“You must learn to know me by that name” : Case Studies of Representation of Biblical People and Events in C. S. Lewis’ The Chronicles of Narnia

In this thesis, I examine cases of intertextuality between C. S. Lewis’ The Chronicles of Narnia series and the Bible. The analysis consists of eight different case studies and it is constructed on two different levels; the first part focuses on the parallels between some characters of The Chronicles of Narnia and the people in the Bible, while the second part compares storylines and narratives in The Chronicles of Narnia to the relevant events, narratives and themes in the Bible. The findings are then critically scrutinised in light of the most prominent theories of intertextuality and intertextuality studies. In addition to the two primary sources, The Chronicles of Narnia and the Bible, the study also utilises a considerable body of other academic research on intertextuality, the Bible and The Chronicles of Narnia. Both levels of analysis demonstrate a considerable number of intertextual references to the Bible in The Chronicles of Narnia series. These references are spread across the seven volumes of the series and they are very extensive and detailed in nature. As C. S. Lewis was a devout evangelical Christian, the authorial design and intentionality of these references is likely. However, with the recent developments in the field of intertextuality studies, the focus has shifted onto the reader’s perception of intertextuality and its influence on their reading experience. In the case of The Chronicles of Narnia and the Bible, the intertextuality is supported by textual evidence, (assumed) authorial design and reader perceptions alike, justifying its obligatory classification. However, further research is needed on the practical dimension of intertextuality studies

Kustannus-vaikuttavuusanalyysi terveydenhuollossa : PCC-valmisteen kustannusvaikuttavuus varfariinia käyttävän lonkkamurtumapotilaan hoidossa

Rahoituspaineet suomalaisessa terveydenhuollossa ovat kasvaneet huomattavasti viime aikoina. Suuntauksen voidaan olettaa jatkuvan johtuen väestön ikääntymisestä, lääkkeiden käytön lisääntymisestä sekä käyttötarkoitusten laajenemisesta. Terveydenhuoltoon käytettävissä olevat resurssit ovat rajalliset, mikä pakottaa päätöksentekijät tekemään valintoja siitä, miten resurssit allokoidaan järjestelmän sisällä. Lisäksi terveyteen ja sairauksiin, ja näiden myötä terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyy valtavaa epävarmuutta, mikä luo haasteen hoidon suunnittelulle ja järjestämiselle. Terveystaloustiede tutkii kuinka tämä kohdentaminen tulisi tehdä, jotta väestön terveys maksimoituisi. Tutkielmassa tarkastellaan taloudellisen arvioinnin toteuttamista terveydenhuollossa teoria- sekä empiirisellä tasolla. Tutustutaan taloudellisen arvioinnin eri menetelmiin sekä näiden rooliin terveystaloustieteessä. Lisäksi tutkitaan millaisilla työkaluilla voidaan käsitellä alaan ja tutkimusmenetelmiin liittyvää epävarmuutta. Empiirisen tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida protrombiinikompleksikonsentraatin (PCC) kustannusvaikuttavuutta verrattuna jääplasmaan, K-vitamiiniin ja lääketaukoon varfariinivaikutuksen kumoamisessa. Päätösanalyyttinen malli rakennettiin kustannusten ja vaikutusten arvioimiseen, kun käytetään eri menetelmiä varfariinivaikutuksen kumoamiseen päivystysleikkausta vaativilla lonkkamurtumapotilailla. Analyysissa käytetty data kerättiin aiemmasta kirjallisuudesta sekä asiantuntijoilta. Tutkimuksen perusteella PCC-valmistetta voidaan pitää lyhyellä aikavälillä kustannusvaikuttavana menetelmänä verrattuna lääketaukoon, K-vitamiiniin ja jääplasmaan. Malli osoittautui herkäksi PCC-valmisteen hinnalle, annostelulle, sekä lääketauon pituudelle. Tämän tutkielman tulkosia voidaan mahdollisesti käyttää tukena ja lisäinformaationa varfariinin vaikutuksen kumoamista koskevassa päätöksenteossa

