Colletotrichum acutatum: survival in plant debris and infection on alternate hosts

The survival of Colletotrichum acutatum in infected plant material was studied in two trials: one in 2002-2003 and another in 2003-2005 with artificially infected strawberry leaves, crowns and berries

Phytoplasma detected in reverted black currants in Finland

vo

Mansikan mustalaikun säilyminen marjaviljelmän kasvillisuudessa

Mansikan mustalaikku (Colletotrichum acutatum) on tehokas marjojen pilaaja, joka voi tuhota nopeasti marjasadon. C. acutatum oli vielä viime vuonna karanteenituhooja, jonka löytyminen suomalaiselta mansikkamaalta johti kasvuston hävittämiseen. Euroopan Unionin kasvinsuojelusäädöksiä on kuitenkin muutettu niin, että C. acutatum on ei ole enää karanteenitauti, vaan taimiaineistotuhooja, jota ei saa olla myytävissä taimissa.C.acutatum esiintyy monilla kasvilajeilla taudinaiheuttajana. Se säilyy piilevänä kasveissa pitkään ja voi siksi levitä helposti oireettomissa kasveissa. Mansikalta se voi siirtyä pellon rikkakasveihin ja muihin viljelykasveihin. Aikaisemmin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on todettu taudinaiheuttajan säilyvän saastuneessa mansikan kasvinjätteessä maassa ainakin talven yli, mahdollisesti pidempäänkin. Tämä asettaa vaatimuksia tiloilla noudatettavalle viljelykierrolle.Marjaviljelmillä esiintyvien rikkakasvien alttiutta C. acutatum-sienelle on selvitetty MTT kasvinsuojelun tutkimuksessa. Siemenestä lisätyt ja kasvihuoneessa tartutetut kasvit jäivät useimmiten oireettomiksi, mutta silti niistä voitiin osoittaa C. acutatum, myös tartutuksen jälkeen kasvaneista osista. Rikkakasvien lisäksi eräitä kesantokasveja oli mukana kokeissa. Niissä hunajakukka osoittautui araksi mustalaikkusienelle ja sille kehittyi versoihin laikkuja. Taudinaiheuttajan säilymistä talven ja kesän yli maassa ja maan pinnalla tutkittiin maahan upotetuissa ja maalla täytetyissä ruukuissa, joihin kasviainesta sijoitettiin pusseissa maan pinnalle ja 7-9 cm syvyyteen.Taudinaiheuttajan säilymistä tartutuskykyisenä tutkittiin käyttämällä pyydyskasveina nuoria mansikan taimia. C. acutatum-tartunnan selvittämiseksi näistä pyydyskasveista tehtiin sieniviljelmät sekä PCR määritykset Colletotrichum-spesifisiä alukkeita käyttäen.Lutukka, piharatamo, voikukka, maitohorsma sekä kesantokasveista kumina ja hunajakukka näyttävät säilyttävän tautia ainakin kesän yli kasvinjätteessä maan pinnalla. Talven yli säilyminen vaikuttaa olevan vähäisempää, vain voikukan, valkoapilan, pihatähtimön ja kuminan todettiin säilyttävän tautia. Kaksi- tai monivuotisilla rikoilla, kuten saunakukka ja rönsyleinikki, tauti voi säilyä talven yli kasveissa. Saunakukka, valkoapila, piharatamo, minttu ja rönsyleinikki pystyivät säilyttämään taudin talven yli ja tartuttamaan sen pyydyskasveihin.Rikkakasvit ovat potentiaalisia tartuntalähteitä, jos mustalaikkutartunta tulee kasvustoon ja mansikkaa viljellään jatkuvasti samalla lohkolla. Myös valkoapila voi säilyttää tautia kasveissa. Terveet taimet, rikkakasvien tehokas torjunta ja viljelykierto ovat avainasemassa mansikan mustalaikun torjunnassa. Kesantokasvien käyttöä on syytä tarkastella kriittisesti, sillä ne voivat olla uuden tartunnan lähteitä. Muista viljelykasveista kumina vaikuttaa olevan sopimaton mansikkatilan viljelykasviksi

Thrips tabaci (Lind.) (Thysanoptera, Thripidae), another vector for tomato spotted wilt virus in Finland

