Role of Temperature in the Biological Activity of a Boreal Forest

In northern latitudes, temperature is the key factor driving the temporal scales of biological activity, namely the length of the growing season and the seasonal efficiency of photosynthesis. The formation of atmospheric concentrations of biogenic volatile organic compounds (BVOCs) are linked to the intensity of biological activity. However, interdisciplinary knowledge of the role of temperature in the biological processes related to the annual cycle and photosynthesis and atmospheric chemistry is not fully understood. The aim of this study was to improve understanding of the role of temperature in these three interlinked areas: 1) onset of growing season, 2) photosynthetic efficiency and 3) BVOC air concentrations in a boreal forest. The results present a cross-section of the role of temperature on different spatial (southern northern boreal), structural (tree forest stand - forest) and temporal (day-season- year) scales. The fundamental status of the Thermal Time model in predicting the onset of spring recovery was confirmed. However, it was recommended that sequential models would be more appropriate tools when the onset of the growing season is estimated under a warmer climate. A similar type of relationship between photosynthetic efficiency and temperature history was found in both southern and northern boreal forest stands. This result draws attention to the critical question of the seasonal efficiency of coniferous species to emit organic compounds under a warmer climate. New knowledge about the temperature dependence of the concentrations of biogenic volatile organic compounds in a boreal forest stand was obtained. The seasonal progress and the inter-correlation of BVOC concentrations in ambient air indicated a link to biological activity. Temperature was found to be the main driving factor for the concentrations. However, in addition to temperature, other factors may play a significant role here, especially when the peak concentrations are studied. There is strong evidence that the spring recovery and phenological events of many plant species have already advanced in Europe. This study does not fully support this observation. In a boreal forest, changes in the annual cycle, especially the temperature requirement in winter, would have an impact on the atmospheric BVOC composition. According to this study, more joint phenological and BVOC field observations and laboratory experiments are still needed to improve these scenarios.Lämpötila on keskeinen biologisista aktiivisuutta, kuten kasvukauden pituutta ja fotosynteesiä, säätelevä ympäristötekijä pohjoisella havumetsävyöhykkeellä. Ilmakehän säätelymekanismien kannalta keskeisten orgaanisia hiilivety-yhdisteiden muodostuminen on yhteydessä biologiseen aktiivisuuteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä lämpötilan merkityksestä näillä kolmella toisiinsa liittyvillä alueilla: 1) kasvukauden alkaminen, 2) fotosynteesin tehokkuus sekä 3) ilmakehän orgaanisten hiilivetyjen pitoisuudet. Tutkimustuloksia tarkastellaan orgaanisten hiilivetyjen näkökulmasta ja pohditaan, mitä mahdollisia vaikutuksia ilman lämpötilan muutoksilla voisi olla boreaalisen metsän orgaanisiin hiilivety pitoisuuksiin. Tutkimustulokset esittelevät lämpötilan vaikutusta eri aika (päivä vuodenaika- vuosi) ja alueskaaloilla (etelä-pohjoisboreaalinen metsä). Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että ns. yksinkertaistettu lämpösumma-malli ennustaa parhaiten lehteentulon päivämäärän. Sen sijaan fenologinen malli, joka huomio lepokauden aikaisen lämpötilavaatimuksen, on todennäköisesti tarkempi ilmaston muuttuessa. Laaja SMEAR mittausaineisto vahvistaa käsitystä, että fotosynteesitehokkuuden yhteys lämpötilaan on hyvin samantyyppinen niin etelä- kuin pohjoisboreaalisessa metsässä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää arvioitaessa orgaanisten hiilivety päästöjä ja ilmakehäpitoisuuksia muuttuneissa ilmasto-olosuhteissa. Lämpötila ohjaa voimakkaasti ilmakehän orgaanisia hiilivetypitoisuuksia boreaalisessa metsässä, mutta hiilivedyille tyypillisten korkeiden pitoisuuspiikkien kuvaamisen tarvitaan lisätutkimusta. Aikasarja-analyysien perusteella on havaittu, että kasvillisuuden keväänherääminen on keskimäärin aikaistunut Euroopassa. Tämä tutkimus ei suoraan vahvista tätä yleistä käsitystä. Erityispiirteenä boreaalisille puulajeille on lepokaudenaikainen lämpötilavaatimus, jolla voi olla tulevaisuudessa vaikutusta biologisen aktiivisuuden käynnistymisen ajankohtaan ja tätä kautta aina ilmakehän orgaanisten hiilivetyjen pitoisuuksiin asti. Tämän tutkimuksen perusteella tarvitsemme lisää samanaikaisia fenologisia ja BVOC yhdisteisiin liittyviä havaintoja ja mittauksia näiden arvioiden tueksi

Imaginary Customers and Public Figures : Visual Material as Stimuli in Studies of Address Practices