Terveydeksi! : probioottihiivalla valmistettu olut aistinvaraisessa arvioinnissa

Olut on maailman suosituin alkoholijuoma ja sillä on pitkä historia. Useimmiten olutta valmistetaan leivinhiivalla Saccharomyces cerevisiaella. Fermentoinnissa käytetty hiiva vaikuttaa tuotteen aistittaviin ominaisuuksiin. Saccharomyces boulardii on probioottihiiva. Tutkielmassa selvitettiin S. boulardiilla valmistetun vehnäoluen probioottipitoisuus sekä analysoitiin tuotetta aistinvaraisin menetelmin. S. boulardii hiivasta on runsaasti tutkimustietoa ja sitä käytetään ehkäisemään turistiripulia ja apuna erilaisiin suolisto-ongelmiin. Probioottisen S. boulardiin käyttö oluthiivana voisi aikaansaada mielenkiintoisen tuotteen, jolla on funktionaalisia ominaisuuksia. Tutkimuksessa valmistettiin vehnäolutta kahdella eri hiivalla, S. cerevisiaella ja S. boulardiilla. Olutta laitettiin käymään kahteen eri lämpötilaan (20 °C ja 37 °C). Näytteitä verrattiin toisiinsa sekä kaupalliseen vehnäolueen. Yksi näyte (C37) ei vastannut laatustandardeja, joten se jätettiin pois aistinvaraisesta tutkimuksesta. Aistinvaraisella tutkimuksella selvitettiin näytteiden aistiprofiili ja keskeisimmät erottelevat tekijät. Aistinvarainen tutkimus suoritettiin koulutetulla raadilla (n=9) käyttäen kuvailevaa analyysia. Teknologisissa mittauksissa näytteistä mitattiin pH ja alkoholipitoisuus sekä määritettiin oluen värisävy. Alkoholipitoisuus mitattiin käyttäen korkean erotuskyvyn nestekromatografiaa (HPLC). Mikrobiologisista ominaisuuksista tutkittiin S. boulardiin kasvu ja säilyvyys 1, 2 ja 3 kuukauden kohdalla oluen valmistuksesta. Aistinvaraisessa tutkimuksessa raati arvioi kahdeksaa ominaisuutta. Tilastollisesti merkittävää eroa oli vaahtoutumisella (ulkonäkö), hiilihappoisuudella (suutuntuma) sekä tunkkaisuudella (maku). B37 oli kaikilta ominaisuuksiltaan samankaltainen kuin kaupallinen olut vaikka alkoholipitoisuus jäi miedommaksi kuin muissa. Huoneenlämmössä käyneet näytteet jäivät tunkkaisen makuisiksi ja väriltään tummiksi. pH-mittauksissa happamuudessa oli vain pieniä eroja, jotka eivät ilmenneet aistinvaraisessa tutkimuksessa. Hiivaisuuden maussa ei ollut tilastollisesti merkittävää eroa näytteiden välillä. Hiiva säilyi B37 näytteissä paremmin ensimmäisen kuukauden kohdalla, kun taas B20 säilyi paremmin näytteissä toisen ja kolmannen kuukauden kohdalla. B37 käyttäytyi aistinvaraisessa tutkimuksessa kaupallisen oluen tavoin, joten sen jatkokehitys olisi mielenkiintoista. Probioottihiivan säilyvyys oli hyvä, joten tuotteessa on mahdollisesti potentiaalia markkinoille.Beer is the world´s most popular alcohol drink, with a long history. It is commonly made with baker’s yeast Saccharomyces cerevisiae. Yeast used for fermentation has an effect on the sensory properties of the product. Saccharomyces boulardii is a probiotic yeast. The objective of the thesis was to explore the use of probiotic yeast S. boulardii in wheat beer and develop it further with the help of sensory evaluations. S. boulardii is used to prevent travelers' diarrhea and as a help to many intestinal disorders. The use of probiotic yeast could make a new interesting product with functional properties. In the experimental part of the study beer was produced with two yeasts, S. cerevisieae and S. boulardii. The beer was matured in two different temperatures (20°C and 37°C). The four samples were compared to commercial reference product. One sample (C37) did not meet quality standards so it was left from sensory analysis. The sensory analysis was performed with 9 trained panelists by using generic descriptive analysis. Concentration for alcohol was measured with High Performance Liquid Chromatography (HPLC). Also pH value and the colour shade was measured. The samples were plated on agar plates to calculate colonies forming units (CFU) to test the yeast surviving in 1, 2 and 3 months time. Eight attributes were rated using visual analogue scales, anchored verbally at the end points. Sensory evaluation showed that the beer differed statistically significantly from each other in three attributes: appearance of foam, the mouthfeel of carbon dioxide and stale, musty smell. B37 was categorized in the same group in Tukey’s test with commercial product although the alc. vol.% was lower. The samples that were fermented in the room temperature had a musty smell and they had darker colour. pH values had only minor differences and the sourness did not have statistically significant differences in sensory analysis. Yeasty taste did not vary significantly between samples. B37 maintained colonies forming units better in the first month and B20 in the second and third measurement. B37 was the most similar to the commercial product, so further studies are encouraged to assess right fermentation conditions. The survival of the probiotic yeast was good, so the product has potential to the beer market

