Parental Bereavement in M. L. Stedman’s The Light Between Oceans: Dimensions of Grief and Meaning Reconstruction

Lapsen kuolema on aina vanhemmille traumaattinen kokemus, mikä mullistaa heidän maailmankuvansa ja pakottaa heidät kohtaamaan muuttuneen arjen. Yksi surutyön keskeisistä haasteista on se, miten surijat rakentavat elämäänsä merkityksiä uudelleen. Tässä pro gradu -tutkielmassa käsiteltiin lapsen menettämistä M. L. Stedmanin romaanissa The Light Between Oceans kolmen päähenkilön, Isabel ja Tom Sherbournen sekä Hannah Roennfeldtin, näkökulmasta. Tutkielmassa hyödynnettiin kahta teoriaa, joista toinen keskittyi surukuvausten (engl. grief accounts) kuuteen ulottuvuuteen, ja toinen merkitysten uudelleenrakentamiseen. Merkityksiä rakennetaan pääasiallisesti kolmen konseptin kautta: miten kuolemaa käsitellään ja millaisia syitä sille pystytään löytämään, millaisia hyötyjä menetyksestä voi olla surijan omassa elämässä tai maailmankuvassa, ja miten surija rakentaa oman identiteettinsä ja sosiaalisen roolinsa uudelleen. Surukuvausten ulottuvuudet auttoivat tunnistamaan romaanissa surun ja sen käsittelyn erityispiirteitä, joita verrattiin sen jälkeen merkitysten uudelleenrakentamisen konsepteihin. Henkilöiden kannalta positiivisiksi keinoiksi rakentaa merkityksiä uudelleen nousivat Jumalaan tai kohtaloon uskominen, arkiaskareisiin uppoaminen, uusi mahdollisuus vanhemmuuteen, ja hyötyjen löytäminen menetyksestä huolimatta. Negatiivisia keinoja olivat taas kuoleman tai menetyksen takana olevien syiden ymmärtäminen syyllistämisen kautta, ja vaikeudet ilmaista omaa surua ja tulla ymmärretyksi siinä. Nämä vaikuttivat osaltaan siihen, ettei menetyksestä löydetty mitään rakentavaa tai hyvää asiaa oman itsen kannalta.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Conclusions: The Cornerstones and Future Directions of Invention Pedagogy

In this chapter, the key elements of invention projects presented in the introduction and explored in the chapters of this book are revisited and further discussed as the four cornerstones of invention pedagogy. The cornerstones—inclusive innovator mindset, multifaceted real-world phenomena, co-creation of knowledge and artifacts, and technology-enriched tools and materials—are seen as essential for students’ knowledge-creating learning, for the facilitation of such learning, and for the development of an inventive school culture. The continuous development of all these levels of invention pedagogy is supported by research–practice partnerships in national and international contexts.Peer reviewe

Introduction : Roots and Key Elements of Invention Pedagogy

In this chapter, we embark on a journey to invention pedagogy. The chapter describes the origins and key elements of invention pedagogy along with how and why it was developed over the course of several years of joint efforts of researchers and practitioners. It discusses invention pedagogy in the context of Finnish education and in relation to similar international concepts, such as maker education and the science, technology, engineering, arts, and mathematics (STEAM) approach.Peer reviewe

Towards an Innovative School 2.0

Peer reviewe

Making with Micro:bit : Teachers and Students Learning 21st Century Competences through the Innovation Process

Innokas Network works with schools and other stakeholders to develop 21st Century Competences in education. In this work we present a maker pilot study in which Innokas Network introduced Finnish teachers to the Innovation Process and the Micro:bit programmable device for supporting students’ 21st Century Competences. We show preliminary results of the study and discuss the relevance of maker projects and the Innovation Process for learning 21st Century Competences in the Finnish educational context. 100 participating Finnish teachers received in-service training in Micro:bit technology and learned to apply the technology within the Innovation Process. After the training, the teachers used the technology in class projects. They reported on their projects using blog narratives and research questionnaires. In addition, 850 participating students answered a questionnaire on their experiences. The results of an initial analysis point to a positive view of the maker-related Innovation Process and Micro:bit technology as a way for both teachers and students to learn 21st Century Competences.Peer reviewe