Populations of Thrips tabaci transmitted the isolate of tomato spotted wilt virus (TSWV) from infected china asters to healthy china asters in laboratory experiments. Great variation was observed among absorbance values between thrips infested china asters. The highest absorbance values were obtained from stems of thrips inoculated plants. According to our results, T. tabaci seems to be a noteworthy TSWV vector in Finland, where it is the only naturally occurring TSWV vector species. It is also one of the main pests on greenhouse crops in addition to Frankliniella occidentalis, the primary vector of TSWV

MAATTI-tietokantojen sisältöopas tallentajille ja tiedonhakijoille

vokMTT Tietopalveluyksikkö. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Mansikan mustalaikun aiheuttaja Colletotrichum acutatum säilyy kasvinjätteissä

Mansikan mustalaikku (Colletotrichum acutatum) löytyi ensimmäisen kerran Suomesta vuonna 2000Hollannista tuoduista mansikan taimista. Koska kyseessä on karanteenituhooja, sen leviämisen estämiseksiviranomaiset asettivat mansikan avomaaviljelyyn kolmen vuoden karanteenin saastuneille lohkoille.Taudinaiheuttajan säilymisestä Suomen ilmasto-oloissa ei silloin ollut vielä tutkittua tietoa.Mustalaikun aiheuttajan säilymistä mansikan kasvinjätteissä selvitettiin 2002-2003 MTT kasvinsuojeluntutkimuksen tiloissa Jokioisilla. Mansikan lehtiä, tyviä ja marjoja tartutettiin keinotekoisestikasvihuoneessa C. acutatum –sienellä ja saastutettua kasviainesta säilytettiin muovisangoissa hiekkamaahanpeitettynä ja maan pinnalla yli talven. Koe tehtiin sekä ulkona että kylmillään olevassamuovihuoneessa, jossa lämpötila laski tammikuun alussa alle –30ºC useaksi vuorokaudeksi. Saastutettukasvinjäte oli pakattu pieniin verkkopusseihin ja pusseja otettiin säilytyspaikoista keväällä ja kesälläkasvihuonetestejä varten. Taudinaiheuttajan säilyminen tartutuskykyisenä testattiin kasvihuoneessaJonsok- ja Rita-lajikkeiden taimilla.Mustalaikku saatiin tarttumaan testitaimiin keskikesään asti säilytetyistä, tartutetuista kasvinosista.Kasveissa todettiin mustalaikkuoireita sekä rönsyissä että lehtiruodeissa. Taudinaiheuttajavoitiin saada kasvamaan oireellisista kasvinosista ravintoalustalla ja oireettomistakin osista se todettiinPCR-diagnostiikalla. Heinäkuun lopulle asti maassa säilytetyistä kasvinosista tauti ei enää aiheuttanutmansikantaimiin näkyviä oireita. Taudinaiheuttaja voitiin kuitenkin todeta molekyylibiologisesti testikasveistaotetuista lehtiruodin tyvi- ja juurakkonäytteistä.Mustalaikun säilymistä maassa ilman kasvinjätettä testattiin myös saastuneelta peltolohkoltaotetuista maanäytteistä istuttamalla niihin kasvihuoneessa mansikan taimia. Maanäytteet otettiin PiikkiöstäMTT puutarhatuotannon tutkimuksen koekentältä, jossa vuonna 2002 todettiin mustalaikkua jakasvusto hävitettiin polttamalla. Mustalaikun aiheuttaja todettiin PCR-testillä kasveista, jotka olivatkasvaneet maassa, josta sairaat kasvit oli hävitetty yli vuosi aikaisemmin polttamalla.Tehdyn säilytyskokeen johtopäätöksenä on, että Colletotrichum acutatum pystyy säilymäänmaassa tai maan pinnalla kasvinjätteissä elinkykyisenä ainakin seuraavaan kevääseen, jopa kesään asti.Tauti voi säilyä piilevänä tartunnan saaneissa elävissä kasveissa, myös rikkakasveissa. Siksi kolmenvuoden karanteeni on tarpeen taudin leviämisen ehkäisemiseksi

Mansikan mustalaikku säilyy kasvinjätteessä

Mansikan mustalaikku on karanteenitauti, joka voi kulkeutua Suomeen tuontitaimissa. Jos tautia löytyy viljelmältä, viranomaiset antavat torjuntaohjeet. Niihin sisältyy kasvien hävittäminen ja kolmen vuoden keskeytys mansikan viljelyssä saastuneilla lohkoilla. Mustalaikun aiheuttaja voi säilyä tartutuskykyisenä kasvinjätteessä ja maassa talven yli, joskus pitempäänkin. Niinpä tautiin kannattaa suhtautua kaikella varovaisuudella.vo