Genetic, clinic and histopathologic characterization of BRCA-associated hereditary breast and ovarian cancer in southwestern Finland

We have analyzed the histopathological, clinical, and genetic characteristics in hereditary breast and ovarian cancer patients of counselled families from 1996 up to today in the southwestern Finland population. In this study we analyzed the incidence of different BRCA1 and BRCA2 pathogenic variants (PV). 1211 families were evaluated, and the families were classified as 38 BRCA1 families, 48 BRCA2 families, 689 non-BRCA families and 436 other counselled families (criteria for genetic testing was not met). In those families, the study consisted of 44 BRCA1 breast and/or ovarian cancer patients, 58 BRCA2 cancer patients, 602 non-BRCA patients and 328 other counselled patients. Breast cancer mean onset was 4.6 years earlier in BRCA1 carriers compared to BRCA2 (p = 0.07, a trend) and ovarian cancer onset almost 11 years earlier in BRCA1 families (p BRCA families the onset of ovarian cancer was later than 40 years, and BRCA2-origin breast cancer was seen as late as 78 years. The BRCA PV (9%) increases the risk for same patient having both ovarian and breast cancer with a twofold risk when compared to non-BRCA group (4%) (95% CI p BRCA1 (42%) carriers is approximately 2.6 times vs more common than in BRCA2 carriers (16%) (p BRCA2 (17%) and other counselled patients' group (4%) (p BRCA2-families have a unique PV, and correspondingly 39% of BRCA1-families. The results of this analysis allow improved prediction of cancer risk in high-risk hereditary breast and ovarian families in southwestern Finland and improve long term follow-up programs. According to the result it could be justified to have the discussion about prophylactic salpingo-oophorectomy by the age of 40 years. The possibility of late breast cancer onset in BRCA2 carriers supports the lifelong follow-up in BRCA carriers. Cancer onset is similar between BRCA2 carries and non-BRCA high-risk families. This study evaluated mutation profile of BRCA in southwestern Finland. In this study genotype-phenotype correlation was not found</p

Cross-Sectional Associations of Body Adiposity, Sedentary Behavior, and Physical Activity with Hemoglobin and White Blood Cell Count

Background: This study examined whether hemoglobin (Hb) and white blood cell count (WBC) associate with body adiposity and other cardiometabolic risk factors, as well as accelerometer-measured sedentary behavior (SB) and physical activity (PA), when adjusted for body mass index (BMI).Methods: The cross-sectional analysis included 144 participants (42 men) with a mean age of 57.0 years and a mean BMI of 31.7 kg/m2. SB and standing time, breaks in sedentary time and PA were measured during four consecutive weeks with hip-worn accelerometers. A fasting blood sample was collected from each participant during the 4-week measurement period and analyzed using Sysmex XN and Cobas 8000 c702 analyzers. Associations of WBC, Hb and other red blood cell markers with cardiometabolic risk factors and physical activity were examined by Pearson's partial correlation coefficient test and with linear mixed regression models.Results: In sex- and age-adjusted correlation analyses both BMI and waist circumference correlated positively with Hb, WBC, red blood cell count (RBC), and hematocrit. Hb was also positively correlated with systolic blood pressure, insulin resistance scores, liver enzymes, LDL, and triglyceride levels. Sedentary time correlated positively with WBC, whereas standing time correlated negatively with WBC. Lying time correlated positively with WBC, RBC, hematocrit, and Hb. Regarding SB and PA measures, only the association between lying time and RBC remained significant after adjustment for the BMI.Conclusion: We conclude that body adiposity, rather than components of SB or PA, associates with Hb levels and WBC, which cluster with general metabolic derangement.</p

Potilasohjeet rannekanavaoireyhtymän konservatiiviseen ja postoperatiiviseen toimintaterapiaan

