eEurope - Challenges and Opportunities

E-Business, Internet, EU-Staaten, New Economy, EU countries

The new economic geography : effects and policy implications : general discussion : overview

Globalization ; Banks and banking, Central

Banking After Regulatory Reforms - Business as Usual?

The 5th joint SUERF/Bank of Finland joint conference was held in Helsinki on 13 June 2013. The general theme of the conference was to focus on the regulatory reforms after the global financial crisis and, in particular, how structural reforms of banking ("Volcker, Vickers and Liikanen") could still complement them. The working hypothesis for the conference was that regulatory changes are likely to affect banks' business models, and regulations on banks' structure would interfere with business models most directly. This volume comprises five chapters which are based on the key policy oriented presentations in the conference

Suomalainen rahapelijärjestelmä muutoksessa : Tulevaisuuden vaihtoehtoja

Rahapelihaitat nähdään yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta suuriksi, minkä johdosta asiaan on katsottu välttämättömäksi puuttua lainsäädännöllisin keinoin ja lisäämällä rahapelaamisen vastuullisuustoimia. Tämän lisäksi rahapeliautomaatteja on pidetty suljettuina koronavirusepidemian vuoksi. Veikkaus Oy arvioi, että toimenpiteiden seurauksena valtiolle tuloutetut vuosittaiset rahapelituotot vähenevät noin 300 miljoonalla eurolla. Samalla kun rahapelihaitat vähenevät, tämä merkitsee rahapelituotoilla rahoitettujen edunsaajien rahoituksen alenemista. Selvityksessä tarkastellaan neljää eri vaihtoehtoa suomalaisen rahapelijärjestelmän kehittämistyölle. Työryhmä asettaa ensisijaiseksi vaihtoehdoksi kokonaisuudistuksen, jossa rahapelituotot ohjataan valtion yleiskatteellisiksi tuloiksi ja nykyiset edunsaajat siirretään budjetin kehysmenettelyn piiriin. Edunsaajien ja kansalaisjärjestötoiminnan rahoituksen mitoittaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden arviointi tarvitsee huolellisen valmistelun ja suunnitelman. Rahoituksen vakautta voitaisiin lisätä, mikäli rahoituksen mittaluokka voitaisiin määrittää yhtä vaalikautta pidemmäksi ajaksi. Työryhmä arvioi, että uudistus voitaisiin toteuttaa vuoden 2024 alusta alkaen

Finland, EMU and the Euro

In this speech I shall try explain how an unpopular currency became popular. I will illuminate our experience from three angles, each of which was present in the debate leading to our eventual decision to join. The first angle is one of business cycle management. Finland was not really seen as a part of an optimal currency area with the rest of the eleven countries. We had our own, rather idiosyncratic business cycle. Would the common monetary policy exacerbate cyclical volatility in Finland? The second angle is one of crisis management. At the time when the decision to join was made, Finland’s deep depression of the early 1990's was fresh in our memories. At that time, our recovery was aided by a substantial depreciation of the Finnish markka. How would the loss of exchange rate policy affect our ability to survive truly adverse economic circumstances? The third, and final, angle deals with politics and decision making; to what extent would we have a say on our own fate? Apart from the obvious aspect of shared monetary policy, our membership in the euro area also meant closer cooperation and coordination of fiscal and financial policies and in international fora. Would we be able to find ourselves an active role in the Eurosystem, or become a passive bystander while the bigger players take decisions

Règlement (CE) N° 49/2000 de la commission du 10 janvier 2000 modifiant le règlement (CE) n° 1139/98 du Conseil concernant la mention obligatoire, dans l'étiquetage de certaines denrées alimentaires produites à partir d'organismes génétiquement modifiés, d'informations autres que celles prévues par la directive 79/112/CEE. (JOCE n° L 6 du 11 janvier 2000, p. 13.)

Liikanen Erkki. Règlement (CE) N° 49/2000 de la commission du 10 janvier 2000 modifiant le règlement (CE) n° 1139/98 du Conseil concernant la mention obligatoire, dans l'étiquetage de certaines denrées alimentaires produites à partir d'organismes génétiquement modifiés, d'informations autres que celles prévues par la directive 79/112/CEE. (JOCE n° L 6 du 11 janvier 2000, p. 13.). In: Revue Européenne de Droit de l'Environnement, n°3, 2000. pp. 327-329