Communication is 93% Nonverbal: An Urban Legend Proliferates

Perhaps the best-known numbers within the communication field are those that claim the total meaning of a message is “7 percent verbal, 38 percent vocal, and 55 percent facial.” Despite the fact that this finding is derived from two 1967 studies with serious methodological limitations, these percentages have appeared in a wide variety of communication textbooks. This study takes the investigation a step further, beyond the academic environment, to determine if the 7-38-55 “formula” has now become the equivalent of an “urban legend” about communication in our society-at-large. Overall, this article finds that the formula in question has been widely disseminated across the Internet, and in ways that show little or no understanding of the research that generated these numbers. Given the widespread ignorance reflected in how these numbers are used—and abused—we as communication educators must consider how we should respond and what we can do to correct such misperceptions

Lappeenrannan kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuspalvelun laatu ja sen kehittäminen kasvatus- ja opetushenkilökunnan näkökulmasta

Tämän opinnäytteen aiheena on Lappeenrannan kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuspalvelun laatu ja sen kehittäminen kasvatus- ja opetushenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena. Tutkimusaineisto kerättiin lomakkeella, jonka kaikki kysymykset olivat avoimia. Saatujen vastausten analysointi ja tulkinta toteutettiin sisällönanalyysinä. Syksyllä 2008 mukaan yhteistyöhön saatiin viisi päiväkotia, jotka silloisen jaon mukaan edustivat kaikkia Lappeenrannan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelualueita. Tutkimusta ei ulotettu entisen joutsenon kaupungin alueelle. Kyselyn vastausaikana oli helmikuu 2009, jonka loppuun mennessä vastauksia saapui yhteensä 20 kaikista yhteistyöpäiväkodeista. Varhaiskasvatuksen laatua käsittelevien kysymysten vastauksissa painottuivat lapsiin sekä vanhempiin ja perheeseen liittyvät tekijät. Laadukas varhaiskasvatus nähtiin lapsilähtöisenä, suunniteltuna ja jatkuvasti kehittyvänä toimintana, jota toteutettiin hyvässä yhteistyössä vanhempien kanssa. Laadun kehittämisen keinoja ja kehittämistarvetta käsittelevissä vastauksissa painopiste oli toimintaprosessiin liittyvissä tekijöissä. Varhaiskasvatus nähtiin osana kasvatus- ja opetustoimea, joten erityisesti esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheen yhteistyö oli aiempaa luontevampaa. Tehty laatutyö näkyi varhaiskasvatuksen käytännöissä, vaikkakin uusimpien toimintamallien ja -menetelmien juurruttamista olisi jatkettava. Varhaiskasvatus- ja vuosisuunnitelmat olivat alkaneet vakiintua työvälineiksi, joita käytettiin tietoisesti toiminnan kehittämiseen. Niiden katsottiin selkeyttäneen toimintaa yksikkötasolla lisäten toiminnan suunnitelmallisuutta ja säännöllistä arviointia. Samalla koettiin tärkeäksi, että toiminnan vakiinnuttamiselle ja arvioinnille olisi varattava aikaa ennen seuraavia suuria uudistuksia. Jatkotutkimusaiheiksi nousi Lappeenrannan ja Joutsenon yhdistymisen vaikutukset varhaiskasvatuksen laatuun. Henkilökunnan työssä jaksamista, työkykyä tukevaa toimintaa sekä työajankäyttöä ja sen jakaantumista voitaisiin kartoittaa. Lisäksi neuvolakeskushankkeen vaikutuksia varhaiskasvatukseen olisi hyvä tutkia.The subject of this study was the quality and improvement of early childhood education in the town of Lappeenranta from the point of view of education and teaching professionals. This was a qualitative study. The material was collected using open questionnaires. The answers were analysed and interpreted using content analysis. From autumn 2008, five day nurseries collaborated with the study representing each of the early childhood education service areas in Lappeenranta at the time. This did not include the area of Joutseno. In February 2009, a total of 20 questionnaires were returned from the collaborating day nurseries. The answers to the questions concerning the quality of early childhood education stressed the factors connected to children, parents and families. A good quality early childhood education was seen to be child centred, planned and continuously developing. This shoud be carried out in partnership with parents. In the answers relating to quality development and the need for further progress in this area, the emphasis was on factors relating to action prosesses. Early childhood education was seen as a part of the education and teaching process. This suggest that the interface from early childhood education to school is now easier than before. An increase in quality was seen in practices used in early childhood education but it is important that new models and practices continue to be explored. Early childhood education plans and yearly plans seem to be used as tools to develop education activity. These were seen to clarify the practice at an individual level by increasing planning and regular assessment. It was also stressed that prior to any further large scale innovations, more time was needed for establishment and valuation of current activities. As the towns of Lappeenranta and Joutseno have now merged, furher studies are needed to determine the impact on the quality of early childhood education in the area. It would be advantageous to consider the wellbeing of the staff, the staff support available and the usage and allocation of the work time available. The impact of the child health centre project on early childhood education should also be studied further

