Lempiäinen, Salla

Repetti, Katja

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto

230  FinnanestKuntoutuksen tavoitteena on ylläpitää ja palauttaa potilaan palovammaa edeltä-nyt toiminta- ja liikkumiskyky. Joskus palovamma aiheuttaa sellaisia pysyviä muutoksia, ettei saman toimintakyvyn saavutta-minen ole mahdollista. Tällöin tavoite on paras mahdollinen toimintakyvyn ja elämänlaadun taso. Jotta tämä olisi mahdollista saavuttaa, alkaa fysio- ja toimintaterapia heti tehohoitovaiheessa muun hoidon ohella. Terapiat kuuluvat tiiviisti pa-lovammapotilaan hoitoon koko hoitojakson ajan, teho- ja vuodeosastovaiheessa sekä usein pitkässä kuntoutusvaiheessa. Potilaiden siirtyessä jatkohoitoon tehdään fy-sio- ja toimintaterapian osalta jatkohoito-suunni-telma. Raportointi on tärkeää. Tiedonsiirron var-mistamiseksi jatkohoitopaikkaan sekä soitetaan että toimitetaan erikoisalalehdet. Jatkohoitopaikan terapeutit ovat tervetulleita tutustumiskäynnille palovammakeskukseen saadakseen potilaan hoi-dosta kattavan kokonaiskuvan. Tutustumiskäyn-nillä näkee ihonsiirtokohdat ja haava-alueet, jotka ovat merkityksellisiä mahdollisesti myöhemmin alkavan arpikiristyksen kannalta.Varhaisen mobilisaation merkitysPalovammapotilaan fysio- ja toimintaterapia-menetelmät eivät eroa muiden potilasryhmien terapioista, mutta huomioitavia erityispiirteitä ovat ihonsiirteet, arpikiristykset ja kipu. Potilaat saattavat olla arkoja liikkumisen ja harjoittelun suhteen, mutta uskaltaakseen kivusta ja arpiki-ristyksistä huolimatta harjoitella, he tarvitsevat paljon tukea ja ohjausta. Aktiivisen kuntoutuk-sen tulee olla säännöllistä ja intensiivistä. Potilaan Palovammapotilaan kuntoutumisen erityispiirteetPalovammapotilaan kuntoutus ja hoito perustuvat vahvaan moniammatilliseen yhteistyöhön, jossa jokaisen työpanos on tärkeä. Kuntoutumisen edistymisen kannalta olennaisia asioita ovat laadukas haavanhoito, arpihoito ja hyvä ravitsemus sekä kivunhoito. Avainasioihin kuuluvat myös aktiivinen, kuntoutumista edistävä hoitotyö sekä fysio- ja toimintaterapia. Potilaan psyykkinen jaksaminen koko hoitoprosessin ajan on tärkeää.Katja RepettifysioterapeuttiHyKS, Jorvin Sairaala, Palovammakeskus U2katja.repetti[a]hus.fiSalla LempiäinentoimintaterapeuttiHyKS, Jorvin Sairaala, Palovammakeskus U2salla.lempiainen[a]hus.fiRaportointi jatkohoitopaikkaan on tärkeääFinnanest  2312016; 49 (3)sitoutuminen kuntoutukseen ja arpihoitojen toteu-tukseen on oleellisen tärkeää hyvän toiminnallisen ja esteettisen lopputuloksen kannalta. Jos potilas ei pysty vielä aktiiviseen harjoitteluun, tulee tera-pian toteutua avustettuna. Potilasta tuetaan itse-näiseen toimintaan kaikissa päivittäisissä toimissa jo osastolla, jotta hän pärjäisi mahdollisimman omatoimisesti myös kotiuduttuaan. Tarvittaessa hyödynnetään liikkumisen apuvälineitä, piena-puvälineitä tai yksilöllisiä ratkaisuja itsenäisyyden tukemiseksi.Varhainen mobilisaatio (istuminen, seisoma-harjoitukset, kävely) on tärkeää, ettei vuodelepo turhaan pitkity ja aiheuta haittaa potilaalle. Palo-vammapotilailla on harvoin jatkokuntoutuspaik-kaan siirtyessään esteitä mobilisaatiolle, heitä ei tule hoitaa vuodepotilaina jos siihen ei ole tarvetta. Potilaiden perusliikkumisen tukeminen kuuluu tiivisti niin hoitajille kuin fysioterapeuteillekin. Arpikiristysten ehkäisemiseksi vaaditaan pitkäkestoisia hallittuja venytyksiä, joita toteute-taan aktiivisilla ja passiivisilla liikehoidoilla sekä erilaisilla lastoilla ja venytysremmeillä. Näistä laaditaan jatkohoitopaikkaan kuvalliset ja kirjal-liset ohjeet. Tavoitteena on raajojen liikeratojen palautuminen ja ihon elastisuuden lisääntyminen. Jo tarttuneet ihonsiirteet ja haava-alueet ovat har-voin este harjoittelulle: ne pitää tiedostaa ja jos-kus harjoitukset on hyvä tehdä näkökontrollissa, mutta turha varominen vain haittaa liikkuvuuden ja toiminnallisuuden