ANOTHER LOOK AT CUSTOMER IMAGE STUDIES

Consumer/Household Economics,

PERFORMANCE OBJECTIVES IN FOOD RETAILING

Develops a system for management by objectives and applies the system to the retail food industry.Agribusiness,

Quantifying the Relationship of Bilateral Blood Flow in Glabrous Skin at Rest and During Sympathetic Perturbations

Sympathetic nervous system regulation of blood flow within glabrous skin occurs through control of vasoconstrictor tone, with vasodilation being a passive process. As bursts of sympathetic vasoconstrictor activity occur simultaneously at separate sites of the body, blood flow patterns should also be closely matched due to the direct connection between sympathetic nerves and peripheral microvessels. With sympathetic activity difficult and invasive to measure directly, the possibility of using blood conductance as an indirect measure seems promising. We investigated the relationship of bilateral blood conductance recordings of both middle fingers in ten (7M, 3F) healthy participants, while at rest and in response to perturbations known to elicit sympathetic activity. Cutaneous vascular conductance was measured from both middle fingers via laser Doppler flowmetry, while at rest in a thermoneutral room for 20 minutes and in response to 4 randomized sympathetic perturbations (2 breath holds and 2 cold stimuli) while centrally vasodilated via heating of the back. Correlation coefficients while at thermoneutral rest were high (0.80 ± 0.22) demonstrating a strong temporal relationship for blood conductance in both fingers. During the sympathetic perturbations, blood conductance in both fingers were more related during (0.93 ± 0.11) and post (0.87 ± 0.11) administration of the sympathetic perturbation than prior (0.67 ± 0.25) to the administration (p = 0.002). Taken together, these findings indicate that blood conductance patterns at separate sites of the body are significantly more related during vasoconstrictor activity and that blood conductance may have potential as a non-invasive measure of sympathetic activity

Peilissä oma kuva : Tutkielma Einojuhani Rautavaaran omaelämäkerrasta

Tutkielma käsittelee Einojuhani Rautavaaran omaelämäkertaa (Omakuva, 1989). Työssä on lähdetty liikkeelle Omakuvan lehdistövastaanotosta, jossa kyseenalaistettiin teoksen "totuudellisuus". Useat arvostelijat esimerkiksi pohtivat Omakuvan asemaa fakta-fiktio-akselilla ja viittasivat teoksen romaanimaisuuteen.Tutkielmassa on etsitty selityksiä sille, miksi lukija joutuu kyseenalaistamaan teoksen 'totuudellisuuden' sekä lisäksi sitä, millaisia merkityksiä teoksessa annetaan omalle menneisyydelle. Rautavaaran Omakuva on suhteutettu työssä autobiografian genren kanssa ja analyyttisen tarkastelun lähtökohtana on käytetty Philippe Lejeunen narratologista autobiografiateoriaa. Rautavaaran omaelämäkerta sisältää hyvin heterogeenista ainesta, mutta teos on mielestäni autobiografia eikä se kuulu esimerkisi muistelmien tai omakuvan lajiin. Omakuva kuitenkin horjuttaa lukijan kanssa tehtyä autobiografista ja referentiaalista sopimusta, joka on Lejeunen teorian lähtökohta, eikä siten sopeudu autobiografian lukemisen konventionaalisiin pelisääntöihin. Omakuvan teksti on lisäksi narsistisesti itsetietoista omasta kerronnallisesta identiteetistään, ja teksti pakottaa lukijan havaitsemaan, että tarina on vain tekijän retrospektiivisesti kirjoittama tulkinta elämästään. Rautavaara näkee peilissä paitsi oman kuvansa myös kuvan romanttisesta taiteilijasta. Romanttisen taiteilijamyytin representoituminen tekstissä on keskeinen teoksen 'totuudellisuutta' horjuttava piirre, koska se pakottaa lukijan kysymään, onko peilissä nähty omakuva aito ja todellinen vai onko se kenties tuotettu tietoisesti ja manipuloiden. Omakuvan Rautavaara on romanttinen taiteilija, joka tahtoisi vetäytyä norsunluutornin/erakkoluolan yksinäisyyteen ja pystyttää muurin taiteen ja elämän arvojen välille. Säveltäjän minä on myös konfliktissa häntä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja esimerkiksi kriitikot, muusikot ja kapellimestarit uhkaavat hänen olemassaoloaan. Omakuvan päähenkilö muistuttaakin hyvin paljon Maurice Beeben (1964) tutkimien taiteilijaromaanien päähenkilöitä ja erityisesti James Joycen romaanin Taiteilijan omakuva nuoruuden vuosilta päähenkilöä Stephen Dedalusta. Omakuva lähestyy taiteilijaromaaneille tyypillisiä tapoja kuvata taiteilijaa. Teoksessa käsitellään elämää sekä autobiografisessa että taiteilijaromaanin genren tilassa. Omakuva onkin rajateksti, joka horjuttaa autobiografian lajikonventioita. Lisäksi teoksen minä piiloutuu arkkityyppisten kuvien ja myyttien taakse kieltäen jähmettymisen yhdeksi kuvaksi. Lukijalle tarjoutuukin tekstissä monta mahdollista kuvaa Rautavaarasta ja Omakuvasta tulee erilaisten subjektien näyttämö

Violence, Death and Masculinity

A study of war and gender roles

Prolegomenon to a History of Travel

The author attempts to provide a definition of travel by comparing it with the instinctive migration of animals and birds and viewing its changes over time. As a study of motion voluntarily undertaken, a history of travel can contribute to a better understanding of human being