COMM1650-02.Argumentation and Advocacy.J14.Lapakko,David

Goals: To study argumentation theories, including historical perspectives and current approaches; to understand arguments as a method of inquiry and advocacy, and as a problem-solving tool; to consider the ethical implications of formal and informal argument; to increase skills in critical thinking, in evaluation of evidence and reasoning, in developing strategies for the invention of persuasive argument, in evaluating formal and informal argument, and in justifying argumentation choices. Content: Analysis of theories and strategies of argumentation; application of principles and theories of argumentation; emphasis on critical assessment of argumentation in a variety of contexts and media. Taught: Annually. Prerequisites: None

Huumori osana ICT-alan työyhteisöjen vuorovaikutusta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin työyhteisön vuorovaikutukseen liittyvän huumorin luonnetta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella huumoria käyttävää työyhteisöä, työyhteisön vuorovaikutusta ja sitä, millainen funktio huumorilla vuorovaikutuksessa on. Tutkimuksessa otetaan huomioon positiivinen sekä negatiivinen huumori ja tarkastellaan huumorivuorovaikutusta sekä työntekijöiden että esimiesten näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin etnografisena tutkimuksena, jonka aineisto koostui havainnoinneista, haastatteluista sekä työntekijöiden verkkokeskusteluista. Tutkimukseen osallistui kaksi ICT-alan organisaatiota ja heidän henkilöstönsä. Etnografisen tutkimuksen tavoitteena on kuvata työyhteisön arkea, jossa huumorivuorovaikutusta esiintyy. Aineistoa analysoitiin teemoittelemalla. Tämän tutkimuksen tulokset tukivat aikaisemmissa tutkimuksissa ilmenneitä tuloksia. Aineistosta havaittiin seitsemän pääteemaa, jotka ovat organisaatiokulttuuri, huumorin käyttö, leikkisyys työyhteisön vuorovaikutuksessa, huumorin puuttuminen, huumori yhdistelee ja erottelee, huumori työnteon välineenä ja huumori johtamisen välineenä. Huumori näkyy osana organisaation kulttuuria ja vaikuttaa niin yhteenkuuluvuuteen, työntekoon kuin johtamiseenkin. Tutkimuksessa ilmeni, että huumori on olennainen osa vuorovaikutusta, joka on yhteydessä muun muassa hyvinvointiin, kommunikaatioon, työyhteisön ilmapiiriin ja työnteon tehokkuuteen. Huumori niin sanotusti pidentää ikää, eli vaikuttaa sekä organisaation menestymisen jatkumiseen että työntekijöiden hyvinvointiin. Huumori ei ole niinkään riskitekijä, vaan kyseessä on vuorovaikutuksen taito, jossa on huomioitava tilanne ja kohdeyleisö. Erilaisten tiimien huumori voi luoda organisaation sisäkkäisiä huumorikulttuureja, jotka eroavat koko organisaatiolle yhteisestä kulttuurista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää erilaisten huumorikulttuurien vaikutusten ymmärtämisessä. Tutkimustieto voi myös avata keskustelua huumorin merkityksestä työyhteisöille sekä lisätä itseymmärrystä omasta huumorinkäytöstä

Argumentation : critical thinking in action

Argumentation: Critical Thinking in Action, 3rd ed., explores a wide variety of issues and concepts connected to making arguments, responding to the arguments of others, and using good critical thinking skills to analyze persuasive communication. Key topics include the nature of claims, evidence, and reasoning; common fallacies in reasoning; traits associated with good critical thinking; how language is used strategically in argument; ways to organize an argumentative case; how to refute an opposing argument or case; cultural dimensions of argument; and ways to make a better impression either orally or in writing.https://idun.augsburg.edu/monographs/1005/thumbnail.jp

Viittomantunnistuksen automaattisuuden mittaaminen Stroopin testillä suomalaisessa viittomakielessä