Capsids, Matrices and Vesicles : Structural Insights into the Assembly of Paramyxoviruses

Paramyxoviridae constitute a family of pleomorphic, enveloped viruses including several human pathogens. Understanding of the structure and assembly of paramyxoviruses has been hindered by the lack of whole-virion three-dimensional structures. In this work, measles and human respiratory syncytial viruses were studied with three-dimensional electron microscopy and biochemical analysis of recombinant proteins. The analysis revealed significant differences in the structure and assembly of the two viruses. The differences were most notable in the way the matrix protein, the main factor driving budding from host cell, was organized inside the virions. In measles virions, the matrix was found to cover the genome-containing ribonucleocapsid, whereas in human respiratory syncytial virus the matrix was lining the inner surface of the membrane vesicle. These differences have implications on models of how each ribonucleoprotein complex assembles and how the viruses bud from the host cell. The early control of measles ribonucleoprotein assembly was subsequently investigated to further reveal the details of the precise manner in which the intricate molecular ballet of viral assembly is orchestrated inside the host cell. The results presented in this thesis expand the understanding of enveloped virus structure and assembly, which is important in rational approaches to fight the pathogenic members in the group.Missä on elämää, siellä on myös viruksia. Viruksia on arvioitu olevan yhteensä yli kymmenkertainen määrä kaikkien muiden maapallon eliöiden yhteenlaskettuun määrään verrattuna. Valtaosa viruksista ei tartu ihmisiin, mutta osa ihmisten viruksista, kuten esimerkiksi HIV ja influenssavirukset, aiheuttavat vakavia sairauksia. Virukset tarvitsevat isäntäsolun lisääntyäkseen ja ne ovatkin kehittyneet hyödyntämään monia isäntäsolujen toimintoja. Monet ihmisviruksista ovat vaipallisia viruksia, joiden perimäaines siirtyy ihmisestä toiseen isäntäsolusta kaapatun rasvahappovaipan sisällä. Viruksen perimäaineksen sisältävä vaippa kuroutuu yleensä solun ulkopinnalta viruksen ns. matriisiproteiinien avulla. Yksittäisten matriisiproteiinien tiedetään kykenevän järjestäytymään lakanamaisiksi kerroksiksi tai jousimaisiksi kierrerakenteiksi, mutta niiden järjestäytymistapa kuroutumisen aikana ja kuroutuneen viruspartikkelin sisällä ei useimmissa tapauksissa ole tiedossa. Yleisesti uskotaan kuitenkin, että matriisiproteiinit muodostavat yhtenäisen kerroksen solun rasvahappokalvon sisäpuolelle kuroutumisen aikana ja saavat aikaan rasvahappokerroksen pyöristymisen sekä lopulta viruspartikkelin irtoamisen solusta. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kahden tautia aiheuttavan ihmisviruksen, tuhkarokko- sekä RS-viruksen, rakenteet kolmiulotteisen elektronimikroskopian avulla. Rakenteista paljastui muun muassa matriisiproteiinien järjestäytyminen viruspartikkelin sisällä. Tuhkarokkoviruksessa matriisiproteiinit olivat järjestäytyneet jousimaiseen muotoon perimäaineksen sisältävän ns. nukleokapsidin ympärille ja viruspartikkelit olivat pyöreähköjä, kun taas RS-viruksessa matriisiproteiinit muodostivat putkimaisen rakenteen rasvahappovaipan sisäpinnalle pakottaen koko viruspartikkelin putkimuotoon. Nämä havainnot, erityisesti tuhkarokkoviruksen osalta, muuttavat käsitystä matriisiproteiinien roolista kuroutumisessa. Matriisiproteiinien todettiin muodostavan kerroksen nukleokapsidin ympärille jo solun sisällä, joten vastoin aiempaa käsitystä, ne eivät muodosta yhtenäistä kerrosta rasvahappokalvon alle kuroutumisen aikana. Vastuu kuroutumisesta saattaa siis olla ainakin osittain muilla, toistaiseksi tuntemattomilla tekijöillä. Taudinaiheuttajavirusten elämänvaiheiden yksityiskohtainen molekyylitason ymmärtäminen on tärkeää, jotta voitaisiin kehittää tehokkaita täsmälääkkeitä sekä rokotteita näitä viruksia vastaan