Developing Teachers´ Transformative Digital Agency through Invention Pedagogy In-service Training

This chapter discusses the development of teachers’ transformative digital agency during an invention-pedagogy-themed, in-service training course. The course was a blended learning experience that included the planning, implementation, and evaluation of an invention pedagogy project. This chapter defines teachers’ transformative digital agency and depicts its development from four perspectives: technological and invention pedagogical awareness, technological competence, implemented adaptive practice, and teachers as reflective practitioners. The discussion is adhered to the broader context of the digitalizing society and objectives for teachers’ continuous professional learning. The epistemic knowledge of digitalization is one of the key factors that enable the development of teachers’ transformative digital agency while at the same time serving as a cornerstone of running invention pedagogy projects.Peer reviewe

Yleisten kirjastojen sosiaalisen median käyttö asiakkaiden näkökulmasta

Tutkimuksessa tarkastellaan yleisten kirjastojen sosiaalisen median käyttöä asiakkaiden näkökulmasta keskittyen erityisesti pääkaupunkiseudun kirjastojen Facebookin käyttöön. Kirjaston tarve ottaa käyttöön sosiaalisen median palveluita on yhteydessä laajempaan yhteiskunnallisen osallistumiskulttuurin ja siihen liittyvän kirjaston palvelutehtävän muutokseen, jossa asiakkaat nähdään toimijoina, joille halutaan tarjota vaikuttamiskanava. Vuorovaikutus on sosiaalisen median keskeinen elementti, mutta tiedottamisen ja markkinoinnin on havaittu korostuvan kirjastojen sosiaalisen median käyttötavoissa kommunikaation kustannuksella. Tutkimuksen empiirinen osa käsittää kesällä 2014 pääkaupunkiseudun kirjastoverkon asiakkaille suunnatulla verkkokyselyllä kerätyn aineiston esittelyn ja analyysin. Aineiston koko on 448 vastausta. Vastausten perusteella asiakkaat toivovat kirjastojen Facebook-sivuja käytettävän erityisesti tapahtumista ja ajankohtaisista asioista tiedottamiseen sekä aineistovinkkauksien julkaisemiseen. Suurin osa vastaajista halusi olla vuorovaikutuksessa kirjastojen kanssa Facebookissa, mitä he perustelivat Facebook-vuorovaikutuksen helppoudella ja nopeudella. Vastaajat olivat kiinnostuneita nykyistä monipuolisemmasta vuorovaikutuksesta Facebookissa erityisesti kirjaston päivityksistä tykkäämisen, niiden jakamisen ja kommentoinnin keinoin. Vastaajien nuori ikä yhtäältä ja tiheä Facebookin käyttö toisaalta olivat yhteydessä Facebook-sivuja koskevien käyttötarkoitustoiveiden sekä toteutuneiden ja haluttujen vuorovaikutustapojen runsaaseen määrään. Lisäksi tutkittiin miksi jotkut Facebookia käyttävät kirjaston asiakkaat eivät seuraa kirjastoja palvelussa. Yleisimmät syyt seuraamattomuudelle olivat tietämättömyys kirjastojen läsnäolosta Facebookissa ja se, ettei Facebookia pidetty sopivana kanavana vuorovaikutukselle kirjastojen kanssa. Vastaajat ilmoittivat voivansa harkita seuraamista, mikäli Facebook-sivujen sisältöjä kehitettäisiin ja niiden olemassaolosta tiedotettaisiin enemmän. Aineisto on itsevalikoitunut näyte, mikä asettaa rajoituksia tulosten yleistettävyydelle. Työllä on kuitenkin tutkimuksellista arvoa yleisten kirjastojen asiakkaiden toiveita kartoittavana aineistona, sillä aihepiiriä ei ole juurikaan aiemmin tutkittu

