus uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen, yhteistyön tiivistymiseen yhteistyökumppanien kanssa sekä liiketoimintaprosessien tehostumiseen. Merkittävimmiksi esteiksi digitalisaation hyödyntämisessä nousivat ulkopuolisen asiantuntija-avun kalleus ja hyvän asiantuntijan löytäminen.This study was conducted as a part of Pk-Digi- and Digivaattori -projects in year 2016 – 2017. The aim of the study was to examine the degree of digitalization in South Ostrobothnian firms and possible obstacles related to digitalization; the effect of digitalization on firm performance; competence in digitalization and benefits gained from digitalization. A survey was based on a study of Durham University and BMG Research organization about digital capabilities in SMEs. Altogether 110 firms responded representing various sectors. In addition, ten manufacturing firms were interviewed. The main result was that digitalization is not yet an integral part of South Ostrobothnian firms. Just few firms had digitalized their production. Digitalization was not much utilized in selling processes either. Four levels of digitalization were identified. In the first level were firms with no digitalization or these firms were just at the beginning of digitalization. In the fourth level were firms with digital strategies and digital revenue models. Digitalization had a positive effect on firm performance, especially related to business development. Digitalization of processes acted as a central factor. The benefits gained from digitalization were image and brand development, customer acquisition, development in customer service and development in competitiveness. A third of responded firms had had effects on new business opportunities, closer stake-holder relationships and enhancement on business processes. The most relevant obstacles in digitalization were the cost and finding of external experts