Pormestari hallinnon ja politiikan rajapinnassa : Pormestarimallin vaikutukset viranhaltijaorganisaation ja luottamushenkilöorganisaation väliseen valtasuhteeseen

Pormestarimalli tuli kunnanjohtajajärjestelmän rinnalle kunnille mahdolliseksi johtamisjärjestelmäksi vuoden 2006 kuntalain muutoksella. Kyseisen lainmuutoksen keskeisimpinä tavoitteina pidettiin mahdollisuutta vahvistaa kuntien poliittista johtajuutta ja tuoda johtamisjärjestelmään vahvempi kansanvaltainen vastuuelementti sekä vahvistaa valtuuston asemaa. Tämä tutkielma käsittelee sitä, miten pormestarimallin käyttöönotto Tampereen kaupungissa ja Pirkkalan kunnassa on vaikuttanut viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden väliseen valtasuhteeseen ja mikä on pormestarin rooli mahdollisessa valtasuhteen muutoksessa. Tutkielman läpileikkaavana teemana on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, toisin sanoen hallinnon ja politiikan, välinen suhde ja suhteeseen sisältyvä valta-aspekti. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat valtaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus sekä politiikan ja hallinnon suhdetta kuvaavat teoriat. Tutkielman aineiston muodostavat kahdeksan Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan entiselle pormestarille, johtavalle luottamushenkilölle ja viranhaltijalle toteutettua teemahaastattelua. Haastattelut suoritettiin syksyn 2017 ja talven 2018 aikana. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Kaiken kaikkiaan haastatteluiden perusteella voidaan argumentoida, että pormestarimalli on murtanut perinteistä politiikka-hallinto -dikotomiaa ja lisännyt luottamushenkilöiden valtaa suhteessa viranhaltijoihin. Nämä muutokset suhteessa perinteiseen kunnanjohtajamalliin johtuvat haastatteluiden perusteella erityisesti kahdesta tekijästä. Näistä ensimmäinen on se, että pormestarimallin käyttöönoton myötä luottamushenkilöillä on perinteistä kunnanjohtajamallia paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja käydä keskustelua valmistelussa olevista asioista, ja vuorovaikutus osapuolten välillä on lisääntynyt mallin käyttöönoton myötä. Toisena tärkeänä tekijänä on pormestarin asema, joka luo pohjan koko pormestarimallin valta- ja vuorovaikutussuhteille. Koska valtuustolla on mahdollisuus erottaa pormestari yksinkertaisella äänten enemmistöllä epäluottamuksen perusteella, tulee pormestarin huomioida valtuusto, eli muut luottamushenkilöt, kaikessa toiminnassaan. Tämä rakenteellinen tekijä pormestarimallissa vaikuttaa haastatteluiden perusteella olleen syy myös viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Pormestarimalli ei siten sinänsä takaa poliittisen ohjauksen vahvistumista, mutta luo johtamisjärjestelmänä siihen todennäköisesti paremmat edellytykset kuin perinteinen kunnanjohtajamalli