Characterization and Development of Electrical Methods for Aerosol Measurement

Aerosolihiukkasia tutkitaan erityisesti hiukkasten haitallisten terveys- ja ilmanlaatuvaikutusten, sekä ilmastokytköksen takia. Vaikka tutkimustietoa haittavaikutuksista terveydelle on runsaasti, vain harvoilla alueilla hiukkaspitoisuudet ovat terveelliselle ilmalle vaadituissa rajoissa. Hiukkaspäästöjen vähentämiseksi täytyy myös tuntea niiden lähteet. Siksi edelleen on tarve pitkäaikaisille hiukkasten mittausmenetelmille. Maailmanterveysjärjestö WHO määrittelee toistaiseksi suositeltavia maksimipitoisuuksia vain hiukkasten massalle, mutta uusimpien tutkimusten mukaan hiukkasten pinta-ala tai lukumäärä saattavat olla terveyden kannalta ratkaisevassa roolissa. Tässä työssä esitellään eri aerosolimittausmenetelmiä, jotka perustuvat hiukkasten sähköiseen havainnointiin. Työssä lähdetään olemassa olevista menetelmistä ja esitellään lopuksi uusi, hiukkasten luonnolliseen varaukseen perustuva mittausmenetelmä. Teoriaosuudessa taustoitetaan tarvetta erilaisille menetelmille ja mittausmetriikoille, sekä tiivistetään nykytietämys hiukkasten varautumisesta niin ilmakehässä kuin varaajissa. Tuloksissa esitellään ensin perinteisiä keräykseen perustuvia mittalaitteita ja verrataan niitä sähköisiin menetelmiin. Hiukkasten keuhkodeposoituvaa pinta-alaa mitataan sähköisesti ja tämän pinta-alan suhdetta hiukkasten massaan tutkitaan eri ympäristöissä. Lisäksi verrataan anturityyppisiä edullisia mittalaitteita kalliimpiin tutkimuslaitteisiin. Lopuksi esitellään hiukkasten luonnolliseen varaukseen perustuva täysin uudenlainen mittausmenetelmä. Anturityyppiset mittalaitteet ovat tutkimuksen perusteella luotettavia laitteita hiukkasten pitkäaikaiseen seurantaan. Kuitenkin myös korkeampitasoisia mittauksia vaaditaan, ja sopiva anturi täytyy valita kohteen mukaan. Esimerkiksi Delhin laidalla, tienvarsiympäristössä, sekä hiukkasten pitoisuus että kokojakauma poikkeavat merkittävästi Helsingin tienvarsiympäristöstä. Uuden varaukseen pohjautuvan mittausmenetelmän käyttö hyvin saastuneessa kaupunki-ilmassa osoitti, että hiukkasten varaaminen erillisellä varaajalla tienvarsiympäristössä ei ole tarpeellista, vaan hiukkasten havaitsemiseen ja seurantaan riittää niiden luonnollinen varaus.Aerosol particle research is motivated by the negative influence of particles on human health and air quality, as well as their impact on climate. Despite overwhelming evidence of their serious potential to do harm, only very few places have particle concentrations that do not exceed guideline values. To reduce particle pollution, we must also understand their sources. For these reasons, air quality monitoring is still of utmost importance. The World Health Organization provides guideline values for particle mass concentration, but many studies now point out that particle surface area concentration and particle number concentration may be crucial in determining the toxicity of a particle population. This thesis presents aerosol measurement methods which are based on the electrical detection of aerosol particles, building up to the presentation of a novel electrical measurement method. The background section provides an overview of why different methods and metrics are necessary for aerosol measurement, and summarizes current knowledge on particle charging, both naturally in ambient air and through purposeful diffusion charging. The results first present electrical measurement methods in comparison to traditional filter-based techniques. Then electrical methods are employed in different surroundings to measure lung-depositing surface area (LDSA) and the LDSA concentration is compared to the particle mass concentration. Cheaper, sensor-type instruments for LDSA measurement are also evaluated in comparison to more expensive research grade instrumentation. Finally, the thesis presents the new measurement method, based on employing the natural charge of particles. Based on the results presented in this thesis, sensor-type measurements are dependable for long-term particle monitoring; however, more intensive measurements are required as well, and sensors must be chosen to fit the monitored environment. For example, measurements in a roadside environment near Delhi and in Helsinki revealed that both particle concentrations and particle distributions differ significantly. Employing the novel measurement method in highly polluted air revealed that particle charging with a charger is unnecessary for detection, as the naturally occurring charge is enough for detection and monitoring

