Per se limits: methods of defining cut-off values for zero tolerance

Establishment of cut-off values for per se legislation

Psykoaktiiviset aineet ja onnettomuusriski tieliikenteessä

Alkoholia tai huumausaineita käyttäneitä kuljettajia oli Suomen tieliikenteessä vähemmän mutta ajokykyä heikentäviä lääkeaineita käyttäneitä enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Törkeään rattijuopumukseen syyllistyvät ja sekakäyttäjät aiheuttavat jopa monisatakertaisen onnettomuusriskin selviin kuljettajiin verrattuna. Muiden yksittäisten psykoaktiivisten aineiden käyttö ei lisännyt onnettomuusriskiä yhtä voimakkaasti kuin alkoholin käyttö. Pienetkin alkoholimäärät muihin psykoaktiivisiin aineisiin yhdistettynä lisäsivät onnettomuusriskiä keskimäärin yhtä paljon kuin suuret, yli 1,2 ‰:n alkoholipitoisuudet veressä

Sylkinäytteiden huumetestaus - näytteenkeräyslaitteiden vertailu

Työn kirjallisuusosassa käsitellään syljen käyttöä matriisina huumetestauksessa. Käsiteltäviä osa-alueita ovat mm. syljen muodostuminen, huumeiden siirtyminen verestä sylkeen, sylkinäytteiden keräys, syljen käytön hyvät ja huonot puolet, aiemmat tutkimukset syljenkeräyslaitteista ja sylkinäytteiden huumeanalyysissä käytetyt tekniikat. Työn tavoitteena oli löytää sopiva menetelmä käytettäväksi sylkinäytteiden keräämiseen huumetestausta varten huumeiden vaikutuksen alaisena olevilta autoilijoilta. Työssä vertailtiin yhdeksää kaupallista keräyslaitetta ja lisäksi tavallista muoviputkea (Sarstedt). Tutkitut laitteet olivat: Greiner Bio-One (Greiner), Orasure Intercept® (Intercept), Immunalysis QuantisalTM (Quantisal), StatSure SalivaoSamplerTM (Statsure), Cozart® (Cozart), Sarstedt Salivette® (Salivette), Malvern Medical OraCol (OraCol), Acro Biotech Salicule (Salicule), ja Varian OraTubeTM (OraTube). Kerätty ja analyysiin saatava sylkimäärä kvantitoitiin sekä laboratriossa että vapaaehtoisilta kerätyissä näytteissä. Huumeiden saantoa tutkittiin keräämällä laboratoriossa sylkeä, johon oli lisätty amfetamiinia, 3,4-metyleenidioksymetamfetamiinia (MDMA), O9-tetrahydrokannabinolia (THC), kokaiinia, morfiinia, kodeiinia, diatsepaamia ja alpratsolaamia (pitoisuus 1000 ng/ml). Näytteet analysoitiin GC-MS -menetelmällä. Näytteiden säilyvyyttä testattiin analysoimalla näytteitä 0, 14 ja 28 päivän säilytyksen jälkeen. Kaikkien laitteiden keräämä näytemäärä oli riittävä analyysiin, mutta vapaaehtoisilta kerättyjen näytteiden tilavuuksissa oli jonkin verran hajontaa. Saannot kaikille analyyteille paitsi THC:Ile olivat yli 80 % Greiner-, Intercept-, Quantisal-, Statsure- ja Salicule-laitteilla sekä muoviputkella kerätyissä näytteissä. THC:n saanto oli yli 80 % vain Statsurella kerätyissä näytteissä, mutta Greinerin, Cozartin ja muoviputken tulokset olivat vain hieman tämän alle. Analyyttien säilyvyys oli melko hyvä kaikissa keräimissä. Käytännössä havaittiin n. 0-30 prosenttiyksikön lasku huumepitoisuuksissa 28 päivän säilytyksen aikana. Tulosten perusteella Statsure valittiin parhaiten soveltuvaksi ko. tarkoitukseen. Tutkimus osoittaa, että näytteenkeräysmenetelmällä on huomattava vaikutus analyyttien saantoon ja oikean menetelmän valinta on erittäin tärkeää kun halutaan kvantitatiivisia tuloksia

Detection of illicit drugs in oral fluid from drivers as biomarker for drugs in blood

The aim of the study was to assess whether analysis of oral fluid can be used to identify individual drivers with drug concentrations in blood above 25 ng/mL for amphetamine and methamphetamine, 10 ng/mL for cocaine and 1.0 ng/mL for tetrahydrocannabinol (THC), which are the cut-off concentrations used in the European DRUID Project, by calculating the diagnostic accuracies when using the analytical cut-off concentrations in oral fluid as well as for the optimal cut-off concentrations. Paired samples of whole blood and oral fluid collected with the Statsure SalivaSampler were obtained from 4080 drivers in four European countries and analysed for amphetamine, methamphetamine, cocaine and THC using GC-MS or LC-MS. The vast majority (89%) were random drivers not suspected of drug-impaired driving. Receiver-Operating Characteristic analysis was used to evaluate the analytical results. The prevalence of drug findings above the cut-off concentrations in blood was 1.3% for amphetamine, 1.0% for methamphetamine, 0.6% for cocaine and 1.3% for THC. The cut-off concentrations in oral fluid that gave the highest diagnostic accuracy were for amphetamine 130 ng/mL (accuracy 99.8%), methamphetamine 280 ng/mL (accuracy 99.9%), cocaine 570 ng/mL (accuracy 99.6%), and THC 38 ng/mL (accuracy 98.3%). The proportion of false positives were 0.2%, 0.1%, 0.1% and 0.9%; and the proportion of false negatives were 0.1%, 0.0%, 0.3% and 0.8%, respectively, when using those cut-offs. The positive predictive values were 87.9%, 92.9%, 84.6% and 35.7% for amphetamine, methamphetamine, cocaine and THC, respectively. Analysis of concentrations of illicit drugs in oral fluid could not be used to accurately identify drivers with drugs concentrations above the selected cut-offs in blood in a cohort of drivers with low prevalence of drugs