Raportointikokonaisuuden kehittäminen osana asiakastietojärjestelmäprojektia

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää energia-alalla toimivan yrityksen asiakastietojärjestelmän raportointikokonaisuus. Kyseessä on design-tutkimus, jossa kehitettiin ja arviointiin lähdejärjestelmistä kehitettyjä raportteja. Tutkimuksessa keskitytään tietojärjestelmäkehityksen sekä vaatimusmäärittelyn teoriaan sekä lisäksi peilataan nykyaikaista BI-raportointia osana raportoinnin tavoitetilaa. Työssä korostuu tietojärjestelmäkehitys sekä sen nivoutuminen raportoinnin kehittämiseen osana asiakastietojärjestelmän kehittämisprojektia. Työssä tuodaan esille käytännön kokemuksia siitä, kuinka valittu järjestelmäkehitys soveltuu raportoinnin kehittämiseksi. Vaatimusmäärittelyä peilataan tärkeänä osana järjestelmäkehitystä sekä erityisesti muutoksen hallinnan osuutta tutkimuksen artefaktien toteutuksessa. Tutkimus on osa raportointikokonaisuuden käytännön kehittämistyötä sekä lisäksi tutkimuksessa toteutettiin raportointikokonaisuuden arviointihaastattelut. Tutkimuksessa myös peilataan tehtyjen vaatimusmäärittelyjen toteutumista sekä muutoksen hallintaa. Tutkimuksessa kehitettiin raportointikokonaisuus, joka pitää sisällään lähdejärjestelmästä saatavia raportteja sekä raportointinäkymiä ja raportointikuutioita. Tutkimuksen tuloksissa käy ilmi, että osa raportointikokonaisuudesta vaatii vielä kehittämistä ja työtä tulee jatkaa. Vaatimusmäärittelyn muutosten hallinta sekä raportointikehityksen eriyttäminen muusta järjestelmäkehityksestä osoittautuivat tutkimuksessa tärkeiksi tavoitteiden saavuttamiseksi

Tietämyshallinnalla kohti kestävästi innovatiivista julkishallintoa : case Kokeilun paikka

