Nowcasting Finnish GDP growth using financial variables: a MIDAS approach

We analyse the performance of financial market variables in nowcasting Finnish quarterly GDP growth. In particular, we assess if prediction accuracy is affected by the sampling frequency of the financial variables. Therefore, we apply MIDAS models that allow us to nowcast quarterly GDP growth using monthly or daily data without temporal aggregation in a parsimonious way. We find that financial market data nowcasts Finnish GDP growth relatively well: nowcasting performance is similar to industrial production, but financial market data is available much earlier. Our results suggest that the sampling frequency of financial market variables is not crucial: nowcasting accuracy of daily, monthly and quarterly data is similar

EKP:n rahapolitiikan vaikutus reaalitalouteen – FAVAR-lähestymistapa

Finanssikriisin jälkeen Euroopan keskuspankin (EKP:n) rahapolitiikka on herättänyt suurta kiinnostusta paitsi akateemisessa maailmassa myös suuren yleisön keskuudessa. Kriisin jälkeen EKP on keventänyt tavanomaista rahapolitiikkaansa laskemalla ohjauskorkonsa aina nollaan asti sekä kasvattanut tasettaan merkittävästi epätavanomaisin keinoin. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten EKP:n rahapolitiikka on vaikuttanut reaalitalouteen ja onko vaikutus mahdollisesti muuttunut. Tutkielmassa pohditaan näitä kysymyksiä aluksi aiemman teoreettisen sekä empiirisen tutkimuksen valossa. Tämän jälkeen kysymyksiä analysoidaan empiirisesti faktori-augmentoitujen vektoriautoregressiivisten mallien (FAVAR-mallien) avulla. FAVAR-mallien ideana on yhdistää perinteisiin VAR-malleihin suuresta muuttujajoukosta estimoituja faktoreita. Menetelmän etuna on se, että malliin voidaan ottaa mukaan valtava määrä informaatiota. Lisäksi menetelmä mahdollistaa rahapolitiikan vaikutusten analysoinnin lukuisten eri muuttujien osalta. FAVAR-mallien avulla saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että tavanomaisella rahapolitiikalla on ollut sekä merkittävä että tilastollisesti merkitsevä vaikutus useisiin eri reaalitaloutta kuvaaviin muuttujiin kuten esimerkiksi työttömyysasteeseen sekä teollisuustuotannon volyymiin. Sen sijaan epätavanomaisen rahapolitiikan reaalitaloudelliset vaikutukset eivät tulosten perusteella vaikuta olleen yhtä selviä. Kun puolestaan tarkastellaan, onko rahapolitiikan vaikutus mahdollisesti muuttunut, havaitaan tavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten mahdollisesti heikenneen matalien korkojen myötä

Cell Model of Catecholaminergic Polymorphic Ventricular Tachycardia Reveals Early and Delayed Afterdepolarizations

Peer reviewe

Long-Term Survival After Transhiatal Versus Transthoracic Esophagectomy : A Population-Based Nationwide Study in Finland

Background No population-based studies comparing long-term survival after transhiatal esophagectomy (THE) and transthoracic esophagectomy (TTE) exist. This study aimed to compare the 5-year survival of esophageal cancer patients undergoing THE or TTE in a population-based nationwide setting. Methods This study included all curatively intended THE and TTE for esophageal cancer in Finland during 1987-2016, with follow-up evaluation until 31 December 2019. Cox proportional hazard models provided hazard ratios (HRs) with 95% confidence intervals (CIs) of 5-year and 90-day mortality. The results were adjusted for age, sex, year of operation, comorbidities, histology, neoadjuvant treatment, and pathologic stage. Results A total of 1338 patients underwent THE (n = 323) or TTE (n = 1015). The observed 5-year survival rate was 39.3% after THE and 45.0% after TTE (p = 0.072). In adjusted model 1, THE was not associated with greater 5-year mortality (HR 0.99; 95% CI 0.82-1.20) than TTE. In adjusted model 2, including T stage instead of pathologic stage, the 5-year mortality hazard rates after THE (HR 0.87, 95% CI 0.72-1.05) and TTE were comparable. The 90-day mortality rate for THE was higher than for TTE (adjusted HR 0.72; 95% CI 0.45-1.14). In subgroup analyses, no differences between THE and TTE were observed in Siewert II gastroesophageal junction cancers, esophageal cancers, or pN0 tumors, nor in the comparison of THE and TTE with two-field lymphadenectomy. The sensitivity analysis, including patients with missing patient records, who underwent surgery during 1996-2016 mirrored the main analysis. Conclusions This Finnish population-based nationwide study suggests no difference in 5-year or 90-day mortality after THE and TTE for esophageal cancer.Peer reviewe

Preoperative hemoglobin count and prognosis of esophageal cancer, a population-based nationwide study in Finland

