Tobacco cessation on prescription : a primary healthcare intervention targeting socioeconomically disadvantaged areas in Stockholm

Background: In Sweden, the prevalence of tobacco use is higher among socioeconomically disadvantaged groups. Primary healthcare (PHC) has the main responsibility for tobacco cessation treatment in the Swedish healthcare system but relatively few PHC patients are identified as tobacco users and are offered support to quit. Tobacco Cessation on Prescription (TCP) is a new PHC intervention that may facilitate tobacco cessation treatment but this has previously not been evaluated. Thus, the aim of this thesis was to explore and evaluate TCP as a PHC intervention with a focus on socioeconomically disadvantaged areas in Stockholm. Methods: Study I, III and IV were exploratory qualitative studies based on semi-structured interviews with patients, PHC providers and experts on other lifestyle interventions on prescription that were analysed according to different approaches to qualitative content analysis. Study II was a cluster randomised controlled trial where 18 PHC centres were randomly allocated to provide TCP or standard treatment to their patients. Data was collected through questionnaires and analysed with descriptive statistics and regression models. Results: In Study I, the informants suggested that TCP should consist of a template with information about the patient, options for evidence-based treatments for tobacco cessation, follow-up, other measures for cessation and support for self-management. TCP was perceived to have an emotional meaning for patients and a practical meaning for PHC providers. Perceived challenges with the method were mainly related to the implementation of TCP. Study II showed that more patients managed to quit their tobacco use with TCP (38 out of 108 patients) compared to standard treatment for tobacco cessation at 6 months follow-up (4 out of 31 patients). The odds for this were 5.4 times higher in the intervention group compared to the control group when the odds ratio was adjusted for significant covariates. This association was statistically significant. In Study III, PHC providers perceived TCP to increase self-efficacy to work with tobacco cessation among providers and involvement in the treatment among patients. Perceived barriers to implement TCP included lack of organisational support, resources and differing attitudes among PHC providers to work with tobacco cessation. Long waiting times, costs of treatment and a focus on face-to-face visits limited patients’ access to cessation treatment. In Study IV, patients reported a need for individualised cessation support, taking their individual experiences of tobacco use and cessation into account. They also expressed a need for a supportive environment to quit, including support from the healthcare system, the social environment and other societal structures. The TCP prescription form was perceived as a useful document for PHC providers but counselling from a specialist, an empathetic approach in the counselling and long-term follow-up was considered more important to patients. Conclusions: PHC providers and patients perceived the TCP prescription form as a tool that could facilitate tobacco cessation treatment from the PHC providers’ perspective. TCP may also be effective in decreasing the prevalence of tobacco use among patients in the given setting. It is important that PHC providers adopt an empathetic approach in cessation counselling, taking patients’ individual experiences of tobacco use and cessation into account. However, the possibilities to work with tobacco cessation in PHC need to be strengthened in order to improve current cessation treatment and facilitate the implementation of TCP. Tobacco cessation services in PHC likely needs to be reorganised to improve access to treatment for lower socioeconomic groups. Interventions outside the healthcare system are also needed to further support this target group to quit

Developing offshore outsourcing practices in a global selective outsourcing environment – the IT supplier’s viewpoint

Currently, internal IT organizations use outsourcing and offshore arrangements to achieve cost savings and gain access to new capabilities. It was found that suppliers’ personnel at the operational level can face challenges with internalizing their operations based on the agreed outsourcing practices and transferred responsibilities. This study gives voice to the supplier and studies the impact of offshore outsourcing operation development activities. The internal IT unit from Nokia Devices selectively outsourced global IT service activities and responsibilities to the IT supplier. The outsourced activities were implemented by offshore centers in India and China. It was found that the global selective outsourcing environment (GSOE) did not provide a solution to all of their expectations, and new unexpected challenges occurred. Several practices, communication and information sharing, and behavior-related lessons learned items were identified. It was found that the GSOE operation needs to be developed and implemented in an agile and incremental manner, instead of a singular implementation approach. Also, the globally distributed teams’ group dynamics critically impacted on the teams’ ability to work. The lessons learned items and recommendations can be utilized by other companies during their mode-of-operation development

Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarviointi osana ohjauskoulutuksen laatutyötä

Arvioinnilla on suuri merkitys koulutuksen laadun parantamisessa. Arvioinnin ei tule kuitenkaan perustua pelkästään kontrolliin tai tuottaa yksinomaan teknistä tietoa vaan sen tulee lisätä arvioitavan tahon toiminnan laadunhallintaa. (Rönnholm & Räisänen 2005, 8.) Tässä artikkelissa tarkastellaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarvioinnin prosessia, ja arvioinnissa kerätyn palautteen ja reflektoivien keskustelujen pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä opetussuunnitelman kehittämiseksi. Määräaikaisarvioinnit ovat osa Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintoon johtavan koulutuksen ja opettajankoulutuksen laatutyötä. Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma uudistettiin edellisen kerran vuonna 2013. Tuolloin opetussuunnitelman lähtökohdaksi otettiin eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten NICE-verkoston (Network for Innovation of Career Guidance and Counselling in Europe) laatimat opinto-ohjaajan ydinkompetenssit (NICE 2012). Nyt toteutetussa opinto-ohjaajankoulutuksen määräaikaisarvioinnissa keskityttiin arvioimaan opetuksen, ohjauksen ja opetussuunnitelman laatua sekä koulutuksen tavoitteita, sisältöjen ajantasaisuutta sekä rakenteen selkeyttä. Oppimisprosessin laadun arvioinnissa huomiota kiinnitettiin henkilökohtaisen opiskelun suunnittelun mahdollisuuteen: kuinka oman opiskelun ajallinen suunnittelu onnistuu ja miten hyväksilukumenettely toimii käytännössä. Saatujen tulosten pohjalta käynnistetään opetussuunnitelmatyö. Tavoitteena on saada uusi opetussuunnitelma käyttöön syksyllä 2018

Forest land ownership change in Finland : COST Action FP1201 FACESMAP country report

201

Mikrobikasvuston selvittämiseen käytettävät menetelmät kosteusvauriokohteissa : kirjallisuuskatsaus

Hyvä sisäilma tukee toimintakykyä ja terveyttä. Hyvän sisäilman lisäksi myös tilojen tulee olla hyvinvointia, työntekoa ja oppimista edistäviä. Tämän vuoksi rakennusten kosteus- ja mikrobivaurioita tulisi ennaltaehkäistä ja korjata. Rakennuksessa olevan mikrobikasvuston osoittamiseen tarvitaan siihen soveltuvia ja luotettavia menetelmiä, silloin kun mikrobikasvu ei ole aistinvaraisesti todettavissa. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää tutkimuskirjallisuuden perusteella asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen mukaisten sekä muiden tutkimuskäytössä olevien mikrobikasvustoa ja -lähteitä osoittavien menetelmien käytettävyyttä rakennusten mikrobikasvuston osoittamisessa. Katsaus rajattiin koskemaan ainoastaan kansainvälisiä, vertaisarvioituja julkaisuja, joissa näytteitä oli otettu kosteusvaurioituneista rakennuksista

Altistuminen sisäympäristössä : yleisyys Suomessa ja Pohjoismaissa

Tässä katsauksessa keskitytään sellaisiin sisäympäristön altisteisiin, joiden tiedetään voivan aiheuttaa terveyshaittoja väestötasolla. Vuonna 2020 julkaistun arvion mukaan elinympäristön altisteista eniten terveyshaittaa Suomessa aiheuttivat ulkoilman pienhiukkaset, sisäilman radon, sisäilman hiukkaset, ympäristömelu, auringon UV-säteily ja altistuminen tupakansavulle (Hänninen ym. 2020). Näistä altistumista sisäilmassa aiheuttavat radon ja sisäilman hiukkaset sekä epäsuorasti ulkoilman pienhiukkaset (sisäilman välityksellä). Esimerkkeinä muista sisäilmaan liittyvistä, väestön tautitaakan osalta riskiltään vähäisemmistä sisäympäristöaltisteista oli arviossa mukana kotien kosteusvauriot. Suomen tilanteen lisäksi, tässä katsauksessa käydään läpi myös muiden Pohjoismaiden tilannetta kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Pienhiukkaspitoisuudet ovat Suomessa samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa ja eurooppalaista tasoa pienemmät, kun taas radonpitoisuudet ovat Euroopan suurimpia. Riittämätön ilmanvaihto asunnoissa ja kouluissa on yhtä yleistä tai yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vaikuttaisi olevan vähemmän kosteusvaurioita kuin muualla Euroopassa. Terveydelle merkityksellisten altisteiden yleisyyden eroista maiden välillä tarvitaan kuitenkin lisää vertailukelpoista tietoa. Tämä katsaus on tehty osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelman valmistelua. Katsaus tukee osaltaan myös vuosina 2018 ja 2019 toteutettua valtioneuvoston kanslian hanketta Sisäilma ja terveys: kehitys, nykytilanne, seuranta ja vertailu eri maiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin välillä (VNK 777/48/2018)

Osaamisen aika

Naisten ja miesten osaamisen ja uran tukeminen työorganisaatioissa (Na Mi) hankkeessa kartoitettiin osaamisen ja uran kehittämisen mahdollisuuksia sukupuolinäkökulmasta, tutkittiin virallisia ja epävirallisia osaamisen ja uran kehittämisen käytäntöjä, paikannettiin niihin liittyviä ongelmakohtia sekä tuotettiin tietoa ja arviointivälineitä naisten ja miesten tasavertaiseen osaamisen ja uran tukemiseen