Home-ownership and the Labour Market: Evidence from Rental Housing Market Deregulation

Perhaps the most common finding relating housing to the labour market is that high home-ownership rates are associated with higher unemployment. In contrast, recent micro-evidence suggests that homeowners have relatively favourable labour market outcomes. We explore the effect of home-ownership on unemployment exploiting a rental housing market deregulation reform which created exogenous variation in home-ownership across regions, allowing us to avoid the endogeneity problem in earlier studies. While home-owners are less likely to experience unemployment, an increase in the home-ownership rate causes unemployment to rise. Externalities arising from consumption reductions and increased job competition may explain the conflicting evidence

Mind the gap? Business cycles and subjective well-being

“This is an Accepted Manuscript of an article published by Taylor & Francis in Applied Economics Letters on 24 February 2016, available online: DOI: 10.1080/13504851.2016.1145340.

Adaptation and Loss Aversion in the Relationship between GDP and Subjective Well-being

We examine the roles of adaptation and loss aversion in the relationship between national income and subjective well-being. Earlier studies have found that people and nations tend to adapt to changes in income, and that well-being is more sensitive to income losses than to income gains. We apply a model which allows for both adaptation and asymmetries to cross-country panel data. We find evidence for both short-run and long-run loss aversion. Asymmetry becomes more important over time because the effects of income increases become statistically insignificant, whereas the effects of income decreases are significant and large also in the long run

It’s Complicated: the Relationship Between GDP and Subjective Well-being

This paper estimates and compares different models of the relationship between output and subjective well-being. New results on how GDP and SWB are interlinked in the short-run and in the long-run are provided. Interpretations of both earlier results and the results obtained in this study are emphasised. Although we only study static models, it appears that the relationships are more complex than acknowledged in earlier studies. In particular, how output is associated with well-being differs between the short-term and the long-term. The variation in subjective well-being coincides with the short-run cyclical fluctuations of output. Moreover, in Europe, economic growth has an independent temporary effect above and beyond its effect on the level of economic output. Our results are consistent with the majority of earlier studies but shed more light on the relationship between GDP and subjective well-being within countries over time

Once or Twice a Month? The Impact of Payment Frequency on Spending Behavior

We study how the frequency of income payments affects consumption and spending behavior using plausibly exogenous variation across Finnish pension benefit recipients with different surname initials. We find that twice-a-month payments remove the large consumption and spending hikes widely documented to be associated with monthly payments. Compared to those paid twice, those paid once a month end up spending more monthly instead of cutting back on spending late in the month. Consequently, once-a-month payments lead to saving less (or borrowing more), even if the significant extra spending on expensive durable goods is considered as saving.nonPeerReviewe

Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden osatekijät ja ohjauskeinot

Ammatillinen liikkuvuus on erittäin tärkeää työvoiman kohtaannon ja saatavuuden kannalta. Liikkuvuuden merkitys korostuu erityisesti voimakkaasti muuttuvassa ympäristössä. Se, kuinka helposti henkilö voi vaihtaa toimialalta ja ammatista toiseen määrittää, kuinka nopeasti talous kehittyy ja muuntautuu uusien tilanteiden edessä ilman työvoiman saatavuusongelmia. Ammatilliseen liikkuvuuteen liittyy kuitenkin kustannuksia, koska aikaisemmassa ammatissa hankittua osaamista ei välttämättä voida hyödyntää uudessa ammatissa. Tässä hankkeessa ammatin vaihtamisen esteitä tarkasteltiin erityisesti ammattien tehtäväsisältöjen eron näkökulmasta. Tehtävien erilaisuus vaikuttaa henkilöiden mahdollisuuksiin vaihtaa ammatista toiseen, mutta osa aikaisemmasta osaamisesta on hyödynnettävissä myös uudessa ammatissa. Tiedollisten taitojen erot ammattien välillä estävät Suomessa ammatillista liikkuvuutta vähemmän kuin erot ammattien tehtäväsisällöissä. Tiedollisten taitojen eroihin liittyy kuitenkin suurempia palkan menetyksiä irtisanotuilla, kun siirrytään matalamman taitotason ammattiin. Koulutuspolitiikassa tarvitaan erilaisia ratkaisuja riippuen henkilöiden lähtö- ja tavoiteammateista, koska osaamiserot vaihtelevat. Teknologian kehittyessä osaamisvaatimukset kasvavat, joten koulutustason nostaminen yleisesti ylläpitää työntekijöiden työskentelymahdollisuuksia erilaisissa ammateissa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemisessa tarvitaan aikaisempaa enemmän aktiivisen työvoimapolitiikan välineiden hyödyntämistä, kuten työhaun ohjausta henkilölle mahdollisiin hakukohteisiin sekä uudelleenkoulutusta. Työnvälitystä on mahdollista tehostaa kustannustehokkaasti hyödyntämällä digitalisaatiota sekä ammattien välisiin tehtäväeroihin ja aikaisempiin ammatillisiin siirtymiin liittyvää tietoa hakukohteiden valinnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Ruokaympäristön osatekijät ja ohjauskeinot