Publisher Copyright: © 2021Background: The prognostic value of preoperative hemoglobin in patients undergoing esophagectomy is unknown. The aim of this study was to examine whether preoperative hemoglobin is associated with prognosis in patients undergoing esophagectomy for cancer. Materials and methods: This was a population-based nationwide retrospective cohort study in Finland, using Finnish National Esophago-Gastric Cancer Cohort (FINEGO). Esophagectomy patients with available preoperative hemoglobin measurement were included. Multivariable cox regression provided hazard ratios (HR) with 95% confidence intervals (CI), adjusted for calendar period of surgery, age at surgery, sex, comorbidity (Charlson Comorbidity Index), tumor histology, tumor stage, neoadjuvant therapy, type of surgery (minimally invasive or open) and annual hospital volume. Results: Of the 1313 patients, 932 (71.0%) were men and 799 (60.9%) had esophageal adenocarcinoma. Overall all-cause mortality was significantly higher in the lowest hemoglobin count tertile (HR 1.26 (1.07–1.47)) compared to the highest tertile, but this association was attenuated after adjustment for confounding. No differences were found between the preoperative hemoglobin groups in the adjusted analyses of 90-day all-cause, 5-year all-cause, and 5-year cancer-specific mortality. Conclusion: In this population-based nationwide study, preoperative hemoglobin count had no independent prognostic significance in esophageal cancer.Peer reviewe

Preoperative Esophageal Stenting and 5-Year Survival in Patients Undergoing Esophagectomy for Esophageal Cancer : a Population-Based Nationwide Study from Finland

Background: Preoperative esophageal stenting is proposed to have a negative effect on outcomes. The aim was to compare a 5-year survival in patients undergoing esophagectomy for esophageal cancer with and without preoperative esophageal stent in a population-based nationwide cohort from Finland. The secondary outcome was 90-day mortality. Methods: This study included curatively intended esophagectomies for esophageal cancer in Finland between 1999 and 2016, with follow-up until December 31, 2019. Cox proportional hazards models provided hazard ratios (HRs) with 95% confidence intervals (CIs) of overall 5-year and 90-day mortality. Model 1 was adjusted for age, sex, year of the surgery, comorbidities, histology, pathological stage, and neoadjuvant therapy. Model 2 included also albumin level and BMI. Result: Of 1064 patients, a total of 134 patients underwent preoperative stenting and 930 did not. In both adjusted models 1 and 2, higher 5-year mortality was seen in patients with preoperative stent with HRs of 1.29 (95% CI 1.00–1.65) and 1.25 (95% CI 0.97–1.62), respectively, compared to no stenting. The adjusted HR of 90-day mortality was 2.49 (95% CI 1.27–4.87) in model 1 and 2.49 (95% CI 1.25–4.99) in model 2. When including only neoadjuvant-treated patients, those with preoperative stent had a 5-year survival of 39.2% compared to 46.4% without stent (adjusted HR 1.34, 95% CI 1.00–1.80), and a 90-day mortality rate of 8.5% and 2.5% (adjusted HR 3.99, 95% CI 1.51–10.50). Discussion: This nationwide study reports worse 5-year and 90-day outcomes in patients with preoperative esophageal stent. Since residual confounding remains possible, observed difference could be only an association rather than the cause.publishedVersionPeer reviewe

The Effect of Targeted Monetary Policy on Bank Lending

publishedVersionPeer reviewe

EKP:n rahapolitiikan vaikutus reaalitalouteen – FAVAR-lähestymistapa

Finanssikriisin jälkeen Euroopan keskuspankin (EKP:n) rahapolitiikka on herättänyt suurta kiinnostusta paitsi akateemisessa maailmassa myös suuren yleisön keskuudessa. Kriisin jälkeen EKP on keventänyt tavanomaista rahapolitiikkaansa laskemalla ohjauskorkonsa aina nollaan asti sekä kasvattanut tasettaan merkittävästi epätavanomaisin keinoin. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten EKP:n rahapolitiikka on vaikuttanut reaalitalouteen ja onko vaikutus mahdollisesti muuttunut. Tutkielmassa pohditaan näitä kysymyksiä aluksi aiemman teoreettisen sekä empiirisen tutkimuksen valossa. Tämän jälkeen kysymyksiä analysoidaan empiirisesti faktori-augmentoitujen vektoriautoregressiivisten mallien (FAVAR-mallien) avulla. FAVAR-mallien ideana on yhdistää perinteisiin VAR-malleihin suuresta muuttujajoukosta estimoituja faktoreita. Menetelmän etuna on se, että malliin voidaan ottaa mukaan valtava määrä informaatiota. Lisäksi menetelmä mahdollistaa rahapolitiikan vaikutusten analysoinnin lukuisten eri muuttujien osalta. FAVAR-mallien avulla saatujen tulosten perusteella näyttää siltä, että tavanomaisella rahapolitiikalla on ollut sekä merkittävä että tilastollisesti merkitsevä vaikutus useisiin eri reaalitaloutta kuvaaviin muuttujiin kuten esimerkiksi työttömyysasteeseen sekä teollisuustuotannon volyymiin. Sen sijaan epätavanomaisen rahapolitiikan reaalitaloudelliset vaikutukset eivät tulosten perusteella vaikuta olleen yhtä selviä. Kun puolestaan tarkastellaan, onko rahapolitiikan vaikutus mahdollisesti muuttunut, havaitaan tavanomaisen rahapolitiikan vaikutusten mahdollisesti heikenneen matalien korkojen myötä

The effect of TLTRO-II on bank lending

This study applies a difference-in-differences approach to estimate the effect of the European Central Bank's second series of targeted longer-term refinancing operations (TLTRO-II) on bank lending. Effects on corporate loans, loans for house purchase and loans for consumption are analysed separately. The results indicate that TLTRO-II increased lending to non-financial corporations. The cumulative effect of TLTRO-II on participating banks' corporate lending is estimated to be about 30 per cent. The estimated effects for house purchase and consumption loans are positive, but statistically insignificant