Burden of fire injuries in Finland: lost productivity and benefits

Background: The aim of this study was to assess the economic burden of fire-related injury from two perspectives: post-injury social security compensations and also productivity losses due to the lost productive time from a societal perspective induced by the injury. Design and methods: A cohort of 1503 inpatients who sustained firerelated injury during the period 2001–2005 was retrospectively followed up for 5-10 years until the end of 2010, using linkages between several administrative registers. The study process was started in 2015 and finalized on March 2016. Results: Annual productivity loss was on average EUR 5.72 million, giving a total for the five-year study period of EUR 28.6 million, with a mean value of EUR 19,070 per person. Mean/median disability time for those who received benefits was 572/63 days, ranging from 3 days to 36.5 years. Total average cost of benefits to the injured annually during the study period was EUR 1.03 million. This equates to EUR 3430 per patient for the whole cohort or EUR 14,860 for those who received benefits. Conclusions: The burden of fire-related injuries in terms of payment transfers and lost productivity due to periods of disability as indirect costs is high; in a population of 5.4 million, the annual loss exceeded EUR 5.7 million. The results could be used in planning preventive measures and therefore yield saving

Tapaturmat päihtyneenä : Kuinka ehkäistä

Alkoholi ja muut päihteet nostavat merkittävästi tapaturman riskiä. Etenkin humalahakuisen juomisen hillitseminen voisi merkittävästi vähentää tapaturmista johtuvia kuolemia ja loukkaantumisi

Tapaturmien ehkäisyssä tarvitaan aktiivisempaa otetta

Teema : Tapaturmien ehkäisyOlennaista on turvallisuutta ylläpitävien tekijöiden vahvistaminen

Päihteet lisäävät tapaturmavaaraa : Käyttöön kannattaa hoitotilanteessa puuttua

Vertaisarvioitu. Teema : Tapaturmien ehkäisyPäihteiden käyttö lisää tapaturmariskiä ja vammojen vakavuutta. Vaara kuolla päihtyneenä tapaturmassa on miehillä kuusinkertainen naisiin verrattuna. Alkoholin aiheuttama kuormitus päivystyksissä lisääntynee uuden alkoholilain vuoksi. Päivystysyksiköissä on hyödyllistä testata tapaturmapotilaan veren alkoholipitoisuus ja keskustella testin tuloksesta. Päihdeongelmien varhainen tunnistaminen sekä potilaan tukeminen ja hoitoonohjaus ovat tärkeitä haittojen ehkäisemiseksi.Peer reviewe

Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma vuosille 2014-2020: Turvallisuutta kaikille kotona, vapaa-ajalla ja liikunnassa

Kansallinen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoite- ja toimenpideohjelma 2014–2020 valmisteltiin sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa monialaisessa koordinaatioryhmässä, joka on myös vastannut ohjelman koordinaatiosta ja seurannasta. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan tässä muita kuin työssä ja liikenteessä sattuneita tapaturmia. Turvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua tapaturman seurauksena. Ohjelman tavoitteita ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja tapaturmien ehkäisyn voimavarojen vahvistuminen ja pysyvyys. Väliarviointiraportti koostuu kahdesta osasta: ohjelman 92 toimenpiteen toteutumisen arvioinnista sekä eri tahojen kirjoittamista artikkeleista, missä on arvioitu organisaatioiden omaa toimintaa ja pohdittu painopistealueita jatkotyöhön. Tapaturmakuolemien väheneminen on ollut tavoitteiden suuntaista ohjelmakauden ensimmäisellä puoliskolla. Ohjelman toimintakokonaisuuksista turvallisuuskulttuuria on kyetty parantamaan ja tietoisuutta turvallisuusasioista lisäämään järjestöyhteistyöllä ja turvallisuus-viestinnällä. Valtio-neuvoston periaatepäätöstä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vähentämiseksi ei ole saatu aikaan, vaikka lähes 90 % tapaturmaisista kuolemista ja lähes 80 % vammaan johtaneista tapaturmista tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Onnettomuuksien ehkäisy on jatkuvaa työtä ja kuuluu jokaiselle. Aina löytyy parannettavaa

Unintentional drowning : Role of medicinal drugs and alcohol

Background: Alcohol is a well-known risk factor in unintentional drownings. Whereas psychotropic drugs, like alcohol, may cause psychomotor impairment and affect cognition, no detailed studies have focused on their association with drowning. Finland provides extensive post-mortem toxicological data for studies on drowning because of its high medico-legal autopsy rates. Methods: Drowning cases, 2000 through 2009, for which post-mortem toxicological analysis was performed, came from the database of the Toxicological Laboratory, Department of Forensic Medicine, University of Helsinki, using the ICD-10 nature-of-injury code T75.1. The data were narrowed to unintentional drowning, using the ICD-10 external-injury codes V90, V92, and W65-74. Each drowning case had its blood alcohol concentration (BAC) and concentrations of other drugs recorded. Evaluation of the contribution of psychotropic drugs to drowning was based on their blood concentration by means of a 6-grade scale. Results: Among victims >= 15 years old, unintentional drownings numbered 1697, of which, 303 (17.9%) were boating-related and 1394 (82.1%) non-boating-related. Among these, 65.0% of boating-related and 61.8% of non-boating-related victims were alcohol-positive (=BAC >= 50 mg/dL). The male-to-female ratio in alcohol-positive drownings was 7.3. At least one psychotropic drug appeared in 453 (26.7%) drowning cases, with some victims' bodies showing up to 7 different drugs. Overall 70 different psychotropic drugs were detectable, with 134 (7.9%) cases both alcohol-negative and psychotropic-drug-positive, of these, 59 (3.5%) were graded 4 to 6, indicating a possible to very probable contribution to drowning. Our findings suggest that psychotropic drugs may play a significant role in drowning, in up to 14.5% of cases, independently or in association with alcohol. Conclusions: Psychotropic drugs alone or in association with alcohol may be an overlooked risk factor in drowning, due to their effects on psychomotor function and cognition. Future studies should also address other mechanisms-for instance drug-induced long-QT syndrome-by which drugs may contribute to drowning.Peer reviewe