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa selkeät potilasohje-ehdotukset rannekanavaoireyhtymän konservatiiviseen ja postoperatiiviseen toimintaterapiaan. Tarve opinnäytetyölle tuli Vaasan keskussairaalan toimintaterapeutilta. Potilasohje-ehdotukset tehtiin toimintaterapian näkökulmasta ja tavoitteena oli saada potilas motivoitumaan omaan kuntoutukseensa. Vaasan keskussairaalassa on käynnissä potilasohjeiden yhtenäistämisprojekti. Tämän vuoksi tehtiin potilasohje-ehdotukset, joita Vaasan keskussairaala voi halutessaan hyödyntää yhtenäistämisprojektissaan. Rannekanavaoireyhtymä on yleistyvä vaiva ja yleisin yläraajan hermopinne. Hermopinne tarkoittaa tilaa, jossa hermo on puristuksissa ulkopuolelta tulevien syiden, esimerkiksi hermoa ympäröivien kudosten kompression vuoksi. Rannekanavaoireyhtymässä keskihermo (nervus medianus) on puristuksissa ranteesta kämmeneen johtavassa rannekanavassa. Suomessa rannekanavaoireyhtymän esiintyvyys väestössä on 2–4 prosenttia. Oireyhtymän yleisyys tuo osaltaan suuria kansantaloudellisia kustannuksia ja tuottavuuden menetyksiä yhteiskuntaamme. Teoreettisina viitekehyksinä opinnäytetyössä käytettiin Gary Kielhofnerin inhimillisen toiminnan mallia ja biomekaanista mallia. Inhimillisen toiminnan malli toi näkemyksen rannekanavaoireyhtymän kokonaisvaltaisesta vaikutuksesta ihmisen elämään. Biomekaaninen malli selvensi tuki- ja liikuntaelimistön ja perifeerisen hermoston ongelmien vaikutusta toimintakykyyn. Opinnäytetyö tehtiin konstruktiivisena tutkimuksena käyttäen aineistonkeruumenetelmänä kirjallisuuskatsausta ja aineiston analyysiä. Työssä selvitettiin myös, minkälainen on hyvä potilasohje. Aiheesta on julkaistu paljon kirjallisuutta ja artikkeleita, joista valittiin vain tieteelliset ja 2000- luvulla julkaistut materiaalit. Aineiston avulla kerättiin yhteen uusin tieto rannekanavaoireyhtymän postoperatiivisesta ja konservatiivisesta kuntoutuksesta. Näistä asioista tiivistettiin potilasohjeet, jotka toimintaterapeutti voi antaa potilaalle. Potilasohjeista tehtiin selkeät ja helposti ymmärrettävät. Postoperatiivisissa ohjeissa keskityttiin yhteistyökumppanin pyynnöstä komplikaatioista tiedottamiseen ja siihen, missä tapauksessa potilaan tulee ottaa yhteyttä leikanneeseen tahoon.The purpose of our study was to produce explicit patient instructions for conservative and postoperative rehabilitation of Carpal Tunnel Syndrome. The need for this study was suggested by an occupational therapist in Vaasa Central Hospital. We created the patient instruction suggestions from the point of view of occupational therapy, with the aim of making the patient motivated to rehabilitate himself. At the moment, there is an ongoing project to unify all patient instructions in Vaasa Central Hospital. With this in mind, we produced suggestions for patient instructions that Vaasa Central Hospital can use in their unifying process if they so decide. Carpal Tunnel Syndrome occurs when the median nerve, which runs from the forearm into the hand, becomes pressed or squeezed at the wrist. Nowadays the Carpal Tunnel Syndrome is becoming more and more common among the population, and it is the most commonly occurring entrapment of the upper limb. In Finland, 2 to 4% of the population suffer from it. Because it is so common, the syndrome costs society a great deal both in health expenses and economic productivity. As a theoretical framework for this study we used the Model of Human Occupation proposed by Gary Kielhofner, and the Biomechanical Model. While the Model of Human Occupation offered us a view of the full impact of Carpal Tunnel Syndrome in a persons life, the Biomechanical Model helped us to understand the effect of ailments in the musculoskeletal system and peripheral nervous system. We performed this constructive study by collecting data from scientific literature, and analysing our findings. In addition, we gathered information on what makes good patient instructions. From the ample number of literature and articles on the subject, we selected only the scientific material that was published in the 21st century. From this material we then collected the latest information on the postoperative and conservative rehabilitation of the Carpal Tunnel Syndrome, and described it in our study. Based on this information, we furthermore took the rehabilitation methods used in occupational therapy, and produced patient instructions that occupational therapists can give to their patients. Finally, we aimed to make the patient instructions explicit and easy to understand. With the postoperative instructions, we also concentrated on informing the patient about complications, and describing occasions that require the patient to contact the hospital

Liikuntainterventio parantaa syöpää sairastavien lihasvoimaa ja vähentää uupuneisuutta

Syövän hoito vaikuttaa laaja-alaisesti sairastuneen liikkumis- ja toimintakykyyn sekä voi heikentää hänen fyysistä aktiivisuuttaan. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa pilotoitiin progressiivinen liikuntainterventio syöpää sairastavien solunsalpaajahoidon yhteydessä

Startup Lapland: opas lappilaiseen kasvuyrittäjyyteen

Millainen toimintaympäristö Lappi on startup-yrittäjyydelle? Kuinka järjestää vaikkapa startup-työpajoja tai kuinka rakentaa tehokas hissipuhe? Millaista on olla startup-yrittäjä? Julkaisu on tarkoitettu kaikille startup-yrittäjyydestä kiinnostuneille, ja se tarjoaa tietoa aiheesta niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Kirjoittajat ovat Startup Lapland –hankkeessa mukana olleita Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun opettajia ja muuta henkilöstöä sekä sidosryhmiä, ja he tuovat teksteissään lukijalle näkökulmaa sekä käytäntöön että teoriaan startup-toiminnassa