Development of audit fees in the 21st century – Evidence from the US audit market

Since accounting environment changed remarkably in the beginning of 21st century, it raised concerns whether audit fees have increased excessively after that. The main reason for concern was additional regulation know as SOX, introduced in 2002. It tightened the requirements for both, firms preparing financial statements, as well as for auditors reviewing those statements. Besides of additional requirements, SOX also prohibited the providence of certain non-audit related services that auditors offered pre-SOX. This added pressure for auditors, and therefore expectations were that audit fees increased considerably post-SOX. For examining this, the purpose of this research was to study what the relative audit fee ratio has been, and how it has developed over time during years 2000-2017. By this it was possible to observe if audit fees have increased or not, and is there clearly visible long-term trends or changes that occurred only at certain time. In addition to general view of audit fee development, relative audit fees were also examined by controlling client size. This way it could be studied whether relative audit fees have been acting differently between smaller and bigger clients. Method used in this study was quantitative analysis, where time series analyses over years 2002-2017 were created for audit fees that are in relation to company’s sales. Besides this, relative audit fees were also examined by regression analyses that included both, simple regression analysis as well as multiple regression analysis. These were for achieving more accurate results of growth over time. Both methods were used for different samples, such as whole sample, deciles and BIG4 auditors versus non-BIG4 auditors. Especially with deciles the tests concentrated on client size. The data was obtained from Audit Analytics’ database, and final sample was comprehensive, including 123,880 firm-year observations. Study’s main findings were that audit fees have increased remarkably during the investigation period, and that main growth occurred during SOX adjustments, that is, between years 2001-2005. It was also clearly proved that smaller firms faced relatively higher audit fees, and that fees have also increased more for them than for bigger firms. It was also found that BIG4-premium existed, but only for smaller firms, and that after SOX came into effect, majority of audit firms’ fees were coming from audits, not from audit related or non-audit services as was before. As a conclusion, it can be said that audit fees increased considerably during the past two decades, but the relative share was only high for smaller firms. Audit fee ratios for bigger firms were surprisingly low, and rather decreasing than increasing, especially after SOX came into force

Polut terveyteen : Nuorten aikuisten terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen määrittäjät

There is increasing evidence that the origins of poor adult health and health inequalities can be traced back to circumstances preceding current socioeconomic position and living conditions. The life-course approach to examining the determinants of health has emphasised that exposure to adverse social and economic circumstances in earlier life or concurrent adverse circumstances due to unfavourable living conditions in earlier life may lead to poor health, health-damaging behaviour, disease or even premature death in adulthood. There is, however, still a lack of knowledge about the contribution of social and economic circumstances in childhood and youth to adult health and health inequalities, and even less is known about how environmental and behavioural factors in adulthood mediate the effects of earlier adverse experiences. The main purpose of this study was to deepen our understanding of the development of poor health, health-damaging behaviours and health inequalities during the life-course. Its aim was to find out which factors in earlier and current circumstances determine health, the most detrimental indicators of health behaviour (smoking, heavy drinking and obesity as a proxy for the balance between nutrition and exercise), and educational health differences in young