Vuorovaikutus sairaalajohtoryhmien kokouksissa

Lectio praecursoria viestinnän väitöskirjaksi tarkoitetun tutkimuksen Vuorovaikutus sairaalajohtoryhmien kokouksissa tarkastustilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa 27.10.2018. Vastaväittäjänä toimi vanhempi yliopistonlehtori, dosentti Pekka Pälli (Aalto yliopisto) ja kustoksena yliopistonlehtori, FT Leena Mikkola (Jyväskylän yliopisto)

Organisaation merkityksentäminen sairaalajohtoryhmäkokouksissa

Kokouksia järjestetään kaikissa organisaatioissa ja yhteiskunnissa ja ne vievät valmisteluineen suuren osan erityisesti johtajien työajasta. Tästä huolimatta kokousten roolia osana organisaation prosesseja on tutkittu ja jäsennetty teoreettisesti verrattain vähän. Tämä tutkimus keskittyy sairaalajohtoryhmien kokousvuorovaikutuksessa tapahtuvaan sairaalaorganisaation merkityksentämiseen (sensemaking). Tutkimuksen tavoite on ymmärtää johtoryhmien kokousvuorovaikutuksessa tapahtuvan sairaalaorganisaation merkityksentämisen roolia osana kokouksia ja koko organisaation toimintaa. Aineistona on kymmenen videoitua kokousta kahdelta eri organisaatiotasolta. Aineiston analyysi perustui vuorovaikutusprosesseihin keskittyvään diskurssianalyysiin, jolla tarkasteltiin erityisesti organisaatiolle annettuja merkityksiä, lokaali-globaali -dynamiikkaa ja vuorovaikutuksessa tapahtuvaa positiointia. Tutkimuksen tulosten mukaan organisaatiota merkityksennetään muodollisesti tiedotusmaisesti raportoimalla ja toisaalta emergentisti kokouskeskustelussa, esimerkiksi täsmennysten, huumorin tai kritiikin kautta. Samalla muodostuu jännite, jossa toisaalta organisaatio ja toisaalta kokoukseen osallistuvat johtoryhmän jäsenet neuvottelevat keskenään toimijuudesta. Organisaation toimijuus korostuu tiedotuksessa ja osallistujien toimijuus emergentissä keskustelussa: organisaatiolle kokoukset näyttäytyvät ensisijaisesti tiedotuskanavana, osallistujille kokousten rooli on moninaisempi. Kokousten merkitys sairaalaorganisaatiolle perustuu muodollisten operationaalisten tavoitteiden lisäksi sairaalan ja sen toiminnan jatkumon jäsentämiseen ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Kokousvuorovaikutuksessa vahvistetaan, muokataan ja luodaan kuvaa organisaatiosta, johon sitoudutaan ja jota eletään todeksi kokousten ulkopuolella. Johtoryhmäkokoukset toimivat jatkuvan organisaation merkityksentämisen muodollisina kiintopisteinä, jotka palvelevat sekä osallistujien että organisaation asettamia tavoitteita

Kokousvuorovaikutuksen tehtäväkeskeiset funktiot sairaalajohtoryhmässä

Kokous on tärkeä työelämän vuorovaikutustilanne, joka mahdollistaa yhteisen ymmärryksen rakentamisen ja jossa vuorovaikutuksella on useita funktioita. Kokouksia on kuitenkin tutkittu niiden merkittävyyteen nähden vain vähän, ja erityistä tarvetta on havainnointitutkimukselle. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kokouksen vuorovaikutusta vuorovaikutuksen tehtäväkeskeisten funktioiden näkökulmasta sairaalan toimialuetason johtoryhmäkokouksissa: tavoitteena on kuvata, millaisia tehtäväkeskeisiä vuorovaikutusfunktioita kokousvuorovaikutuksessa esiintyy ja miten ajankäyttö jakautuu eri vuorovaikutusfunktioiden välillä. Kokousvuorovaikutus määritellään ja tuloksia pohditaan strukturaatioteoreettisesta näkökulmasta. Aineistona on viisi johtoryhmäkokousta, ja analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti. Tutkimustulosten mukaan kokousvuorovaikutus koostuu tiedon jakamisesta, tiedon käsittelystä, tiedon arvottamisesta, toiminnasta sopimisesta, kokouksen organisoinnista sekä ilmapiirin keventämisestä. Tiedon jakamiseen käytettiin yhtä kokousta lukuun ottamatta yli puolet kokousajasta ja kokousvuorovaikutus oli kaiken kaikkiaan enemmän tieto- kuin toimintaorientoitunutta. Ongelmanratkaisun ja päätöksenteon funktioita ei tässä aineistossa ollut. Kokousvuorovaikutuksen funktioihin vaikuttanee toimialueen johtoryhmän asema: sillä ei ole toimielimenä valtaa, vaan vastuu toimialueen operatiivisesta ja taloudellisesta toiminnasta ja päätöksenteosta on toimialueen johtajalla. Organisaatiorakenteiden voidaankin tulkita ohjaavan kokousvuorovaikutusta

Tutkitun tiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien palveluksessa

publishedVersionNon peer reviewe

Pääkirjoitus

Prologi-lehtipublishedVersionNon peer reviewe

Pääkirjoitus

Editorial for Prologi Vol. 19, No. 2.Pääkirjoitus Prologille vol 19, nro 2

Arvot ja arvojohtaminen : case: K-citymarket Keljo

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten Keskon arvot näkyvät ja millaisina nämä arvot koetaan K-citymarket Keljossa. Keskon arvot on määritelty vuonna 2001. Tutkimuksessa käsiteltiin arvoja ja arvojohtamista käytännönläheisestä näkökulmasta ja pohdittiin, voivatko arvot toimia johtamisen apuvälineenä. Tutkimuksessa pyritään välttämään arvoihin usein yhdistettyä korkealentoisuutta. Teoreettinen viitekehys käsittelee organisaatioiden arvoja yleisesti sekä arvojohtamisen teoriaa. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluin syksyllä 2007. Tutkimukseen haastateltiin neljää K-citymarket Keljon esimiestä ja kolmea työntekijää. Haastatteluissa selvitettiin haastateltavien suhtautumista arvoihin sekä arvojen ymmärrettävyyttä ja käytännönläheisyyttä. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään esimerkkejä arvojen käytöstä ja arvojohtamisesta K-citymarket Keljossa. Tutkimustuloksista selviää Keskon arvojen olevan tuttuja sekä ymmärrettäviä K-citymarket Keljon henkilöstölle. Organisaatiotasojen välisiä eroja ei juurikaan ilmennyt. Käytännön esimerkkejä löytyi useita, eikä arvoja koettu liian epäselväksi aiheeksi. Arvot nähtiin myös osana esimiestyöskentelyä. Opinnäytetyön toimeksiantajan arvotilanteen perusteella Kesko on onnistunut arvojensa edistämisessä hyvin. Suhtautuminen arvoihin oli avointa ja arvoista löytyi todellista hyötyä johtamisen apuvälineinä. Arvojen tarkastelussa oman työnkuvan kannalta löytyi kehitettävää, sillä arvojen ymmärtäminen jäi osittain pinnalliseksi. Tutkimuksen perusteella Kcitymarket Keljon tämänhetkinen arvotilanne on varsin hyvä ja arvot nähdään toimintaa ohjaavina tekijöinä.The aim of the thesis was to find out how do the company values of Kesko Group appear in Kcitymarket Keljo. Kesko’s values were defined in 2001. The point of view for values and valuesbased leadership is very practical. Another aim was to find out is there any examples of valuebased leadership being used in K-citymarket Keljo. Theoretical part is based on theories about values as a part of organizational culture and theories concerning values-based leadership. The research was made with qualitative research method by using interviews. Interviews of four superiors and three employees were done during the autumn 2007. Intention of the research was to learn how the personnel of K-citymarket Keljo feel about the company values and is there any meaning in those values for the personnel. The results of the research indicate that Kesko’s values are familiar for the personnel of Kcitymarket Keljo. The values are also understood very well and considered useful. Only when the values were considered on comparison one’s own work there were some difficulties. There were no differences between organizational levels in opinions concerning the values. The research shows many examples of the values in use, also from the values-based leadership point of view. According the research Kesko has done good work in promoting its values because Kesko’s values guide the supervisors and employees of K-citymarket Keljo quite well

Problem Talk in Management Group Meetings

This naturalistic study focuses on problem talk (PT) in hospital management group meetings. The study aims to understand how PT constitutes the hospital organization through the different uses of PT within the meetings, and, therefore, to understand the organizing role of these meetings. The communication as constitutive of organization (CCO) perspective forms the theoretical background of the research. The results of the qualitative analysis show that PT comprises many intertwined tasks that aim to perform the meetings, enhance problem solving, and maintain the relational level of group life. Thus, PT is much more than merely solving problems. In PT, problems are discussed from the viewpoints of the group and the organization. Meetings as an institution and as a nonhuman agent affect organizing because they influence both the group’s communication and organizational processes. Future research on groups should develop the use of the CCO concept of nonhuman agency.peerReviewe

Prologos ry gave the annual Master’s Thesis award for a study focusing on online gaming experiences of sexual minorities

Prologos ry palkitsi sukupuolivähemmistöön kuuluvien verkkopelaajien kokemuksia tarkastelevan maisterintutkielmanPrologos ry gave the annual Master’s Thesis award for a study focusing on online gaming experiences of sexual minoritiesPrologos ry palkitsi sukupuolivähemmistöön kuuluvien verkkopelaajien kokemuksia tarkastelevan maisterintutkielma

Kokousvuorovaikutuksen tehtäväkeskeiset funktiot sairaalajohtoryhmässä

Kokous on tärkeä työelämän vuorovaikutustilanne, joka mahdollistaa yhteisen ymmärryksen rakentamisen ja jossa vuorovaikutuksella on useita funktioita. Kokouksia on kuitenkin tutkittu niiden merkittävyyteen nähden vain vähän, ja erityistä tarvetta on havainnointitutkimukselle. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kokouksen vuorovaikutusta vuorovaikutuksen tehtäväkeskeisten funktioiden näkökulmasta sairaalan toimialuetason johtoryhmäkokouksissa: tavoitteena on kuvata, millaisia tehtäväkeskeisiä vuorovaikutusfunktioita kokousvuorovaikutuksessa esiintyy ja miten ajankäyttö jakautuu eri vuorovaikutusfunktioiden välillä. Kokousvuorovaikutus määritellään ja tuloksia pohditaan strukturaatioteoreettisesta näkökulmasta. Aineistona on viisi johtoryhmäkokousta, ja analyysi on toteutettu aineistolähtöisesti. Tutkimustulosten mukaan kokousvuorovaikutus koostuu tiedon jakamisesta, tiedon käsittelystä, tiedon arvottamisesta, toiminnasta sopimisesta, kokouksen organisoinnista sekä ilmapiirin keventämisestä. Tiedon jakamiseen käytettiin yhtä kokousta lukuun ottamatta yli puolet kokousajasta ja kokousvuorovaikutus oli kaiken kaikkiaan enemmän tieto- kuin toimintaorientoitunutta. Ongelmanratkaisun ja päätöksenteon funktioita ei tässä aineistossa ollut. Kokousvuorovaikutuksen funktioihin vaikuttanee toimialueen johtoryhmän asema: sillä ei ole toimielimenä valtaa, vaan vastuu toimialueen operatiivisesta ja taloudellisesta toiminnasta ja päätöksenteosta on toimialueen johtajalla. Organisaatiorakenteiden voidaankin tulkita ohjaavan kokousvuorovaikutusta.peerReviewe