Tutkimuksessa tarkastellaan tietojohtamista valtionhallinnon muuttuvassa kontekstissa, erityisesti suhteessa digitalisaatioon, verkostoihin ja tietopohjaisten innovaatioiden syntyyn. Tutkimuskohteena on valtioneuvoston kanslian vuonna 2017 lanseeraama digitaalinen Kokeilun paikka -rahoitusalusta, jonka tavoitteena on löytää innovatiivisia ratkaisuja yhteiskunnan ja palveluiden kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella 1) voiko digitaalinen ratkaisu toimia innovaatioita tuottavana verkostona, 2) miten tietoa ja tietämystä tulisi johtaa, jotta innovaatioiden syntyä voitaisiin edesauttaa julkisella sektorilla sekä 3) muodostaako Kokeilun paikka kestävästi innovatiivisen fraktaalirakenteen valtionhallintoon. Tutkimus asemoituu hallintotieteen alaan ja on luonteeltaan kvalitatiivista tutkimusta. Empiirinen aineisto perustuu Kokeilun paikka -verkoston toimijoiden teemahaastatteluihin. Tutkimuksen johtoajatuksena voidaan pitää julkisen hallinnon muuttuvaa kontekstia ja verkostoajattelun yleistymistä sekä näiden synteesin vaikuttamaa muutosta tietojohtamiseen. Empiirisen aineiston analyysin avulla pyritään pääsemään käsiksi siihen logiikkaan, joka vallitsee käytännön tasolla sekä tarkastelemaan fraktaaliorganisaatiomallin valossa valtionhallinnon innovatiivisia käytänteitä ja niihin liittyviä haasteita. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset osoittavat, että Kokeilun paikka -rahoitusalusta osittain muodostaa valtionhallintoon innovaatioille suotuisan fraktaalimaisen rakenteen. Sillä on fraktaaliorganisaatiolle tunnusomaisia piirteitä, kuten tietotriadi, monikerroksiset tiedon konvergenssin mahdollistavat ba-tilat sekä tiedon hankinnan ja hyödyntämisen prosessit. Kokeilun paikasta kuitenkin puuttuu dynaamista fraktaaliorganisaatiota ajava phronesis eli verkoston kaikille tasoille jaettu käytännön viisaus. Organisaatiotasolla valtioneuvoston kansliasta tunnistettiin joitakin fraktaaliorganisaation tunnuspiirteitä, mutta niiden todettiin olevan jonkin verran vinoutuneita ja rajoittuneita. Valtioneuvoston kansliassa tietotriadin painopiste näytti olevan eksplisiittisessä tiedossa ja jaettua phronesista rajoittivat lukuisat eri tekijät, kuten hierarkkiset organisaatiorakenteet ja asenteet, toimivaltakysymykset, siiloutuneet toimintatavat, riittävän autonomian puute ja joskus jopa lainsäädäntö. Tutkielmassa esitetään tulosten perusteella tehtyihin päätelmiin toimenpidesuosituksia sekä jatkotutkimusaiheita. Suomalaista julkisen hallinnon kontekstia ei ole aikaisemmin tarkasteltu dynaamisen fraktaaliorganisaation valossa, joten mallin kehittely antaisi välineitä tietojohtamisen kehittämiselle, kun julkishallinnon toimintaympäristö alati laajenee erilaisiin verkostomaisiin ekosysteemeihin ja digitaalisiin ympäristöihin