adults in Finland. Following the ideas of the social pathway theory, it was assumed that childhood environment affects adult health and its proximal determinants via different pathways, including educational, work and family careers. Early adulthood was studied as a significant phase of life when many behavioural patterns and living conditions relevant to health are established. In addition, socioeconomic health inequalities seem to emerge rapidly when moving into adulthood; they are very small or non-existent in childhood and adolescence, but very marked by early middle age. The data of this study were collected in 2000 2001 as part of the Health 2000 Survey (N = 9,922), a cross-sectional and nationally representative health interview and examination survey. The main subset of data used in this thesis was the one comprising the age group 18 29 years (N = 1,894), which included information collected by standardised structured computer-aided interviews and self-administered questionnaires. The survey had a very high participation rate at almost 90% for the core questions. According to the results of this study, childhood circumstances predict the health of young adults. Almost all the childhood adversities studied were found to be associated with poor self-rated health and psychological distress in early adulthood, although fewer associations were found with the somatic morbidity typical of young adults. These effects seemed to be more or less independent of the young adult s own education. Childhood circumstances also had a strong effect on smoking and heavy drinking, although current circumstances and education in particular, played a role in mediating this effect. Parental smoking and alcohol abuse had an influence on the corresponding behaviours of offspring. Childhood circumstances had a role in the development of obesity and, to a lesser extent, overweight, particularly in women. The findings support the notion that parental education has a strong effect on early adult obesity, even independently of the young adult s own educational level. There were marked educational differences in self-rated health in early adulthood: those in the lowest educational category were most likely to have average or poorer health. Childhood social circumstances seemed to explain a substantial part of these educational differences. In addition, daily smoking and heavy drinking contributed substantially to educational health differences. However, the contribution of childhood circumstances was largely shared with health behaviours adopted by early adulthood. Employment also shared the effects of childhood circumstances on educational health differences. The results indicate that childhood circumstances are important in determining health, health behaviour and health inequalities in early adulthood. Early recognition of childhood adversities followed by relevant support measures may play an important role in preventing the unfortunate pathways leading to the development of poor health, health-damaging behaviour and health inequalities. It is crucially important to recognise the needs of children living in adverse circumstances as well as children of substance abusing parents. In addition, single-parent families would benefit from support. Differences in health and health behaviours between different sub-groups of the population mean that we can expect to see ever greater health differences when today s generation of young adults grows older. This presents a formidable challenge to national health and social policy as well as health promotion. Young adults with no more than primary level education are at greatest risk of poor health. Preventive policies should emphasise the role of low educational level as a key determinant of health-damaging behaviours and poor health. Keywords: health, health behaviour, health inequalities, life-course, socioeconomic position, education, childhood circumstances, self-rated health, psychological distress, somatic morbidity, smoking, heavy drinking, BMI, early adulthoodAikaisemmat tutkimukset viittaavat yhä vahvemmin siihen, että aikuisiän terveys ja terveyskäyttäytyminen juontavat juurensa nykyistä sosiaalista asemaa ja elinoloja edeltävistä elämänvaiheista. Elämänkulkunäkökulma