Terveellisellä ravitsemuksella on merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen merkitys. Epäterveellisestä ravitsemuksesta ja muista terveydelle epäedullisista elintavoista aiheutuvat kustannukset ovat merkittäviä sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Näillä tekijöillä on välillisiä vaikutuksia työn tuottavuuteen, oppimiseen ja kansanterveyteen ja ne vaikuttavat suoraan ja epäsuorasti elämänlaatuun. Terveellinen ravitsemus onkin sekä yksilön että yhteiskunnan asia. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli määritellä terveellisiä ruokavalintoja edistävä ruokaympäristö ja tunnistaa miten kuluttajia voidaan ohjata terveellisempiin ruokavalintoihin. Tutkimushankkeessa hyödynnettiin aiempaa tutkimuskirjallisuutta, osto- ja kyselyaineistoja, viimeaikaisia selvityksiä sekä sidosryhmä- ja asiantuntijaseminaareja. Tutkimushankkeessa kuvattiin suomalaisen ravitsemuksen ja ruoankäytön ominaispiirteitä ja visualisoitiin suomalainen ruokaympäristö toimijoineen. Lisäksi tunnistettiin ja kuvattiin vaikuttavuudeltaan keskeisiä taloudellisia sekä muita ohjauskeinoja, joita ovat saatavuus ja saavutettavuus, joukkotiedotus, sijoittelu, ravintosisältömerkinnät, standardit ja säädökset, promootiot, mainonnan rajoittaminen sekä ohjauskeinojen yhdistelmät. Suositeltavia ohjauskeinoja suomalaisessa ruokaympäristössä ovat standardit ja säädökset, informatiivisten ravintosisältömerkintöjen kehittäminen ja laajempi käyttöönotto sekä erilaisten ruokapalvelujen ja joukkoruokailun saatavuuden parantaminen. Verojen ja tukipalkkioiden avulla voitaneen edistää terveellisempiä ruokavalintoja erityisesti alemmissa sosioekonomisissa väestöryhmissä. Lisäksi tulee varmistaa riittävät resurssit ohjauskeinojen vaikuttavuuden seurannalle ja arvioinnille

Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu perustulokokeilun toteuttaminen. Perustulokokeilulla selvitetään, miten sosiaaliturvaa voitaisiin uudistaa paremmin vastaamaan työelämän muutoksia, muuttaa sosiaaliturvaa työhön kannustavaksi, vähentää byrokratiaa ja yksinkertaistaa monimutkaista etuusjärjestelmää, joka usein luo erilaisia tulo-, kannustin- ja byrokratialoukkuja. Kokeilun toimeenpanoa varten Valtioneuvoston kanslia tilasi selvityksen perustulon toteuttamisvaihtoehdoista. Hankkeen esiselvitys on luovutettu 30.3.2016, ja siinä pohdittiin esimerkiksi nk. puhtaan perustulon, osittaisen perustulon, negatiivisen tuloveron ja muiden mahdollisten mallien soveltuvuutta kokeiluun. Osin esiselvityksen pohjalta hallitus antoi esityksen laiksi perustulokokeilusta (HE 215/2016 vp). Käsillä olevassa loppuraportissa pohditaan perustulon jatkokokeiluiden edellytyksiä. Perustulon erilaisten vaikutusten selvittämiseksi ehdotetaan kokeiluiden sarjaa, jossa erilaisia perustulomalleja ja niihin liitettyjä erilaisia veromalleja kokeiltaisiin iteratiivisesti. Seuraavana askeleena vuonna 2017 alkavaa kokeilua voitaisiin täydentää vuonna 2018 alkavalla kokeilulla, jossa kokeilun kohdeväestöä laajennettaisiin työttömien lisäksi pienituloisiin ja samalla kokeilun otoskokoa kasvatettaisiin tuntuvasti tilastollisesti merkitsevien tulosten varmistamiseksi. Kansallisen tulorekisterin valmistumisen jälkeen kokeiluun voitaisiin ottaa myös negatiivisen tuloveron kaltaisia malleja

Welfare State and Life Satisfaction: Evidence from Public Health Care

We examine the link between the welfare state and citizens’life satisfaction by using evidence from public health care services. By combining local level data on public health care, and individual level data on life satisfaction, we show that relatively high expenditures in health care have a positive exect on individuals’ life satisfaction in our data. We …nd some evidence for an \"ends-against-the-middle\" equilibrium (Epple and Romano, 1996) in the provision of public health care, where middle-income individuals prefer higher public expenditure than low-income or high-income individuals. Further, our results indicate that valuation for health care depends on individual political orientatio