Meat- and plant-based products induced similar satiation which was not affected by multimodal augmentation

Little is known about how plant-based products influence satiation compared to corresponding meat-based products. As augmented reality (AR) intensifies sensory experiences, it was hypothesized to improve satiation. This study compared satiation between intake of meatballs and plant-based balls and plant-based balls intensified with AR for visual, olfactory, and haptic sensory properties. Intake order of the meatballs, plant-based balls, and augmented plant-based balls, eaten on separate days, was randomized. Satiation was measured from twenty-eight non-obese adults as ad libitum intake of the balls and extra snacks, and as subjective appetite sensations. Liking and wanting to eat the products were also investigated.There were no differences between the products in satiation. Before tasting the augmented plant-based balls were less liked than the meatballs (p = 0.002) or plant-based balls (p = 0.046), but after eating the first ball or eating the ad libitum number of balls the differences in liking disappeared. Wanting evaluations were similar for each product and decreased during eating (p < 0.001). A group of participants susceptible to AR was found (n = 11), described by decreased intake when augmentation was applied. Among the sub-group, wanting to eat the augmented balls was lower before tasting (p = 0.019) and after eating the first ball (p = 0.002) and appetite was less suppressed after eating the balls ad libitum (p = 0.01), when compared to non-susceptible participants.We conclude that meatballs and plant-based balls were equal in inducing satiation, and multisensory augmentation did not influence satiation. However, the augmentation decreased liking evaluations before tasting. Further studies are needed to explore differences between consumer groups in susceptibility to augmentation

Millainen on yläkoululaisten ja lukiolaisten mielestä hyvä liikunnanopettaja?

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää, millainen on hyvä liikunnanopettaja yläkoululaisten ja lukiolaisten näkökulmasta. Tavoitteena oli löytää asiantuntijoiden ja tutkijoiden määritelmiä hyvästä liikunnanopettajasta sekä vertailla yläkoululaisten ja lukiolaisten näkemyksiä. Opettaja on eniten tekemisissä oppilaiden kanssa ja työskentelee heitä varten, joten siksi on tärkeää saada selville oppilaiden näkemyksiä siitä, mitä he toivovat liikunnanopettajaltaan. Liikunnanopettajan työtä määrittää muun muassa opetussuunnitelmat sekä työnantajan määrittelemät työtehtävät. On tärkeää tietää, mistä liikunnanopettajan työnkuva koostuu, jotta voi ymmärtää, millaisia ominaisuuksia liikunnanopettajan työ vaatii. Erilaisia vaatimuksia voivat asettaa esimerkiksi rehtori, vanhemmat, yhteiskunta tai liikunnanopettaja itse. Tässä työssä ollaan kuitenkin kiinnostuneita siitä, millaisia toiveita oppilailla on hyvälle liikunnanopettajalle. Useissa hyvän liikunnanopettajan ominaisuuksia tarkastelleissa tutkimuksissa oppilaiden toiveet on jaettu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat opettajan opetustaito, persoonallisuus ja vuorovaikutus. Tässä työssä tarkasteltiin seitsemää lukiolaisia ja viittä yläkoululaisia koskevaa tutkimusta, joiden tulosten pohjalta tehtiin yhteenvetoa ja vertailua hyvän liikunnanopettajan ominaisuuksista. Yläkoululaisten ja lukiolaisten näkemyksissä hyvästä liikunnanopettajasta oli paljon samankaltaisuuksia. Hyvä liikunnanopettaja on oppilaiden mielestä ystävällinen, hauska ja sopivasti sekä rento että jämäkkä. Liikunnanopettajan tulee olla aidosti kiinnostunut oppilaistaan ja vaalia hyvää keskusteluyhteyttä. Myös opetustaitoa arvostettiin, eli liikunnanopettajan tulisi tietää mitä opettaa ja miten saada oppilaat oppimaan. Suurimmat erot yläkoululaisten ja lukiolaisten vastauksissa olivat näkemyksissä opettajan tasapuolisuudesta, lajitaidoista sekä urheilullisesta ulkonäöstä. Yläkoululaiset pitivät hyvän liikunnanopettajan merkkinä sitä, että opettaja on tasapuolinen kaikille ja että hänen lajitaitonsa ovat hyvällä tasolla, kun taas lukiolaiset eivät vastauksissaan maininneet näitä ominaisuuksia tärkeiksi. Yllättävää sen sijaan oli, että lukiolaisten mielestä hyvä liikunnanopettaja on liikunnallisen näköinen, mutta yläkoululaiset eivät pitäneet sitä tärkeänä. Yläkoululaiset ja lukiolaiset ovat kehityksessään eri vaiheissa, mikä voi osaltaan selittää eroja vastauksissa. Yleisesti ottaen erot olivat kuitenkin pieniä ja tämän tutkielman tulokset tukevat aiempia tutkimuksia, joissa on havaittu yleisesti hyväksyttyjä hyvän opettajan ominaisuuksia. Luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon varmistamiseksi jatkossa olisi hyvä toteuttaa yläkouluissa ja lukioissa tutkimuksia, joissa käytetään samoja tutkimusmetodeja. Tällöin voidaan saada tarkemmin tietoa siitä, onko yläkoululaisten ja lukiolaisten välillä merkitsevää eroa siinä, millaiseksi he kokevat hyvän liikunnanopettajan. Jatkotutkimuksena voisi selvittää myös mahdollisten erojen syitä