This chapter proposes and evaluates new data collection methods that use visual material to analyze address practices. The methods are illustrated by two experiments. The first experiment used photographs as part of Discourse Completion Tasks for exploring self-reported uses of address forms in service encounters in Helsinki and Tallinn. The second experiment, which simulates an encounter with a celebrity, was conducted using life-size photographs in a Finnish shopping center. While such test data cannot replace authentic discourse as reported use does not necessarily match actual use, the two data sources can complement each other. Using visual material also attracts respondents who might not be accessed by traditional data collection methods such as interviews and questionnaires.Peer reviewe

Suunvuoro

Virittäjän 125. vuosikerta huipentuu tähän numeroon. Niinpä onkin luontevaa luoda katse taaksepäin ja tehdä sukelluksia muutamiin lehdessä tarkasteltuihin aihepiireihin ja tutkimusaloihin. Jos haluaa saada yleiskuvan eri tutkimusalojen käsittelystä eri vuosikymmenillä, kannattaa aloittaa Riku Erkkilän ja Teemu Palkin havaintokirjoituksesta. Jussi Ylikosken artikkeli muistuttaa aiheellisesti, että Virittäjä ei ole vain fennistinen aikakauslehti, vaan se on perustamisestaan asti ollut myös fennougristiikan keskeinen julkaisukanava. Tätä kuvaa vahvistaa osaltaan Sampsa Holopaisen, Santeri Junttilan ja Petri Kallion syväluotaus siihen, miten lainasanatutkimuksen erilaiset kaudet näkyvät Virittäjän lehdillä. Kolmannen ikkunan lehden historiaan avaa Terhi Ainialan ja Paula Sjöblomin artikkeli, jossa tarkastellaan Virittäjässä esiteltyä nimistöntutkimusta metodologisesta näkökulmasta. Artikkelien antia täydentävät havaintokirjoitukset. Minna Jaakola ja Johanna Komppa selvittävät, millaiset julkaisut on nimetty Virittäjässä perusteoksiksi; huomio on erityisesti kirja-arvioissa. Jyrki Kalliokoski puolestaan esittelee kaunokirjallisuuden kielen tutkimusta Virittäjän eri vuosikymmenillä. Viimeinen havaintokirjoitus ei tarkastele lehden historiaa, vaan linkittyy juhlavuoteen ja -numeroon sitä kautta, että se on viimevuotisen opiskelijoille suunnatun kirjoituskilpailun satoa. Milla Juhosen tutkimuskohteena on Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjojen nimistö. Vaikka Virittäjän historiaa valottavien kirjoitusten näkökulmat ovat monipuolisia, on helppo huomata myös isoja aukkoja. Olisi kiehtovaa tarkastella esimerkiksi sitä, miten puhutun kielen tutkimus tai vaikkapa tekstintutkimus ovat vuosikymmenten saatossa muuttaneet muotoaan. Entä miten erilaiset kielioppinäkemykset ja paradigmojen muutokset ovat nähtävissä julkaisussa? Tutkittavaa riittää siis seuraavaankin merkkivuoteen. Virittäjän juhlinta ei pääty tähän vuosikertaan vaan jatkuu ensi vuonna etenkin Virittäjä 125 -verkkosivuston muodossa. Ensi vuoden toiminnan mahdollistaa osaltaan Jenny ja Antti Wihurin rahasto, jota kiitämme juhlavuoden apurahasta. Tämä suunvuoro on viimeiseni Virittäjän päätoimittajan roolissa. Kauteni on ollut lyhyt verrattuna pitkäaikaisimpiin edeltäjiini, kuten Lauri Hakuliseen ja E. A. Tunkeloon, jotka hoitivat tehtävää vähintään 20 vuotta. Nämä kuusi vuotta (joista ensimmäinen varapäätoimittajana) ovat olleet antoisia ja avartavia, eivät kuitenkaan aina helppoja. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneitani ja työtovereitani: kirjoittajia, toimitusneuvoston jäseniä ja muita arvioijia, Kotikielen Seuran johtokuntaa ja erityisesti kaikkia toimituksen jäseniä, joiden kanssa olen saanut tehdä sujuvaa yhteistyötä. Toivotan onnea ja menestystä seuraajalleni Laura Visapäälle, joka on laskujeni mukaan Virittäjän 21. päätoimittaja.   Hanna Lappalaine

Variaationanalyysin teoriaa

Kirja-arvioChambers, J. K.: Sociolinguistic theory. Linguistic variation and its social significanc

Uutta tietoa suomen murteiden syntaksista

Arvioitu teos: Milja Väänänen: Subjektin ilmaiseminen yksikön ensimmäisessä persoonassa. Tutkimus suomen vanhoista murteista. Turun yliopiston julkaisuja C 430. Scripta Lingua Fennica Edita. Turku: Turun yliopisto 2016. 250 sivua (sis. 4 liitettä ja kartan). isbn 978-951-29-664-6 (pdf)