Digitaaliset menetelmät osana IBD-potilaan hoitoa ja ohjausta

Tulehdukselliset suolistosairaudet (inflammatory bowel diseases, IBD) lisääntyvät nopeasti ja potilaiden määrän kasvu aiheuttaa haasteita terveydenhuollolle. Hoitajan rooli sekä potilaan etäseuranta korostuu, kun rajallisia resursseja pyritään kohdentamaan tehokkaasti. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata IBD-potilaiden ohjauksessa käytettyjä digitaalisia menetelmiä sekä niiden merkitystä IBD-potilaiden hoidossa ja ohjauksessa. Katsauksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää IBD-potilaiden hoidon ja ohjauksen kehittämiseksi digitaalisten menetelmien avulla. Systemaattisessa kirjallisuushaussa käytettiin Cinahl-, Medline- ja Nursing & Allied Health Database -tietokantoja. Hakusanoina käytettiin IBDsairauksia, digitaalisia menetelmiä sekä potilasohjausta koskevia englanninkielisiä sanoja ennalta määrättyjen tutkimuskysymysten mukaisesti. Sisäänottokriteereinä käytettiin: vertaisarvioitu alkuperäistutkimus IBD-sairauttaan itsenäisesti hoitavien potilaiden digitaalisin menetelmin toteutetusta hoidosta ja ohjauksesta. Näkökulmana oli terveydenhuollon ammattihenkilön digitaalisin menetelmin toteuttama hoito ja potilasohjaus. Hakutulos ennen tietokantarajausta oli 1082, joista systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aineistoksi valittiin 17 artikkelia. Manuaalihaulla valittiin lisäksi kolme artikkelia. Valitut tutkimukset ovat eurooppalaisia, pohjoisamerikkalaisia ja australialaisia. Suurin osa tutkimuksista on tehty viimeisen neljän vuoden aikana. Aineiston laatua arvioitiin JBI-kriteeristön mukaisesti. Sisältö analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. IBD-potilaiden hoidossa ja ohjauksessa käytetyt digitaaliset menetelmät olivat videovälitteiset etätapaamiset, sähköpostivälitteinen yhteys hoitajaan, yksilöity multimediajärjestelmä vuorovaikutuksen esteiden vähentämiseksi ja verkko-ohjelmistoon liitetty potilaan älypuhelimella, tabletilla tai tietokoneella käyttämä sovellus. Digitaalisia menetelmiä käyttäneiden potilaiden tieto ja ymmärrys sairaudestaan lisääntyi, potilaat aktivoituivat hoitonsa suhteen ja kokemus selviytymisestä vahvistui. Selviytymisen tunne liittyi muun muassa sairauden aiheuttaman kuormituksen vähenemiseen, sosiaalisen toimintakyvyn kohenemiseen ja elämänlaatuun. Lisäksi digitaalisilla menetelmillä oli merkitystä yksilöllisen hoidon ja ohjauksen toteutumisessa kliinistä turvallisuutta vaarantamatta. Organisaatiotasolla digitaalisilla menetelmillä oli merkitystä resurssien tehostetussa kohdentamisessa. Potilaan aktiivisuutta tukevilla ja yksilöllistä hoitoa edistävillä digitaalisilla menetelmillä on mahdollista uudistaa terveydenhuollon palveluita perinteisen hoidon rinnalla sekä tukea potilaan roolia oman hyvinvointinsa ylläpidossa. Digitaalisten menetelmien käyttö osana hoitoa ja ohjausta vapauttaa resursseja sekä potilaalta että hoitavalta taholta kohdentamalla perinteisiä ohjauskäyntejä oikea-aikaisesti. Digitaalisia menetelmiä hyödyntämällä on myös mahdollista tasoittaa asuinpaikasta johtuvaa eriarvoisuutta, muun muassa asiantuntijapalveluiden saatavuuden suhteen

Crystal Structure of the Measles Virus Nucleoprotein Core in Complex with an N-terminal Region of Phosphoprotein

ABSTRACT The enveloped negative-stranded RNA virus measles virus (MeV) is an important human pathogen. The nucleoprotein (N0) assembles with the viral RNA into helical ribonucleocapsids (NC) which are, in turn, coated by a helical layer of the matrix protein. The viral polymerase complex uses the NC as its template. The N0 assembly onto the NC and the activity of the polymerase are regulated by the viral phosphoprotein (P). In this study, we pulled down an N0 1-408 fragment lacking most of its C-terminal tail domain by several affinity-tagged, N-terminal P fragments to map the N0-binding region of P to the first 48 amino acids. We showed biochemically and using P mutants the importance of the hydrophobic interactions for the binding. We fused an N0 binding peptide, P1-48, to the C terminus of an N0 21-408 fragment lacking both the N-terminal peptide and the C-terminal tail of N protein to reconstitute and crystallize the N0-P complex. We solved the X-ray structure of the resulting N0-P chimeric protein at a resolution of 2.7 Å. The structure reveals the molecular details of the conserved N0-P interface and explains how P chaperones N0, preventing both self-assembly of N0 and its binding to RNA. Finally, we propose a model for a preinitiation complex for RNA polymerization. IMPORTANCE Measles virus is an important, highly contagious human pathogen. The nucleoprotein (N) binds only to viral genomic RNA and forms the helical ribonucleocapsid that serves as a template for viral replication. We address how N is regulated by another protein, the phosphoprotein (P), to prevent newly synthesized N from binding to cellular RNA. We describe the atomic model of an N-P complex and compare it to helical ribonucleocapsid. We thus provide insight into how P chaperones N and helps to start viral RNA synthesis. Our results provide a new insight into mechanisms of paramyxovirus replication. New data on the mechanisms of phosphoprotein chaperone action allows better understanding of virus genome replication and nucleocapsid assembly. We describe a conserved structural interface for the N-P interaction which could be a target for drug development to treat not only measles but also potentially other paramyxovirus diseases.Peer reviewe