Reponointi ensihoidossa : Hoito-ohje Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille

Tämä opinnäytetyö oli projekti, jonka tarkoitus oli kehittää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskukselle kirjallinen hoito-ohje vamman reponoimisesta. Reponoinnilla tarkoitetaan murtuman tai sijoiltaan menneen nivelen paikoilleen asettamista ilman leikkaushoitoa. Tilanteissa, joissa raajan verenkierto on estynyt eikä syke tunnu vammaraajassa, tulee reponoiminen suorittaa. Ensihoito voi reponoida potilaan kohteessa. Ensihoitopalveluilla tarkoitetaan palveluita, jotka kattavat sairaalan ulkopuolisissa olosuhteissa tapahtuvan potilaan kiireellisen hoidon. Ne sisältävät hoidon tarpeen arvioimisen, hoidon ja tarvittaessa kuljetuksen tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. Tähän työhön valikoitui tilaajan toimesta ranteen, nilkan, olkapään, sääriluun ja polven reponointi. Halusimme toteuttaa opinnäytetyömme tuotekehittelyprojektina. Yhtenä projektin tavoitteena oli oppia työskentelemään hankkeessa. Toisena tavoitteena oli lisätä omaa ammatillista ymmärrystä vamman reponoimisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Projekti käynnistyi marraskuussa 2017 kehittämistarpeen tunnistamisella, kun saimme aiheen reponoimisen hoito-ohjeesta ensihoitolääkäriltä. Tämän pohjalta kokoonnuttiin ideoimaan mahdollista hanketta ja sen toteuttamista. Ensimmäinen ideapaperi aikatauluineen lähetettiin Centria-ammattikorkeakoulun yliopettajalle maaliskuussa 2018. Tutkimussuunnitelma valmistui toukokuussa, ja tämän jälkeen haettiin tutkimuslupaa opinnäytetyölle. Varsinainen projektin perustamiskokous pidettiin ohjausryhmän kesken 31.5.2018. Sopimus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa allekirjoitettiin 18.6.2018. Luonnosteluvaihe kesti koko kesän, jolloin kirjoitettiin opinnäytetyön tietoperusta, ja tämän pohjalta elokuussa 2018 valmistui ensimmäinen versio hoito-ohjeesta. Kehittelyvaiheessa tuote kävi tilaajalla testattavana ja sitä muokattiin edelleen heidän toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaksi. Viimeistelyvaiheessa korjattiin valmiin tuotteen ulkoasuun ja oikeinkirjoitukseen liittyviä asioita. Tuotekehittelyprojektin lopputuloksena syntyi hoito-ohje, mikä laadittiin sekä sähköisenä että tulostettavana versiona. Valmis tuote luovutettiin työn tilaajalle marraskuussa 2018. Hoito-ohjeen sisällön ohjaamisesta vastasi työelämän edustaja ja opinnäytetyön tietoperustan ohjaamisesta Centrian ohjaava opettaja. Jatkokehittämishaasteena on tehdä hoito-ohjeeseen kuvat eri reponoimistekniikoista, jolloin kuvat olisivat tukemassa oppimista. Toisena jatkokehittämishaasteena on tehdä video reponoimistekniikoista, jolloin koulut voisivat ottaa sen opetuskäyttöön. Myös simulaatio-opetusta aiheesta täytyy lisätä.This thesis was a project that was designed to develop a written treatment instructions for repositioning of the injury to the National Center for Nursing Care in Southern Ostrobothnia. Reposition refers to treating fractures or dislocated joints without surgical treatment. In situations where the bloodstream is blocked and the pulse is absent in the dislocated limb, reposition should be performed. Emergency care unit can perform repositioning on the site of the accident. Emergency care services are services that cover the urgent care of a patient outside of the hospital. It includes evaluation of the treatment, treatment itself and transportation to the hospital if needed. In this thesis the subscriber selected repositioning of the wrist, ankle, shoulder, tibia and the knee. We wanted to implement our Bachelor's Thesis as a product development project. One of the objectives of this was to learn how to work in a project. Another objective was to increase our own professional understanding of repositioning of the injury and factors related to it. The project started in November 2017 by identifying the need for improvement when we got the subject of treatment instructions for repositioning from a emergency care physician. Based on this, we gathered around to think about a possible project and its implementation. The first draft of ideas with timetables was sent to the Principal lecturer of the Center of Applied Sciences in March 2018. The research plan was completed in May and after that, a research grant was sought for the thesis. The constitutive meeting of the project was held on 31 May 2018 by the steering group. The contract with the Southern Ostrobothnia Hospital District was signed on 18 June 2018. The drafting phase lasted all summer when the thesis was written and based on this, in August 2018, the first version of the treatment instruction was completed. At the development stage, the product was tested by the subscriber and was further modified to match their wishes and needs. The finishing phase was used to fix the layout and the spelling. As a result of the product development project, treatment instructions was created, which is drafted in electronic and printable version. The completed product was handed over to the subscriber in November 2018. The content of the treatment instruction was supervised by an representative of the field and the guidance of the Centry's tutor to guide the thesis work. As a further research challenge, a variety of different repositioning techniques in pictures could be added to the treatment instructions, in which case the pictures would support the learning process. Secondly, an instructional video could be made including different techniques, so schools could use it for educational purpose. Also simulated lessons about the subject should be increased