Suunvuoro

Tämä numeron ilmestyminen osuu Virittäjän historiassa merkittävään taitekohtaan. Lehteä on vuosien varrella toimitettu monissa paikoissa. Tänä vuonna toimitus on ollut koronan vuoksi hajallaan eri puolilla Etelä-Suomea, mutta virallisesti sen kotipaikkana on ollut nyt ja aina vuodesta 1956 lähtien Castrenianum, joka on sijainnut fyysisesti Helsingin yliopiston päärakennuksessa Fabianinkadulla. Castrenianumin historiasta sai hyvän kuvan Kotikielen Seuran puheenjohtaja Mari Siiroisen vuosikokousesitelmästä (13.3.2021), jota pääsee kuuntelemaan ja katselemaan Kotikielen Seuran verkkosivuilta löytyvän linkin kautta (www.kotikielenseura.fi). Historiakatsaus oli paikallaan, sillä 65-vuotiaan Castrenianumin aika on nyt ohi ja seuraavaa numeroa toimitetaan jo Metsä­talon suojissa Unioninkadulla. Virittäjän 125-vuotisjuhla alkaa näkyä yhä enemmän Virittäjän toimituksen arjessa, vaikka lehden lukijoille siitä tihkuu toistaiseksi vain pieniä merkkejä. Opiskelijat ovat tehneet jo koko joukon kiinnostavia haastatteluja Virittäjän toimihenkilöistä, laatineet kyselyjä ja tehneet erilaisia katsauksia lehden historiasta. Kiitos teille, jotka olette vastanneet harjoittelijoidemme yhteydenottoihin myöntävästi ja osallistuneet eri­laisiin gallupeihin! Työ jatkuu kesällä ja syksyllä, ja verkkosivusto avautuu vuoden 2022 alussa. Toivomme, että Virittäjän juhlinta voisi osaltaan synnyttää ja vahvistaa monen kipeästi kaipaamaa yhteisöllisyyttä. Yksi idea tähän syntyi keväällä Helsingin yliopiston suomen kielen oppiaineen henkilökunnan kokouksessa: entäpä jos perustaisimme lukupiirin, jossa Virittäjän kustakin vuosikerrasta valittaisiin aina yksi juttu yhteisesti luettavaksi! Tässä olisi ohjelmaa 125 kerraksi. Rohkenen jakaa tämän idean ja haastaa muitakin perustamaan erilaisia Virittäjä-aiheisia lukupiirejä. Lukupiirit voivat kokoontua yhtä hyvin kasvokkain kuin verkossakin. Lukuseuraa voi etsiä esimerkiksi Virittäjän Facebook-sivun ja Twitter-tilin kautta. Tämä vuoden toinen numero tarjoaa kolme tutkimusartikkelia, peräti neljä havaintokirjoitusta sekä lektioita ja kirja-arvioita, perinteiseen tapaan myös Koti­kielen Seuran vuosikertomuksen. Artikkelit johdattavat edessä-adposition polysemiaan, television haastattelu-uutisen rakenteen tarkasteluun ja koodinvaihdon prosodisten piirteiden tehtäviin. Havaintokirjoituksissa puolestaan tarkastellaan analogian olemusta, marin menneen ajan tempusten evidentiaalisuutta ja modaalisuutta, angervon etymologiaa sekä uuden raamatunkäännöksen, UT2020:n, kielellisiä valintoja. Näihin kiinnostaviin teemoihin voi upota vaikka riippukeinussa, laiturin nokassa tai parveke­kahveilla. Hyvää ja virkistävää kesää! Hanna Lappalaine

Variaatio ja sen selittäminen kaakkoishämäläisen murreaineiston valossa

Variation and its explanation, with respect to dialect material from South-east Häme (englanti)1996 (100)Hanna Lappalainen (University of Helsinki; fi)Variation and its explanation, with respect to dialect material from Southeast Hme In sociolinguistics, variation is regarded as the self-evident starting point, and the objective is then to explain it in terms of correlations between linguistic and social variables. This article examines how variation can be interpreted, and what kinds of problems may arise in the explanation of variation. It is based on data from the Artjrvi dialect in Southern Finland: interviews (n = 20) with representatives of four different age-groups, carried out in 1993, plus comparative material collected earlier.The writer examines the preservation and decline of various dialectal features from different sources. It seems that the most marked features have given way to more widely spread variants from the standard spoken language (see Figure 1, Tables 1 and 2). This development appears to have occurred more quickly in Southern Finland than elsewhere in the country. The rapid levelling of the dialect can be explained by the loose social networks of the speakers: the migration movement began earlier in Southern Finland than in the rest of the country, and it resulted in the spread of new variants to Artjrvi. Contacts with the main towns in Southern Finland have been lively for several decades.The variation correlates to some extent with social factors, sex, age and social background. However, explanations at the individual level cannot be proposed with traditional methods, since the groups are very heterogeneous in their internal variation (see Figure 4). The article ends with a discussion of how social networks can be relevant to the interpretation of idiolectal differences

Suunvuoro

Non peer reviewe