palautumista. Lastahoitojen vaikuttavuutta tulee seurata ja tarvittaessa tehdä muokkauksia. Lastojen istuvuudessa on tärkeää huomioida, ettei lasta paina tai hankaa palovam-mapotilaan herkkää ihoa ja että se on asetettu oi-kealle kohdalle. Haasteelliset alueet ihonsiirteiden ja arpien kannalta ovat kädet, kasvot, kaula, kai-nalot ja kaikki nivelten yli menevät vamma-alueet. Näiden alueiden laajat vammat aiheuttavat her-kästi toiminnallista haittaa, jos näihin ei puututa aktiivisella terapialla.Kuva 1: Haavanhoitojen yhteydessä tehtävä liikehar-joittelu antaa terapeutille tarkan kuvan ihonsiirteiden kestävyydestä ja hän pystyy tällöin arvioimaan paremmin käsittelyn intensiteettiä.Kuva 2: Arvenhoito kehit-tyy jatkuvasti. Kuvassa 3D teknologian hyödyn-tämistä.>>232  FinnanestArpihoidotPalovammat voivat aiheuttaa arven liikakasvua, syvät vammat lähes aina, mikä etenkin hoitamat-tomana aiheuttaa arpikiristystä ja toiminnallista haittaa. Arven iho on ohutta ja se rikkoutuu her-kästi. Hoitamaton, kiristävä ja paksu arpi estää nivelten liikkeitä, voi olla kivulias, kutiseva ja ulkonäöllisesti rumempi kuin asianmukaisesti hoidettu arpi. Arvenhoitovaihe on usein ajalli-sesti pisin osuus palovamman hoidossa ja kestää yleensä 1–2 vuotta. Arpi-hoidoilla ei saada arpea nä-kymättömäksi, mutta niillä voidaan hillitä arven kasvua, nopeuttaa arven kypsymistä, saada arvesta joustavampi, vähentää turvotusta, kipua, kutinaa ja kihelmöintiä. Arvenhoito aloitetaan jo ennaltaehkäisevin keinoin heti akuuttivaiheessa esimerkiksi leikkauksen jälkeen lastoittamalla nivelet ihonsiirteiden paranemisen kannalta op-timaaliseen asentoon. Arvenhoitomenetelmiä ovat rasvaus, erilaiset arpihoitotuotteet, painehoito, pitkäkestoiset veny-tykset sekä arven mekaaninen käsittely. Rasvaus useamman kerran päivässä pitää arven joustavam-pana eikä siihen tule niin helposti pieniä haavau-mia. Alussa alueita voi öljytä, mutta haavojen parannuttua kannattaa siirtyä paksuihin perusvoi-teisiin. Liikakasvuista arpea hoidetaan erilaisilla glyseroli- ja silikonituotteilla sekä painevaatteilla. Arvenhoitotuotteet pitävät ihon kosteana ja tuovat jonkin verran painetta. Painehoitoja toteutetaan painevaatteilla, putkisukilla tai lastoilla. Paine-vaatteita voi tilata eri tuottajilta valmiina, mutta useimmille potilaille tarvitaan yksilöllisesti mi-tatut painevaatteet. Painevaatteita sekä erilaisia arvenhoitolevyjä käytetään koko ajan, ne poiste-taan ainoastaan päivittäisten pesujen, rasvausten ja haavanhoitojen ajaksi. Arpitilannetta sekä käytössä olevia arven-hoitomenetelmiä kontrolloidaan 1–3 kk välein, esimerkiksi kasvavilla lapsilla painevaatteita jou-dutaan päivittämään hyvinkin usein. Arpihoidot lopetetaan arven kypsyttyä, eli kun arpialueet ovat pehmeitä ja vaaleita. Rasvauksen tarve jatkuu usein pidempään tai jopa lopun ikää.Palovammapotilaan kuntoutumisprosessi on pitkä ja monivaiheinen. Sairaalahoito voi kestää useita kuukausia riippuen potilaan vammojen laajuudesta. Kotiutumispäivän koittaessa terapia-tarve yleensä jatkuu, joten jatkohoitopaikassa te-rapioiden järjestäminen on tärkeää sujuvan hoito-prosessin jatkumisen kannalta. Myös arpihoitojen kontrollien suhteen tulee olla selkeä suunnitelma. Potilaat käyvät tapauskohtaisesti arpikontrolleissa Jorvin palovammakeskuksessa tai lähimmässä yli-opistollisessa- tai keskussairaalassa toiminta- tai fysioterapeutilla. Useimmiten potilaalla jatkuvat kontrollit palovammapoliklinikalla lääkärin vas-taanotolla, missä myös terapeutit ovat tarvittaessa paikalla. Potilaalla ja hoitotahoilla on aina mahdollisuus olla yhteydessä palovammakeskuksen terapeuttei-hin koko hoitoprosessin ajan. Kuva 3: Potilaan oma aktiivisuus on avaintekijä kuntou-tuksen etenemisessä.Vuodelevon turhaa pitkittymistä on vältettävä

Palovammapotilaan kuntoutumisen erityispiirteet

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto