Tympanometry and Spectral Gradient Acoustic Reflectometry in the Diagnosis of Otitis Media in Young Children

Acute otitis media (AOM) is the most prevalent bacterial infection among children. Tympanometry and spectral gradient acoustic reflectometry (SG-AR) are adjunctive diagnostic tools to pneumatic otoscopy. The aim was to investigate the diagnostic accuracy and success rates of tympanometry and SG-AR performed by physicians and nurses. The study populations comprised 515 (I-II), 281 (III), and 156 (IV) outpatients (6-35 months). Physicians performed 4246 tympanometric (I) and SG-AR (II) examinations. Nurses performed 1782 (III) and 753 (IV) examinations at symptomatic and asymptomatic visits, respectively. Pneumatic otoscopy by the physician was the diagnostic standard. The accuracy of test results by physicians or nurses (I-IV) and the proportion of visits with accurate exclusive test results from both ears (III-IV) were analyzed. Type B tympanogram and SG-AR level 5 ( -200 daPa) and SG-AR level 1 (>95˚) indicated healthy middle ear. Negative predictive values of type A and C1 tympanograms by nurses in excluding AOM at symptomatic and MEE at asymptomatic visits were 94% and 95%, respectively. Nurses obtained type A or C1 tympanogram from both ears at 94/459 (20%) and 81/196 (41%) of symptomatic and asymptomatic visits, respectively. SG-AR level 1 was rarely obtained from both ears. Type A and C1 tympanograms were accurate in excluding AOM at symptomatic and MEE at asymptomatic visits. However, nurses obtained these tympanograms from both ears only at one fifth of symptomatic visits and less than half of asymptomatic visits.Siirretty Doriast

Tarhattujen riistalintujen salmonella- ja kampylobakteereiden osoittaminen geno- ja fenotyyppisillä menetelmillä

Salmonella- ja kampylobakteerit ovat maailmanlaajuisesti yleisimpiä elintarvikevälitteisiä patogeenejä sekä gastroenteriitin aiheuttajia ja niitä esiintyy yleisesti siipikarjassa. Lukuisissa tutkimuksissa on selvitetty näiden bakteereiden esiintyvyyttä ja siirtymisteitä elintarvikeketjussa ja sen perusteella kehitetty toimenpiteitä niiden kontrolloimiseksi. Tässä työssä tutkittiin kampylobakteereiden ja salmonellan esiintymistä 302 riistalinnun ulostenäytteessä (102 fasaanin, 70 sinisorsan, 30 tavin ja 100 sepelkyyhkyn) fenotyyppiin (ilmiasuun) sekä genotyyppiin (perimään) perustuvilla menetelmillä. Fenotyyppisiä menetelmiä olivat bakteereiden rikastus ja viljely sekä biokemialliset testit ja mikrobilääkeherkkyys, genotyyppisiä taas reaaliaikainen PCR sekä pulssikenttägeelielektroforeesi (PFGE). Tutkimuksessa arvioitiin kaikkiaan kahdeksan alukeparin ja kahden koettimen toimivuutta bakteereiden tunnistamisessa näytteestä eristetystä DNA:sta reaaliaikaisella PCR –menetelmällä pohjautuen sekä SYBR Green- että TaqMan –tekniikkaan. SYBR Green –tekniikkaan perustuvassa menetelmässä kampylobakteereiden tunnistukseen käytettiin viittä ja salmonellalle kolmea alukeparia, ja näillä alukkeilla saadut positiiviset näytteet varmistettiin sekä salmonellan että kampylobakteereiden suhteen kahteen TaqMan –koettimeen ja –alukepariin perustuvalla menetelmällä. Lopuksi reaaliaikaisen PCR:n eri ajo-olosuhteiden sekä käytettyjen reagenssien välisiä eroja verrattiin määrittämällä reaktioiden monistumistehokkuus standardisuorien avulla. Lisäksi osa bakteereista karakterisoitiin PFGE:llä ja biokemiallisilla testeillä sekä määritettiin niiden mikrobilääkeherkkyys. Työ tehtiin Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osastolla. Kaikki tutkitut ulostenäytteet olivat peräisin tarhalla kasvatettavista riistalinnuista, joita esiintyy Suomessa myös luonnonvaraisina. Reaaliaikaisen PCR:n tulosten perusteella kampylobakteereita esiintyi eniten sorsalintujen ulostenäytteissä (näytteistä lähes 80 % oli 16S rRNA:n monistumisen perusteella SYBR Green –tekniikalla positiivisia), kun taas sepelkyyhkyissä (25 % näytteistä oli positiivisia) ja fasaaneissa (lähes 20 % näytteistä oli positiivisia) paljon vähemmän. Salmonellan suhteen kaikki näytteet olivat negatiivisia. TaqMan – tekniikkaan perustuva reaaliaikainen PCR – menetelmä osoittautui SYBR Green – menetelmää luotettavammaksi bakteereiden tunnistuksen suhteen, koska osa jälkimmäisellä menetelmällä testatuista positiivisista näytteistä oli TaqMan – menetelmällä negatiivisia. Standardisuorien perusteella reaktioiden tehokkuuksien välillä ei ollut merkittävää eroa. Pulssikenttägeelielektroforeesin tuloksena SmaI – restriktioentsyymillä saatiin tyypitettyä 18 kampylobakteerikantaa, jotka kuuluivat kaikki samaan genotyyppiin

Toxoplasma gondii seroprevalence in breeding pigs in Estonia

Background: Toxoplasma gondii is a widespread occurring parasite infecting warm-blooded animals, including pigs and humans. The aims of this study were to estimate the prevalence of anti-T. gondii antibodies and to evaluate risk factors for T. gondii seropositivity in breeding pigs raised in Estonia. Sera from 382 pigs were tested with a commercial direct agglutination test, using a cut-off titer of 40 for seropositivity, for the presence of anti-T. gondii immunoglobulin G antibodies. Results: Twenty-two (5.8%) of the 382 pigs tested seropositive for T. gondii, and 6 of the 14 herds had at least one seropositive pig. The proportion of seropositive pigs within the herds ranged between 0 and 43%. Gender appeared as a significant factor, with sows having 5.6 times higher odds to be seropositive to T. gondii than boars. Seroprevalence did not increase with age. Conclusions: Anti-T. gondii antibodies were present in a substantial proportion of breeding pig herds in Estonia. On the other hand, the presence of herds without seropositive pigs illustrates that porcine T. gondii infections can be avoided even in a country where the parasite is endemic and common in several other host species.Peer reviewe

Lasten Mycoplasma pneumoniae -infektiot

Mycoplasma pneumoniae on pieni soluseinätön bakteeri, jonka aiheuttamat tautitapaukset painottuvat talvikauteen sekä isompiin epidemioihin. Edellinen laajempi epidemia Pohjois-Euroopassa oli vuosina 2010-2012. Keuhkokuumeen bakteeri aiheuttaa tavallisimmin kouluikäisille lapsille, ja sen suhteellinen osuus tautitapauksista on lisääntynyt yleisen pneumokokkirokottamisen myötä. M. pneumoniae aiheuttaa lapsille ennen kaikkea hengitystieinfektioita, joiden pääoireena on yskä, mutta myös iholöydökset ja neurologiset oireet ovat mahdollisia. M. pneumoniae -infektio voidaan diagnosoida nukleiinihaponosoitustestillä nielunäytteestä tai vasta-ainemäärityksellä mieluiten pariseeruminäytteistä. Diagnostisten testien tulkinta ei ole yksiselitteistä: nielukantajuus on mahdollista, ja positiiviset IgM-vasta-ainemääritykset ovat yleisiä myös oireettomilla. Mikrobilääkkeiden tehosta taudin hoidossa ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä, mutta mikäli mikrobilääkitykseen päädytään, on atsitromysiini ensilinjan valinta.</p

Diagnostic efficacy and tolerability of molded plastic nasopharyngeal swab (FinSwab) compared to flocked nylon swab in detection of SARS-CoV-2 and other respiratory viruses

The supply of testing equipment is vital in controlling the spread of SARS-CoV-2. We compared the diagnostic efficacy and tolerability of molded plastic (FinSwab; Valukumpu, Finland) versus flocked nylon (FLOQSwab; Copan, Italy) nasopharyngeal swabs in a clinical setting. Adults (n = 112) with suspected symptomatic COVID-19 infection underwent nasopharyngeal sampling with FinSwab and FLOQSwab from the same nostril at a drive-in coronavirus testing station. In a subset of 36 patients the samples were collected in a randomized order to evaluate the discomfort associated with sampling. SARS-CoV-2 and 16 other respiratory viruses, as well as human β-actin mRNA were analyzed by using reverse transcriptase PCR (RT-PCR) assays. Among the 112 patients (mean age, 38 [standard deviation (SD), 14] years) β-actin mRNA was found in all samples. There was no difference in the β-actin mRNA cycle threshold (CT) values between FinSwab (mean, 22.3; SD, 3.61) and FLOQSwab (mean, 22.1; SD, 3.50; P = 0.46) swabs. There were 31 virus-positive cases (26 rhinovirus, 4 SARS-CoV-2, and 1 coronavirus-OC43), 24 of which were positive in both swabs; 3 rhinovirus positives were only found in the FinSwab, and similarly 4 rhinovirus positives were only found in the FLOQSwab. Rhinovirus CT values were similar between swab types. Of the 36 patients, 22 (61%) tolerated the sampling with the FinSwab better than with the FLOQSwab (P = 0.065). The molded plastic nasopharyngeal swab (FinSwab) was comparable to the standard flocked swab in terms of efficacy for respiratory virus detection and tolerability of sampling.IMPORTANCE We demonstrate that a molded plastic swab is a valid alternative to conventional brush-like swabs in collection of a nasopharyngeal sample for virus diagnostics.</p

Genome sequence of the model plant pathogen Pectobacterium carotovorum SCC1

Bacteria of the genus Pectobacterium are economically important plant pathogens that cause soft rot disease on a wide variety of plant species. Here, we report the genome sequence of Pectobacterium carotovorum strain SCC1, a Finnish soft rot model strain isolated from a diseased potato tuber in the early 1980's. The genome of strain SCC1 consists of one circular chromosome of 4,974,798 bp and one circular plasmid of 5524 bp. In total 4451 genes were predicted, of which 4349 are protein coding and 102 are RNA genes.Peer reviewe

Relocation of Nordic Manufacturing

Manufacturing industries have had an important role in the export-driven economies of the Nordic countries. Manufacturing companies from these countries have increasingly been moving production abroad in recent years. However, backshoring of previously offshored manufacturing is attracting growing attention among researchers and policy-makers. This phenomenon, and its consequences for the renewal of manufacturing, are yet little understood.The research project “Reshoring of manufacturing (ROaMING): Disruptive Technologies, Business Ecosystems and Performance Information as Key Enablers” focused on increased understanding of production relocation trends in the Nordic countries, Denmark, Finland, and Sweden. The aim was to create in-depth knowledge on the status of and potential for relocating manufacturing as a source of renewal of the manufacturing sector. The research approach consisted of quantitative and qualitative parts utilizing both available databases and new data collected through a large-scale survey and case research.The report consists of five main content chapters. First, the survey results of offshoring and backshoring trends in the Nordic countries Denmark, Finland, and Sweden are presented. Then we discuss the use of financial information in decision-making regarding manufacturing offshoring and backshoring. Thereafter the results of a study on manufacturing innovations and the adoption and implementation of new manufacturing technologies are reported. The fourth chapter presents the results of a study involving two manufacturing companies on the role of business ecosystems in manufacturing relocation decisions. Finally, the fifth chapter explores the global production investments made during the period 2005-2015 by large manufacturing firms with headquarters in Denmark, Finland, and Sweden.The results among the Nordic manufacturing firms indicate that offshoring is clearly more common than backshoring. The manufacturing relocations by Nordic firms are geographically wide-ranging. The most important regions for offshoring and of backshoring are Eastern and Western Europe, the Nordic countries, and China. Offshored production is typically cost focused, whereas production relocated to the Nordic countries is relatively complex and technology-intensive, seeking access to technology, skills and knowledge, and proximity to R&D and product development. Movement of production is expected to continue both offshore and back. The reinforcement of the Nordic countries as a strong base for high value-adding manufacturing firms can be influenced by policy measures and future research.Policy implications, as well as future research proposals are noted as the result of this study. Cost competitiveness in the Nordic countries needs to be ensured in relation to their reference group in the competition. This also exerts pressure for continuous productivity improvements through technological advances and process improvements. Access to skills, knowledge and technology are important factors for Nordic manufacturers to relocate production. Therefore product, process and supply chain innovation, as well as colocation of R&D and production, need to be promoted. Policy-makers need to pay attention to maintaining the Nordic innovation systems. Many firms seem to lack a clear strategy or analytical capabilities for manufacturing location decisions. Expertise on managing global manufacturing networks should be enhanced. Follow-up on the extent, drivers and benefits of production relocations of the Nordic manufacturing firms is needed to enhance the fact-based understanding of the longer-term trend of manufacturing relocations

HemoCue® WBC DIFF -vieritestilaitteen soveltuvuuden testaus hevosnäytteille

Leukosyyteillä eli valkosoluilla on suuri merkitys ihmisten ja eläinten immuunipuolustuksessa sekä erilaisissa sairauksissa. Leukosyyttien määrää ja niiden erittelyä voidaankin käyttää hyväksi erilaisten sairauksien diagnostiikassa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, toimiiko HemoCue® WBC DIFF -vieritestilaite hevosten näytteillä ja voitaisiinko sitä käyttää hevosten leukosyyttien kokonaismäärän laskentaan ja erittelyyn. Tarkoituksena on lisäksi perehtyä hevosten leukosyytteihin ja selvittää laitteen mahdollisesti antamien virheliputusten syitä. Työn tavoitteena on perehtyä HemoCue® WBC DIFF -vieritestilaitteen toimintaperiaatteeseen ja tuottaa lisätietoa HemoCue Oy:lle siitä, kuinka laitetta voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös eläinnäytteiden tutkimiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kokeellisena, vertailevana tutkimuksena. Tutkimusaineistona oli 12 hevosen verinäytettä, jotka analysoitiin HemoCue® WBC DIFF -vieritestilaitteella. Hevosten verinäytteistä tehtiin lisäksi sivelyvalmisteita, joista tehtiin manuaalinen leukosyyttien erittelylaskenta mikroskoopissa. Näitä tuloksia verrattiin HemoCue® WBC DIFF -laitteella saatuihin erittelytuloksiin. Neljästä näytteestä saatiin lisäksi Eläinlaboratorio Vetlabissa määritetty kokonaisleukosyyttitulos, jonka avulla voitiin vertailla neljän näytteen kokonaisleukosyyttituloksia sekä eri leukosyyttityyppien absoluuttisia lukumääriä erittelylaskennassa. Analysoitavien näytteiden pienen näytemäärän vuoksi johtopäätöksiä laitteen soveltuvuudesta hevosnäytteille ei voida tehdä, mutta laitteen moitteeton toiminta näytteiden analysoinnissa antaa lupaavia viitteitä siitä, että laite saattaisi soveltua myös hevosten leukosyyttien kokonaismäärän laskemiseen ja erittelylaskentaan. Tämä vaatii kuitenkin vielä lisää tutkimuksia laajemmalla aineistolla. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotammekin tutkimuksen toistamista suuremmalla näytemäärällä ja siten, että kaikista näytteistä olisi saatavilla myös eläinlaboratoriossa määritetty kokonaisleukosyyttimäärä ja erittelytulos. Toiseksi jatkotutkimusaiheeksi ehdotamme laitteen soveltuvuuden testaamista myös muille eläimille, kuten koirille ja kissoille.The objective of this study was to determine the operational principle of the HemoCue® WBC DIFF point-of-care analyzer and its suitability for equine blood samples. The pur-pose of this study was to test whether the HemoCue® WBC DIFF analyzer functions when used with equine blood samples and whether it can also determine a white blood cell count and five-part differential count. This study was experimental and comparative in nature. The sample of the study consisted of 12 equine blood samples which were analyzed using the HemoCue® WBC DIFF analyzer. The blood samples were also used to make blood smears for a manual white blood cell differential. Four out of the 12 blood samples were also analyzed in a veterinary laboratory (Eläinlaboratorio Vetlab) to determine the white blood cell count. The results obtained with these various methods were compared. The sample of this study was too limited to come to any one conclusion. The findings imply that the HemoCue® WBC DIFF point-of-care analyzer could be used for testing equine blood samples. Further studies with a larger sample are needed to prove whether the results are reliable

