Ympäristön synteettisten orgaanisten vierasaineiden yhteys väestön liikalihavuuteen

Lihavuus on lisääntynyt räjähdysmäisesti viime vuosikymmenten aikana. Lihavuutta havaitaan lisääntyneissä määrin kehitysmaissa, pienillä lapsilla ja eläimillä. Lihavuutta on perinteisesti selitetty elintavoilla, mutta viime aikoina on herännyt epäilys, voisiko ympäristön vierasaineilla olla osuutta lihavuusepidemian kehittymisessä. Hormonihäiriköt ovat normaalia hormonitoimintaa häiritseviä vierasaineita. Rasvakudoksella on hormonaalisen elimen ominaisuuksia ja täten se voi olla altis hormonihäiriköiden vaikutuksille. Rasvakudokseen vaikuttavia hormonihäiriköitä kutsutaan obesogeeneiksi ja ne voivat häiritä normaalia aineenvaihduntaa ja edistää lihavuutta. Obesogeeneiksi on kuvattu monia kemikaaleja kuten organotinayhdisteet, ftalaatit ja pysyvät orgaaniset haitta-aineet (POP-yhdisteet). Lihavuuden ja ympäristön synteettisten vierasaineiden välisestä yhteydestä on positiivista tutkimusnäyttöä, mutta tutkimustulokset hieman vaihtelevat. Tutkimusnäyttöä ei ole vielä tarpeeksi, jotta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä vierasaineiden ja lihavuuden välisestä yhteydestä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kirjallisuuskatsauksen muodossa, millaista näyttöä ympäristön synteettisten orgaanisten vierasaineiden ja liikalihavuuden välisestä yhteydestä on olemassa ja mikä on tutkimuksen tämänhetkinen käsitys asiasta. Aihe rajataan niihin synteettisiin ympäristön vierasaineisiin, joista löytyy tutkimustietoa liikalihavuuteen liittyen. Muihin lihavuuteen vaikuttaviin tekijöihin ei tässä tutkielmassa syvennytä

Tosi-tuotteita suomalaiseen makuun : Reality-genre ja paikallisuus kotimaisten reality-ohjelmien tekijöiden puheessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma käsittelee kotimaisten reality-ohjelmien tekijöiden käsityksiä reality-ohjelmista genrenä ja ohjelmatuotannon paikallisuudesta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on kriittinen teoria ja sen taustateoriana on Frankfurtin koulukunnan ja erityisesti Theodor Adornon teksteissä esitelty kulttuuriteollisuusteoria. Television ohjelmatuotanto ymmärretään tässä tutkimuksessa kulttuuriteollisuutena teorian nykysuuntausta edustavan David Hesmondhalghin tapaan. Tutkimus keskittyy kulttuuriteollisuuden mikrotason eli mediatyön tarkasteluun. Tutkimuksen teoreettista viitekehystä on laajennettu paikoin myös kulttuurintutkimuksen puolelle. Keskeisiin käsitteisiin kuuluvat genre, mediatalouden globalisaatio ja paikallisuus. Tutkimuksen aineistona on kahdeksan reality-ohjelmien tuotannossa työskennelleen tekijän teemahaastattelut. Aineiston analyysin menetelmänä on käytetty laadullista tekstianalyysia. Jason Mittellin hahmottelemia genreanalyysin keinoja on käytetty analyysin tukena. Haastattelututkimuksen tulokset kuvaavat ohjelmatuotannossa työskentelevien käsityksiä reality-genrestä ja ohjelmien paikallisuudesta. Näiden tulosten kautta on pyritty selittämään kotimaisen television ohjelmatuotannon makrotason toimintaa kansainvälistyvänä kulttuuriteollisuutena. Tekijät määrittivät reality-genren viihdeohjelmien kategoriaksi, jonka keskiössä on tavallisten ihmisten autenttinen esiintyminen. Ohjelmien tekijät näkivät omien eettisten ja moraalisten velvollisuuksiensa kohdistuvan ensisijaisesti ohjelmien kohteina oleviin ja niissä esiintyviin henkilöihin. Manipuloinnin käsitteeseen tekijät liittivät eräänlaisen sisäisen koodiston. Tekijät yhdistivät reality-ohjelmiin geneerisiä tuotannollisia piirteitä, jotka ovat jääneet julkisesta keskustelusta kokonaan piiloon, kuten tuotantojen raskauden ja tunnetyön. Tekijöiden käsitykset kotimaisten reality-ohjelmien paikallisuudesta toistivat monia kansallisia stereotypioita mm. ujoista ja työteliäistä suomalaisista. Tekijöiden puheessa suomalaisuus oli kuitenkin myös positiivinen asia erityisesti ohjelmatuotannon yhteydessä. Tuotannon tehokkuus nähtiin erityisenä kansallisena hyveenä. Ohjelmagenreen liittyvä lokalisointi näyttäytyi tekijöiden puheessa eräänlaisena kotimaisen yleisön rajojen kokeilemisena. Taustateorian pohjalta ohjelmien lokalisointa tarkasteltiin kulttuuriteollisuuden hyödyntämänä riskien minimoinnin keinona