What features in your speech convinces listeners? : Prosodic features of convincing speech in Finnish

Tavoitteet. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaiset puheäänen prosodiset piirteet koetaan suomen-kielisessä puheessa vakuuttaviksi. Aiemmat tutkimukset vakuuttavan puheäänen prosodiasta ovat osoittaneet, että matala perustaajuus ja suuri puhenopeus ovat vakuuttavan puheen prosodisia piir-teitä, mutta sitä millaiset prosodiset piirteet ovat läsnä vakuuttavassa suomenkielisessä puheessa ei ole tutkittu. Tutkimuksen hypoteesi on, että suomenkielisen vakuuttavan puheen prosodiset piirteet eroavat englannin kielen vakuuttavan puheen prosodisista piirteistä, koska suomen kielen puheno-peus (Toivola, 2011; Keinänen 2010) on keskiarvoista hitaampi verrattuna englanninkielen puhe-nopeuteen (Laver, 1994, 158) ja stereotyyppisesti monotonisempaa. Tässä työssä suomen kielen puheen vakuuttavuutta lähdettiin tarkastelemaan kuuntelukokeen avulla, rajaten prosodisten piirtei-den tarkastelu puheen perustaajuuden ja puhenopeuden muutoksiin. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda lisätietoa suomenkielisen puheentutkimuksen pariin. Menetelmät. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin kuuntelukoetta sekä tilastollisia testejä. Kuuntelukokeen avulla tutkittiin vakuuttavan puheen prosodisia piirteitä. Euro-parlamentin internetsivuille taltioiduista täysistunoista kerättiin 16 lausumaa: kaksi lausuntoa neljältä suomalaiselta miespuolisesta parlamentin jäsenestä ja neljältä suomalaiselta naispuolisesta jäsenestä. Jokainen lausunto deleksikalisoitiin ensin, ja jokaisesta deleksikalisoidusta lausunnosta luotiin kah-deksan uutta manipuloitua lausuntoa; yhteensä 64 manipuloitua lausetta. Nämä manipulaatiot sisäl-sivät perustaajuuden nostamista ja laskemista ± 4 semitoonilla sekä puhenopeuden suurentamista ja pienentämistä ± 1,5 sekunnilla. Tämän myötä kahdeksan manipuloitua lausetta luokiteltiin: matala (f0), korkea (f0), hidas (tavua/sek.), nopea (tavua/sek.), matala ja hidas, matala ja nopea, korkea ja hidas, korkea ja nopea. Kuuntelukokeessa kutakin muunneltua lausuntoa verrattiin muuntelemat-tomaan deleksikalisoituun lausuntoon. Kuuntelukokeeseen osallistui 12 suomenkielistä koehenki-löä. He kuuntelivat lausuntoja kahden pareissa (manipuloitu vs. ei-manipuloitu), minkä jälkeen koehenkilöt vastasivat kysymykseen ”Kumpi lauseista on vakuuttavamman kuuloinen: Ensimmäi-nen vai toinen?”. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimustulokset osoittivat, että pienempi perustaajuus ja korkeampi puhenopeus pidettiin vakuuttavampana kuin korkeampi perustaajuus ja matalampi puhetaajuus. Tämä vastaa aiempia tutkimustuloksia muista englannin kielisistä tutkimuksista, ja johtuen tilastolli-sesti merkittävistä tuloksista.Goals. This thesis explores what are the convincing prosodic features of Finnish speech, concen-trating on two main features, fundamental frequency and speech rate. Earlier studies into the pro-sodic features of speech have shown listeners perceive speakers with lower fundamental frequen-cy (f0) and higher speech rate to be more convincing. I am also trying to establish whether there can be found an interaction between speaker’s gender and credibility. However, at the point of publication and to the best of the author’s knowledge, there has not been any published research regarding what are the convincing parameters in Finnish speech prosody. In light of the above, the hypothesis of this research is: The prosodic features of a convincing speech in the Finnish language do not differ from the prosodic features to be convincing (proven by published re-search) in other western and European languages. The purpose of this study is to provide addi-tional information to the field of speech research in Finnish language. Methods. This was a quantitative study and involved the use of both listening experiments and statistical tests. The listening experiment was used to examine the prosodic features of convincing speech, with 16 statements being collected from European Parliament's plenary website, two statements each from four Finnish male MEPs and 4 Finnish female MEPs. Each statement was first delexicalized, and out of each delexicalized statement, eight new manipulations were creat-ed, for a total of 64 manipulated statements. These manipulations involved raising and lowering the fundamental frequency by ±4 semitones and both speeding up and speeding down the speech rate by ±1.5 seconds. This resulted in the eight manipulated statements for each lexicalized state-ment being classified as: high, low, fast, slow, high-fast, high-slow, low-fast and low-slow. During the listening experiment, each manipulated statement was compared to a non-modified statement. Twelve native Finnish-speaking subjects participated in the experiment; during which they lis-tened to sounds in pairs of two (manipulated vs. non-manipulated), after which the subjects an-swered the question “Which of the statements is more convincing: the first or second one?” Results and conclusions. In conclusion, it was observed that a lower fundamental frequency and higher speech rate were perceived as more convincing than a higher fundamental frequency and lower speech rate. This matches previous research findings on other European languages and due to the statistically significant results we saw between lower f0, faster speech rate and convincing speech, this allows us to prove this thesis’ hypothesis, that convincing prosodic features in the Finnish language are the same as those identified in English language