terveyden määrittäjien tutkimuksessa korostaa mm. sitä, että huonoille sosiaalisille ja taloudellisille elinoloille altistuminen lapsuudessa, tai niistä seuranneet epäsuotuisat elinolot aikuisuudessa, voivat johtaa huonoon terveyteen, terveyttä vaarantavaan käyttäytymiseen, sairauteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan aikuisuudessa. Vielä ei tiedetä kuitenkaan riittävästi siitä, miten lapsuuden ja nuoruuden elinolot vaikuttavat aikuisuuden terveyteen ja terveyseroihin. Vielä vähemmän tiedetään siitä, miten myöhempien elämänvaiheiden elinolot ja terveyskäyttäytymiseen liittyvät piirteet välittävät aikaisempien elinolojen vaikutuksia. Tämän väitöskirjan tarkoituksena on ollut syventää ymmärrystä terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen kehittymisestä elämänkulussa. Tavoitteena on ollut selvittää, miten aikaisemmat ja nykyiset elinolot määrittävät terveyttä, keskeisimpiä haitallisen terveyskäyttäytymisen muotoja sekä koulutusryhmien välisiä terveyseroja suomalaisilla nuorilla aikuisilla. Sosiaalisten polkujen teoriaa mukaillen oletettiin, että lapsuuden elinympäristö määrittää nuorten aikuisten terveyttä ja sen todennäköisiä määrittäjiä erilaisia väyliä pitkin, mm. koulutus-, työ- ja perheellistymisen polkujen kautta. Nuori aikuisuus on merkittävänä elämänvaiheena tutkimuksen kohteena, sillä silloin monet myöhemmän terveyden kannalta olennaiset terveyskäyttäytymisen muodot ja elinolot vakiintuvat. Lisäksi sosioekonomisten terveyserojen on todettu ilmaantuvan nopeasti aikuisuuden kynnyksellä ja olevan suuria jo varhaisessa keski-iässä. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2000−2001 osana Terveys 2000 tutkimusta (N = 9 922), joka oli koko maata edustava terveyshaastatteluihin ja terveystarkastuksiin perustuva tutkimus. Tässä väitöskirjassa käytettiin pääosin tutkimuksen 18−29-vuotiaita nuoria aikuisia (N = 1 894) edustavaa otosta, josta koottiin tietoa terveyshaastattelun ja kyselyn avulla. Tutkimuksen osallistumisprosentti oli korkea (lähes 90 % sen ydinkysymyksiin). Tulosten mukaan lapsuuden epäsuotuisat elinolot ennustavat nuoren aikuisiän huonoa terveyttä. Monien lapsuuden sosiaalisten ongelmien havaittiin olevan yhteydessä nuorten aikuisten huonoon koettuun terveyteen ja psyykkiseen kuormittuneisuuteen, mutta yhteydet nuorille aikuisille tyypilliseen somaattiseen sairastavuuteen olivat vähäisempiä. Lapsuuden elinolojen vaikutukset terveyteen näyttivät olevan melko riippumattomia nuoren aikuisen omasta koulutuksesta. Lapsuuden elinolot ennustivat voimakkaasti myös nuorten aikuisten päivittäistä tupakointia ja alkoholin suurkulutusta, ja nykyiset elinolot, erityisesti vastaajan oma koulutus, näyttivät välittävän osin näitä vaikutuksia. Erityisesti vanhempien tupakointi ja alkoholinkäyttö ennustivat heidän jälkeläistensä vastaavia terveyskäyttäytymisen muotoja. Lapsuuden elinolot vaikuttivat myös ylipainon ja etenkin lihavuuden kehittymiseen, erityisesti naisilla. Varsinkin vanhempien vähäisellä koulutuksella oli voimakas yhteys nuoren aikuisen lihavuuteen. Nuorilla aikuisilla havaittiin selviä koulutusryhmien välisiä eroja koetussa terveydessä. Alimpaan koulutusluokkaan kuuluvista keskimääräistä selvästi suurempi osa ilmoitti terveytensä olevan keskitasoinen tai sitä huonompi. Tulosten mukaan lapsuuden elinolot ja ongelmat selittävät koulutusryhmien välisistä terveyseroista selvän osan. Lisäksi päivittäisellä tupakoinnilla ja alkoholin suurkulutuksella näytti olevan suuri selittävä vaikutus. Lapsuuden elinolojen vaikutus näyttää liittyvän kuitenkin selvästi nuoreen aikuisuuteen mennessä omaksuttuun terveyskäyttäytymiseen. Myös työllistyminen näyttää jakavan lapsuuden elinolojen vaikutuksia koulutusryhmien välisiin terveyseroihin. Tulokset osoittavat, että lapsuuden elinolot ovat tärkeitä terveyden, terveyskäyttäytymisen ja terveyserojen määrittäjiä nuoressa aikuisuudessa. Lapsuuden epäsuotuisien olosuhteiden ja ongelmien varhainen tunnistaminen sekä niiden pohjalta kehitetyt tukitoimet, voivat osaltaan ehkäistä sellaisten epäsuotuisien polkujen synnyn, jotka johtavat huonoon terveyteen, haitalliseen terveyskäyttäytymiseen ja väestöryhmien välisiin terveyseroihin. Ongelmallisissa elinoloissa sekä päihteitä käyttävissä perheissä elävien lasten