Serological survey in the Finnish human population implies human-to-human transmission of Ljungan virus or antigenically related viruses

Ljungan virus (LV) is a picornavirus related to human parechoviruses (HPeV). The virus has been found in bank voles (Myodes glareolus) and several other rodent species, and suggested to have zoonotic potential. Thus far, seroepidemiological data on LV infections in humans are scarce. In this study, we aimed to characterize the demographic and geographical distribution of LV-reactive antibodies in Finland, and to investigate its occurrence in patients suspected of having a rodent-borne disease, nephropathia epidemica (NE) caused by Puumala hantavirus (PUUV). Using an immunofluorescence assay (LV strain 145SLG), we screened human sera (n = 1378) and found LV-reactive antibodies in 36% of samples. The probability of possessing LV-reactive antibodies peaked at age of 14 years, suggesting that most infections occur in childhood. The prevalence of LV-reactive antibodies was significantly higher in the urbanized area surrounding Helsinki than in more rural Central Finland. These findings are uncharacteristic of a rodent-borne pathogen, and therefore we consider human-to-human transmission of one or several Ljungan-like viruses as a likely cause for most of the observed antibody responses.Peer reviewe

Hyvällä perehdytyksellä on laajat vaikutukset : Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksen perehdyttämisen uudistus

Opinnäytetyömme oli luonteeltaan monimuotoinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli uudistaa Oulunkylän perhekuntoutuskeskuksen perehdytysmateriaali ja perehdyttämisprosessi. Tavoitteena oli niiden uudistamisen avulla selventää perehdyttämiseen liittyviä vastuualueita, auttaa työnkehittämistä ja auttaa työyhteisön dialogisen vuorovaikutuksen vahvistamisessa ja sen siirtämisessä myös uusien työntekijöiden työskentelytavaksi. Taustalla on ajatus, että lopullisen hyödyn saavat asiakkaat saadessaan entistä parempaa palvelua. Olemme asettaneet tavoitteemme työyhteisön tarpeiden pohjalta. Teoreettisena viitekehyksenä opinnäytetyössämme toimii perehdytyksen teoria. Perehdytysmateriaalin pohjana toimi keskuksen vanha laatukäsikirja ja uutta materiaalia tuotimme tiiviissä yhteistyössä keskuksen henkilökunnan kanssa. Uuden perehdytysmateriaalin eli perehdytyskansion tarkoituksena on toimia apuna uusien työntekijöiden, sijaisten ja opiskelijoiden perehdytyksessä sekä auttaa vanhoja työntekijöitä perehdyttämisessä. Perehdytyskansion tueksi aukikirjoitimme keskuksen perehdyttämisprosessin perehdytyksen teorian ja sosiaaliviraston perehtymisoppaan avulla. Arvioidaksemme tuottamaamme perehdytyskansiota ja aukikirjoittamaamme perehdyttämisprosessia keräsimme palautetta henkilökunnalta ja johdolta. Saimme sekä suullista että kirjallista palautetta. Palaute oli positiivista ja saimme muutamia kansion sisältöä koskevia parannusehdotuksia. Lisäksi keskuksen johtaja osoitti sitoutumisensa perehdyttämisprosessin viemiseksi päätöksenteon rakenteisiin. Palautteen perusteella voimme todeta, että onnistuimme keskuksen tarpeiden ja teorian kautta luomaan hyvän pohjan keskuksen perehdyttämisen tueksi sekä sen kehittämiseksi. Emme voineet arvioida perehdyttämisprosessin onnistumista käytännössä