Liiketoimintasuunnitelman laatiminen LVI-alan pienyritykselle

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia liiketoimintasuunnitelma LVI-alan pienyritykselle. Yrityksen toimialue tulisi olemaan Kuopiossa ja sen ympäristössä. Opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostuu raportointiosuudesta sekä erillisestä liiketoimintasuunnitelmasta. Työn teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan yrityksen toimintaympäristön analysointia sekä liiketoimintasuunnitelman sisältöä. Toimintaympäristön arviointia voidaan pitää koko yritystoiminnan lähtökohtana ja tässä työssä siihen on kiinnitetty erityisesti huomiota. Yrityksen toimintaympäristö koostuu sekä yrityksen ulkoisesta että sisäisestä ympäristöstä. Liiketoimintasuunnitelma on yleisesti vapaamuotoinen esitys yrityksen toiminnasta eikä sisältöä ole sinällään määritelty. Tässä opinnäytetyössä on käytetty apuna Finnveran ja Uusyrityskeskuksen tarjoamia valmiita liiketoimintasuunnitelmapohjia. Prosessin tuloksena syntyneestä liiketoimintasuunnitelmasta saatiin laadittua tavoitteiden mukainen. Tämän hetkisestä LVI-alan tilanteesta saatiin hyvä kuva ja etenkin Kuopion seudun kilpailutilanne selkeytyi. Prosessin lopussa todettiin, että toimeksiantajan kannalta lopputulosta tärkeämmäksi muodostui itse suunnitelman laatiminen. Valmiin suunnitelman ei katsottu tuovan toimeksiantajalle oleellista lisäarvoa, mutta sen laatiminen oli opettavainen kokemus.The purpose of this thesis was to prepare a business plan for a small enterprise in HPAC. The business would operate in Kuopio and its surroundings. This thesis is a functional thesis which consists of a report and a business plan. The theoretical framework of the thesis deals with business environment and the content of a business plan. The analysis of business environment is the starting point for any business and this thesis gives special attention to it. The internal and external environments of enterprise compose the business environment. The business plan is a free-form presentation of the operations of a business. Finnvera and Uusyrityskeskus offer a template for drafting a business plan and they are instrumental in this thesis. The result of the thesis process is a business plan, which is consistent with the objectives. The thesis provides a reliable description of the current HPAC business and the competition situation in the Kuopio region. The client of thesis found the plan as the most important outcome of the process. The ready business plan does not give additional value to the enterprise but it was a learning experience to draw up the plan

Sähköisen taloushallinnon prosessien kuvaus ja kehitysehdotukset - Case Monetor Oy

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ulkoistettuja taloushallinnon palveluita tarjoavan Monetor Oy:n palvelutuotteen tärkeimmät prosessit. Lisäksi työssä selvitettiin kuvattujen prosessien ongelmakohtia ja pohdittiin niihin ratkaisukeinoja. Tavoitteena oli luoda yritykselle toimivat ja tehokkaat prosessikuvaukset, joita yritys pystyy hyödyntämään tulevaisuudessa muun muassa asiakasyritysten taloushallinnon prosessien kehittämisessä. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee sähköistä taloushallintoa, prosesseja sekä taloushallinnon eri prosesseja. Teoriassa on perehdytty, mitä sähköinen taloushallinto on, mitkä ovat sen hyödyt ja hidasteet ja mikä on sen tulevaisuus. Lisäksi teoriaosuudessa on käsitelty, mitä ovat prosessit ja kuinka niitä kuvataan, ja perehdytty tarkemmin taloushallinnon eri prosesseihin. Opinnäytetyön käytännön osiossa luotiin prosessikuvaukset Monetor Oy:n palvelutuotteen kuudelle tärkeimmälle prosessille. Prosessit, joille kuvaukset tehtiin, ovat osto- ja myyntilaskuprosessi, kuukausikirjanpidon, palkanlaskennan, tilinpäätöksen ja arkistoinnin prosessit. Kuvauksien toteutuksessa hyödynnettiin opinnäytetyön tekijän omaa kokemusta ja tietämystä prosessien kulusta ja lisäksi prosessien kulut käytiin läpi yhdessä toimeksiantaja yrityksen työntekijöiden kanssa. Opinnäytetyön tuloksena saatiin luotua työn toimeksiantajalle selkeät ja toimivat prosessikuvaukset. Kuvausten avulla saatiin selville, miten palvelutuotteen prosessit toimivat tällä hetkellä ja samalla saatiin selvitettyä muutamia prosesseihin liittyviä kehityskohteita.The purpose of this thesis was to describe the digital financial management processes of Monetor Oy (Monetor Ltd). Other aims were to discover the problem areas in the processes and to find solutions for them. One objective was to create process descriptions which the company could use in the future, for example in the development of the client companies’ financial management processes. The theoretical part covers digital financial management, processes and financial management processes. The theory focuses on the evolution, benefits, challenges and future of digital financial management. The second theoretical part discusses what the processes are like and how they are described. The main emphasis was on the financial management processes. The practical part consists of the process descriptions for the service products of Monetor Oy. The descriptions were made for the six main processes which are purchase invoice process, sales invoice process, accounting process, payroll process, financial statement process and archiving process. The result of the thesis was clear and workable process descriptions for the company. They helped to see how the processes work at the moment and to identify some aspects that need to be improved

Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet : Uudenmaan vesihuollon toimijat, nykytilanne ja muutostarpeet