Performance Evaluation of a Diffusion Charging Based Particulate Matter Sensor

Ilmassa leijuvat pienhiukkaset ovat tunnettu terveysriski. Ilmanlaadun luokitukset perustuvat mitattuun hiukkasmassaan, mutta yhä enemmän näyttöä on, että se ei yksinään riitä kuvaamaan riskiä. Hiukkasmassan mittaus korostaa suurten hiukkasten merkitystä, vaikka liikenteen ja polton aiheuttamia kaikkein pienimpiä hiukkasia on lukumäärällisesti enemmän. Tietoa esimerkiksi hiukkasten pinta-ala- ja lukumääräpitoisuuksien vaikutuksista terveyteen on vasta vähän tarjolla. Tässä työssä tutkitaan diffuusiovarautumiseen perustuvan hiukkasanturin AQ Indoor (AQI) suorituskykyä kalibrointimittauksilla, testiaerosolilla laboratoriossa ja kenttämittauksilla Pekingissä. Lisäksi anturin toimintaa verrataan muihin sähköisiin hiukkasantureihin. AQI-anturissa käytetään uudenlaista kokoluokittelutekniikkaa, jonka avulla anturi kykenee ilmoittamaan hiukkasten massa-, lukumäärä- ja pinta-alapitoisuuden. Kalibroinnin ja laboratoriomittauksen perusteella kokoluokittelu toimii parhaiten 18-500 nm hiukkasilla, eikä voi toimia lainkaan yli 760 nm hiukkasilla. Kalibrointi- ja laboratoriomittaukset osoittivat anturin kykenevän mittaamaan hyvin pieniä ja hyvin suuria hiukkaspitoisuuksia ja -kokoja. AQI-anturi suoriutui pääosin hyvin kenttämittauksissa, sillä mittausdatan avulla voitiin selvästi osoittaa esimerkiksi oven ja ikkunan avaamisen merkitys sisäilman hiukkaspitoisuudelle ja tarkastella sisä- ja ulkoilman pitoisuuksien suhdetta. Lisäksi anturille ei tarvinnut tehdä minkäänlaisia huoltotoimenpiteitä kahden mittausviikon aikana. Ongelmia oli sen sijaan kokoluokittelussa, sillä anturi arvioi hiukkasten mediaanikoon moninkertaiseksi verrattuna referenssiarvoon. Tässä työssä tehtyjen mittausten perusteella AQI soveltuu hyvin paitsi pitkäaikaiseen käyttöön esimerkiksi sisäilman laadun valvonnassa, myös laboratoriokäyttöön. Kokoluokittelutekniikkaa täytyy vielä kehittää, jotta se toimisi luotettavasti myös silloin, kun hiukkasten kokojakauma on hyvin laaja, kuten Pekingissä