tarpeiden tunnistaminen olisi tärkeää. Lisäksi yksinhuoltajaperheiden tilanteisiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Nuorten aikuisten terveyden tulevaisuuden näkymät asettavat monia haasteita kansalliselle terveys- ja sosiaalipolitiikalle sekä terveyden edistämiselle. Tutkimuksessa havaitut selvät väestöryhmien väliset erot terveydessä ja terveyskäyttäytymisessä ennustavat jyrkkiä terveydentilan ja hyvinvoinnin eroja nuorten aikuisten sukupolven varttuessa. Nuoret aikuiset, joilla on vain perusasteen tutkinto, ovat suurimmassa vaarassa tulevaisuuden terveyden kannalta. Alhaisen koulutuksen suuri merkitys huonon terveyden ja haitallisen terveyskäyttäytymisen riskitekijänä tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa ehkäiseviä ja terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Asiasanat: terveys, terveyskäyttäytyminen, terveyserot, elämänkulku, sosioekonominen asema, koulutus, lapsuuden elinolot, koettu terveys, psyykkinen kuormittuneisuus, somaattinen sairastavuus, tupakointi, alkoholin suurkulutus, BMI, nuori aikuisuu

Helsingin ruotsinkieliset nuoret : Myönteisen poikkeavuuden analyysi

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin ruotsinkielisten ja suomenkielisten nuorten elämäntavan piirteissä esiintyviä eroja. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, näkyykö aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu ruotsinkielisen väestön myönteinen poikkeavuus valtaväestöön verrattuna helsinkiläisten nuorten kohdalla, millaista tämä myönteinen poikkeavuus on ja mistä se voisi johtua. Tutkimuksessa keskitytään nuorten hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta keskeisiin elämänalueisiin ja elämäntavan piirteisiin. Tutkimuksessa kuvaillaan kieliryhmien välisiä eroja ja hahmotetaan ruotsinkielisten nuorten myönteisen poikkeavuuden keskeisiä ulottuvuuksia. Myönteistä poikkeavuttuutta selitetään ja tulkitaan yhdistäen teoreettisia näkökulmia, aikaisempaa tutkimusta ja tämän tutkimuksen tilastollisen analyysin tuloksia. Tutkimuksen kohteena ovat helsinkiläiset suomenkieliset ja ruotsinkieliset 14–19 –vuotiaat nuoret (N=1259, joista ruotsinkielisiä on 11,1 %). Tutkimuksen aineisto on helsinkiläsissä kouluissa keväällä 2000 kerätty kyselylomakeaineisto, joka kerättiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston yhteishanketta varten. Kuvailevat tilastolliset analyysit perustuvat prosenttitaulukoihin. Selittävässä tilastollisessa analyysissä, jossa on tehtävä vakiointeja, käytetään logistista regressioanalyysiä. Ruotsinkielisten nuorten havaittiin poikkeavan suomenkielisistä nuorista myönteisesti useilla elämänalueilla. Tärkeimmiksi myönteisen poikkeavuuden ulottuvuuksiksi hahmotettiin ruotsinkielisten nuorten koulumyönteisyys, päihdekielteisyys ja perhekeskeisyys. Kieliryhmien väliset erot nk. rakenteellisten tekijöiden suhteen (sukupuoli, ikä, vanhempien sosiaalinen asema ja perherakenne) selittivät myönteistä poikkeavuutta hyvin vähän. Sen sijaan suomenruotsalaisuuden vaikutus näytti jossakin määrin välittyvän perheen ja koulun sosiaalista aspektia kuvaavien muuttujien kautta. Tulosten pohdinnassa keskeisiksi tulevatkin ne prosessit, joiden välityksellä suomenruotsalaisuus tuottaa ja uusintaa myönteistä poikkeavuutta. Voidaan ajatella, että suomenruotsalaisuus vaikuttaa joihinkin perheen ja koulujärjestelmän piirteisiin, jotka ovat ruotsinkieliselle väestölle erityisiä ja eroavat valtaväestön vastaavista piirteistä. Perhe ja koulu uusintavat suomenruotsalaisuudelle ominaista pääomaa, kulttuurista ja sosiaalista, ja ovat siten keskeisiä vaikuttajia ja myönteisen poikkeavuuden tuottajia. Tutkimuksen tulosten, aikaisemman tutkimuksen ja teoreettisten tulkintojen perusteella voidaan todeta, että ruotsinkielisten nuorten myönteistä poikkeavuutta selittää osaltaan nuorille keskeisten elämänalueiden, koulun ja perheen, toimiminen osana yhteisöllisyyttä ja toisaalta yhteisöllisyyttä ja suomenruotsalaisuutta uusintavana. Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen kiinteyden voidaan ajatella vaikuttavan myönteisen poikkeavuuden olemassaoloon, eniten perheelle ja koululle ominaisten prosessien välityksellä, mutta myös suoraan suomenruotsalaisen kulttuurin, kielen, historian ja myönteisen vähemmistöaseman aikaansaamana tunteena ja käytäntönä, jolloin sosiaalisella identiteetillä on keskeinen rooli. Tutkimuksen tärkeimpinä kirjallisina lähteinä ovat toimineet Pierre Boudieun teokset ”Distinction. A Social Critique of the Judgement of Taste” (1984) ja Järjen käytännöllisyys Toiminnan teorian lähtökohtia (1998) sekä tutkimukset suomenruotsalaisuudesta, sen piirteistä ja asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa (esim. Allardt & Starck 1981). Keskeisiä ovat olleet myös aikaisemmat kieliryhmien välisiä eroja käsittelevät empiiriset tutkimukset sekä nuoruutta ja nuorten elämäntapaa käsittelevä kirjallisuus