Uudenmaan vesihuollon nykytila ja kehittämistarpeet -selvitys muodostaa kokonaiskuvan Uudenmaan vesihuollon nykytilasta ja nykytilaan keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. Selvitys toteuttaa vuoden 2021 aikana laadittua itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategiaa ja tämän pohjalta edelleen laadittua Uudenmaan toimenpidesuunnitelmaa. Selvityksessä on esitetty vesihuollon kehittämiskohteita sekä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin ollen selvitys palvelee monia tulevia keskeisiä toimenpiteitä, kuten Uudenmaan vesihuollon alueellisen yleissuunnitelman laadintaa. Selvityksessä on otettu huomioon Uudenmaan vesihuollon toimijat mahdollisimman kattavasti. Alueen 26 kunnassa toimii noin 60 vesihuoltolain (119/2001) tarkoittamaa vesihuoltolaitosta, neljä tukkulaitosta sekä 60 vesihuolto-osuuskuntaa, joilla ei ole kunnan hyväksymää toiminta-aluetta. Selvitys kattaa yleiskuvaukset kustakin alueen kunnallisesta ja ylikunnallisesta vesihuoltolaitoksesta. Lisäksi selvityksessä on käsitelty vesihuollon toimijoiden yhteistyöverkostoja ja -malleja sekä vesihuoltolaitosten organisointivaihtoehtoja. Selvitys kattaa myös koosteen alueen vesihuollon kehittämiseen liittyvistä suunnitelmista sekä arvion vesihuollon toimijoiden taloudellisesta toimintakyvystä, omaisuudenhallinnan, investointisuunnittelun, tiedolla johtamisen ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen nykytilasta ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Selvitykseen on sisällytetty lisäksi arviot vesihuollon toimijoiden viestinnän tasosta ja haasteista, osaamis- ja taloudellisten resurssien nykytilasta ja tarpeista sekä alueen haja-asutuksen vesihuollon tasosta. Edellisten lisäksi selvityksessä on käsitelty myös alueen vesihuollon toimijoiden koulutustarpeita sekä kiertotalouden ja vihreän siirtymän huomioimista alueen vesihuoltolaitoksilla.Utredningen om nuläget och utvecklingsbehoven för vattenförsörjningen i Nyland ger en helhetsbild av nuläget för vattenförsörjningen i Nyland och de faktorer som har en central inverkan på nuläget. I redogörelsen genomförs den vattenförsörjningsstrategi för Östra och Södra Finland som utarbetades 2021 och på basis av den vidareutarbetade åtgärdsprogrammet för Nyland. I rapporten presenteras utvecklingsområden inom vattenförvaltningen och konkreta förslag på åtgärder för att nå de strategiska målen. Därför tjänar utredningen många centrala åtgärder i framtiden, såsom beredningen av en regional generalplan för vattenförsörjningen i Nyland. I utredningen har man beaktat vattenförsörjningsaktörerna i Nyland så heltäckande som möjligt. I områdets 26 kommuner finns cirka 60 vattenförsörjningsanläggningar som avses i vattentjänstlagen (119/2001), fyra grossistanläggningar och 60 vattenförsörjningsandelslag som inte har ett verksamhetsområde som kommunen godkänt. Rapporten innehåller allmänna beskrivningar av varje kommunalt och överkommunalt vattenförsörjningsföretag i området. Dessutom diskuteras samarbetsnätverk och modeller för vattenförsörjningsaktörer samt alternativ för organisering av vattenförsörjningsanläggningar. Rapporten innehåller också en sammanfattning av planerna för utveckling av vattenförsörjningen i området samt en bedömning av vattenförsörjningsoperatörernas ekonomiska resultat, nuläget och möjligheterna för kapitalförvaltning, investeringsplanering, kunskapsbaserad förvaltning och utnyttjande av digitala lösningar i framtiden. Rapporten innehåller också bedömningar av nivån på och utmaningarna i kommunikationen mellan vattenförsörjningsaktörerna, nuläget och behoven av kompetens och ekonomiska resurser samt nivån på vattenförsörjningen i glesbygden i området. Utöver ovanstående diskuterar rapporten också utbildningsbehoven hos vattenförsörjningsoperatörer i regionen och hur cirkulär ekonomi och den gröna omställningen beaktas vid regionens vattenförsörjningsanläggningar

Association between interleukin 1 gene cluster polymorphisms and bilateral distal interphalangeal osteoarthritis.

OBJECTIVE: To examine the association of the interleukin 1 gene (IL1) cluster polymorphisms and their haplotypes with bilateral distal interphalangeal joint osteoarthritis (DIP OA). METHODS: Radiographs of both hands of 295 dentists and 248 teachers were examined and classified for the presence of OA using reference images. Bilateral DIP OA was defined by the presence of radiographic findings of grade 2 or more in at least 1 symmetrical pair of the DIP joints. We genotyped 10 single-nucleotide polymorphisms (SNP) in the IL1R1, IL1RL2, IL1A, IL1B, and IL1RN genes using polymerase chain reaction-based methods. Haplotypes were statistically reconstructed using the PHASE program. The association between the genotypes/diplotypes and bilateral DIP OA was examined with logistic regression analysis. RESULTS: Two IL1B SNP (rs1143634 and rs1143633) were associated with bilateral DIP OA. The carriers of the IL1B rs1143634 minor allele had an increased OA risk [odds ratio (OR) 1.6; 95% confidence interval (CI) 1.08-2.26] compared to the noncarriers. The association was stronger in the dentists. The distribution of the IL1B rs1143633 genotype fit a recessive mode of inheritance (OR 3.03, 95% CI 1.35-6.83, p = 0.006). Two IL1B-IL1RN extended haplotype alleles (211-1 and 121-1) were associated with bilateral DIP OA. An interaction between the IL1B rs1143634 and the IL1R1-IL1RL2 and IL1B-IL1RN extended haplotypes and occupation (increased risk of OA among dentists only) was observed. CONCLUSION: Our results provide further evidence for the role of IL1 gene cluster polymorphisms in the etiology of OA and suggest that some of these may predispose DIP joints to the effects of mechanical overload