Organisaation psykologisen turvallisuuden kehittäminen esihenkilötyön käytänteillä

Opinnäytetyössä tutkittiin psykologisen turvallisuuden toteutumista toimeksiantajan organisaatiossa. Tavoitteena oli selvittää, miten psykologinen turvallisuus toteutuu toimeksiantajan organisaatiossa, miten psykologista turvallisuutta voidaan kehittää ja mitkä esihenkilötyön käytänteet edesauttavat psykologisen turvallisuuden toteutumista toimeksiantajan organisaatiossa. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin e-lomakekyselyä. Tutkittava kohderyhmä muodostui toimeksiantajan organisaation työntekijöistä. Kyselyn vastausprosentiksi saatiin 64,10 %. Opinnäytetyön tuloksina saatiin selville, että työn toimeksiantajan organisaation psykologinen turvallisuus toteutuisi suhteellisen hyvin. Työntekijöillä olisi myönteinen ja kannustava asenne toisiaan kohtaan. Organisaatiossa työntekijöiden olisi helppo nostaa esiin vaikeita asioita ja kertoa tekemistään virheistä. Lisäksi organisaatiossa työntekijät uskaltaisivat sanoa oman mielipiteensä työtehtäviinsä liittyvissä asioissa. Opinnäytetyön johtopäätöksinä voitaneen olettaa, että työtekijöiden välinen luottamus ja avoimuus voisi toimeksiantajan organisaatiossa kasvaa. Toisaalta esiin noussut vähättelyn kokeminen saattanee heikentää organisaation psykologista turvallisuutta, sekä myös positiivista ilmapiiriä, mikä puolestaan voisi johtaa polarisoidusti negatiivisen ilmapiirin syntymiseen. Organisaation työntekijöillä olisi paljon hiljaista tietoa, jonka esilletuomiseksi toimeksiantajan esihenkilötyössä tulisikin kehittää organisaation viestinnän käytäntöjä. Toimeksiantajan organisaatiossa ei näyttäisi olevan toimivaa ja avointa palautekulttuuria, ja toisaalta taas keskustelevuudelle olisi suuri tarve. Näin ollen, jos organisaatioon saataisiin luotua esihenkilötyön käytäntönä toimiva palautekulttuuri, niin se voisi edistää puolestaan organisaation keskustelukulttuurin luomista. Keskustelukulttuuria taas voitaneen kehittää yhteisten kokouskäytäntöjen avulla. Nämä kaikki esihenkilötyön käytännöt yhdessä vahvistaisivat toimeksiantajan organisaation psykologista turvallisuutta ja kasvattanevat organisaation positiivista ilmapiiriä