Parental education and adolescent health problems due to violence, self-harm and substance use : what is the role of parental health problems?

Background Adolescent health problems are more prevalent in families with low socioeconomic position, but few studies have assessed the role of parental health in this association. This study examines the extent to which parental health problems, particularly those related to high-risk health behaviour, might explain the association between parental education and adolescent health problems due to violence, self-harm and substance use.Methods We used longitudinal register data on a 20% representative sample of all families with children aged 0textendash14 years in 2000 in Finland with information on parental social background and parental and offspring health problems based on hospital discharge data. We estimated discrete-time survival models with the Karlson-Holm-Breen method on hospital admissions due to violence, self-harm and substance use among adolescents aged 13textendash19 years in 2001textendash2011 (n=145 404).Results Hospital admissions were 2textendash3 times more common among offspring of basic educated parents than tertiary educated parents. Similar excess risks were observed among those with parental mental health problems and parental health problems due to violence, self-harm and substance use. The OR for offspring of basic educated parents was attenuated from OR 2.73 (95% CI 2.34 to 3.18) to OR 2.38 (2.04 to2.77) with adjustment for parental health problems, particularly those due to violence, self-harm and substance use. Having both low parental education and parental health problems showed simple cumulative effects.Conclusions The excess risks of hospital admissions due to violence, self-harm and substance use among adolescents with lower educated parents are largely independent of severe parental health problems.Background Adolescent health problems are more prevalent in families with low socioeconomic position, but few studies have assessed the role of parental health in this association. This study examines the extent to which parental health problems, particularly those related to high-risk health behaviour, might explain the association between parental education and adolescent health problems due to violence, self-harm and substance use. Methods We used longitudinal register data on a 20% representative sample of all families with children aged 0–14 years in 2000 in Finland with information on parental social background and parental and offspring health problems based on hospital discharge data. We estimated discrete-time survival models with the Karlson-Holm-Breen method on hospital admissions due to violence, self-harm and substance use among adolescents aged 13–19 years in 2001–2011 (n=145 404). Results Hospital admissions were 2–3 times more common among offspring of basic educated parents than tertiary educated parents. Similar excess risks were observed among those with parental mental health problems and parental health problems due to violence, self-harm and substance use. The OR for offspring of basic educated parents was attenuated from OR 2.73 (95% CI 2.34 to 3.18) to OR 2.38 (2.04 to2.77) with adjustment for parental health problems, particularly those due to violence, self-harm and substance use. Having both low parental education and parental health problems showed simple cumulative effects. Conclusions The excess risks of hospital admissions due to violence, self-harm and substance use among adolescents with lower educated parents are largely independent of severe parental health problems.Peer reviewe