Tämä pro gradu -tutkimus tarkastelee viittomantunnistuksen automaattisuutta suomalaisessa viit- tomakielessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhainen viittomakielen omaksu- minen ja kuulostatus vaikuttavat viittomantunnistuksen automaattisuuteen. Tutkimuksessa verra- taan kolmea ryhmää, jotka eroavat toisistaan sekä kuulostatuksiltaan että viittomakielen omaksu- misen ajankohdiltaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään Stroopin testiä, joka on laajalti käytössä oleva toiminnanohjauksen testi. Tutkimusta varten testistä laadittiin versio suomalaiselle viitto- makielelle. Testissä ärsykkeinä ovat väriviittomat, jotka on testivideolla värjätty viittoman mer- kityksen kanssa yhdenmukaisella tai ristiriitaisella värillä. Tehtävissä mitataan värin nimeämi- seen kuluvaa reaktioaikaa. Mitä enemmän automaattinen viittomantunnistus häiritsee värin ni- meämistä, sitä automaattisempaa viittomantunnistuksen katsotaan olevan. Tutkimuksessa käytetään kokeellista tutkimusmenetelmää, sillä sitä pidetään yleisesti parhaana menetelmänä syy-seuraus -suhteiden selvittämiseen. Tutkimuksen aineiston muodostaa kahdek- salta koehenkilöltä videoitu vastausmateriaali, josta on laskettu reaktioajat. Tuloksista havaittiin, että viittomantunnistus oli automaattisin kuulevien varhaisten viittojien ryhmässä. Reaktioaikojen tilastollisessa analyysissa ei kuitenkaan havaittu merkitseviä eroja ryhmien välillä. Kyseessä on esitutkimus, jonka tarkoituksena on alustavasti testata valittua tutkimusmenetelmää ja tutkimusasetelman toimivuutta. Työn päällimmäisenä tavoitteena on tarjota vahva teoreettinen ja alustava empiirinen viitekehys jatkotutkimukselle. Työn pääpaino on siten teorioiden tarkaste- lussa ja tutkimusmenetelmän toimivuuden arvioinnissa. Koska kyseessä on esitutkimus, tutki- mustulokset tarjoavat runsaasti jatkotutkimusmahdollisuuksia.The aim of this MA thesis is to research how early sign language acquisitions and hearing status affect automatic sign recognition. To examine that significance a new version of widely used Stroop test was executed. Stroop test is one of the best known psychological tests that has been used to investigate a person’s capacities to direct attention. There are hundreds of different vari- ants of the test but this is the first time when test is applied to Finnish Sign Language. There are three trials in the test and all the responses to them are given in Finnish Sign Language. In the first trial, the signed color sign and the color of the screen are equivalent, and the participant must sign the color of the screen and a sign. In the second trial, the signed color sign and the color of the screen are conflicting, and the participant must sign the color of the screen while ignoring the sign. In the third trial there is only a color block which a participant must name. The test it considered to measure automatic sign recognition. An increased interference effect is supposed to reveal the differences between three groups. The participants in three groups differed in their hearing status and whether they have acquired Finnish Sign Language from early child- hood or as a foreign language in the adulthood. Experimental research method was used to determine cause-and-effect relationships. The reaction times were determined from the participants’ videotaped responses using gesture-based analysis for signs. Results suggest that the sign recognition is most automated in hearing early signers. Statistical analysis revealed no statistically significant difference between study groups. The present study is a feasibility study that aimed to test current research method and the technical execution of the Stroop test. The findings of the present study give a good starting point for further study and show that Stroop test is an appropriate test method for Finnish Sign Language research

COMM1650-02.Argumentation and Advocacy.Sp17.Lapakko,David

Goals: To study argumentation theories, including historical perspectives and current approaches; to understand arguments as a method of inquiry and advocacy, and as a problem-solving tool; to consider the ethical implications of formal and informal argument; to increase skills in critical thinking, in evaluation of evidence and reasoning, in developing strategies for the invention of persuasive argument, in evaluating formal and informal argument, and in justifying argumentation choices. To learn to construct and express oral arguments effectively in a public setting. Content: Analysis of theories and strategies of argumentation; application of principles and theories of argumentation; emphasis on critical assessment of argumentation in a variety of contexts and media. Taught: Annually. Prerequisites: None. Credits:

COMM1650-02.Argumentation and Advocacy.Sp14.Lapakko,David

Goals: To study argumentation theories, including historical perspectives and current approaches; to understand arguments as a method of inquiry and advocacy, and as a problem-solving tool; to consider the ethical implications of formal and informal argument; to increase skills in critical thinking, in evaluation of evidence and reasoning, in developing strategies for the invention of persuasive argument, in evaluating formal and informal argument, and in justifying argumentation choices. Content: Analysis of theories and strategies of argumentation; application of principles and theories of argumentation; emphasis on critical assessment of argumentation in a variety of contexts and media. Taught: Annually. Prerequisites: None

COMM1650-02.Argumentation and Advocacy.Sp16.Lapakko,David

Goals: To study argumentation theories, including historical perspectives and current approaches; to understand arguments as a method of inquiry and advocacy, and as a problem-solving tool; to consider the ethical implications of formal and informal argument; to increase skills in critical thinking, in evaluation of evidence and reasoning, in developing strategies for the invention of persuasive argument, in evaluating formal and informal argument, and in justifying argumentation choices. To learn to construct and express oral arguments effectively in a public setting. Content: Analysis of theories and strategies of argumentation; application of principles and theories of argumentation; emphasis on critical assessment of argumentation in a variety of contexts and media. Taught: Annually. Prerequisites: None. Credits: