Posting

This chapter discusses posting status updates in internal social media as a practice of management communication, a way of voicing decisions, issues, ideas, and concerns in organizations. Posting is conceptualized as a technology-mediated textual form and an intra-organizational communication practice, which functions by transmitting and mediating organizational voices and by constituting the organization and its culture. Current research typically explores the possibilities and constraints imposed by technological affordances of the digital platforms or mobilizes digital discourse approaches to explore the linguistic features of posts. This chapter maintains that posting is not only shaped by the technology, but also by the organizational context, and their socio-technical reconfigurations should be considered when studying posting. The chapter first shows how posting, as both text and practice, is shaped by the affordances of digital platforms, then discusses different functions of posting in organizations, and concludes with a discussion of power relations connected to posting.Non peer reviewe

Editorial : New Forms of Media Work and Its Organizational and Institutional Conditions

Editorial: New Forms of Media Work and Its Organizational and Institutional ConditionsThis thematic issue explores the widening scope of media work and the institutional and organizational conditions that support new forms of media work. The media industry has undergone significant economic, structural, and technological changes during the past few decades, including changing patterns of ownership and digitalization of media production, distribution, and consumption. Simultaneously, practices of media work are adopted also in other industries. The 10 articles in the issue not only focus on the new professional roles and responsibilities emerging in the news media industry but also study the practices of media work in organizations in other fields, such as the music industry and public sector.Non peer reviewe

Organisaatiomaineen tarinat sosiaalisen median keskusteluissa

Tutkimuksen aiheena ovat organisaation maineesta kertovat tarinat eli narratiivit verkossa, erityisesti sosiaalisen median palveluissa. Tutkimuksessa analysoidaan, miten organisaation mainetta uhkaavia riskejä sekä maineen tilaa ylipäänsä voidaan arvioida verkkokeskustelujen avulla, sekä tutkitaan sitä, mistä palasista ja kenen kirjoittamana maineen tarina verkkokeskusteluissa muodostuu. Johtopäätöksissä pohditaan myös miten sosiaalisen median palveluita ja erityisesti niiden seurantaa voitaisiin hyödyntää mainetyössä. Tässä tutkimuksessa narratiiveilla tarkoitetaan organisaatiosta ja sen maineesta kerrottuja tarinoita, joita voidaan kutsua myös mainenarratiiveiksi. Mainenarratiivin kontekstina on verkko, joka käsitetään organisaatioviestinnän kommunikatiivisena merkitysympäristönä. Tutkimuskohteeksi on rajattu käyttäjälähtöisten web 2.0 -palveluiden eli sosiaalisen median sisällöt. Maineen tilaa arvioitaessa hyödynnetään organisaation yleisösuhdetta kuvaavaa maineareenan käsitettä. Tutkimuksen tärkeimmät lähteet ovat David Bojen antenarratiivinen teoria sekä maineteorioiden osalta muun muassa Charles J. Fombrunin, Pekka Aulan, Saku Mantereen ja Jouni Heinosen mainekäsitykset. Näiden keskeisempänä yhdistelmänä muotoutuu antenarratiivisen maineen määritelmä. Työ on laadullinen monitapaustutkimus. Seurattaviksi tapauksiksi on valittu neljä erilaista keskustelua herättänyttä organisaatiota ja/tai niiden tuotetta. Tutkimuksen aineisto koostuu sosiaalisen median palveluista kerätystä aineistosta: blogimerkinnöistä, mikroblogimerkinnöistä sekä keskustelupalstojen viesteistä. Aineisto on kerätty käyttäen Whitevector Oy:n sosiaalisen median seurantaan tarkoitettua TracSense-verkkopalvelua. Empiirisessä osassa analysoidaan sosiaalisen median sisällöissä käytyä keskustelua organisaatioista. Maineriskejä ja maineareenoita analysoidaan narratiivisen teema-analyysin avulla sekä verkkomaineen rakentumista intertekstuaalisen narratiivianalyysin keinoin. Tutkimuksessa selvisi, että verkkokeskustelujen teema-analyysin perusteella voidaan muodostaa kuva organisaation mahdollisista maineriskeistä sekä analysoida maineen tilaa. Organisaation mainetarina syntyy verkkokeskusteluissa useamman toimijan ja useiden eri tekstien välisenä vuorovaikutuksena. Keskusteluissa viitataan erityisesti uutissisältöihin, jotka toimivat keskustelunherättäjinä ja siten muokkaavat verkkokeskustelujen aihepiirivalintoja. Huomattavaa oli myös keskustelijoiden voimakas pyrkimys alkuperäislähteille. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen median seurannasta voi olla hyötyä organisaation mainetyössä

Tutkimuksen digitaaliset jalanjäljet

Esitelmä Tiedejulkaisemisen päivillä 8.-9-10.2019 Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6, Helsinki). Monikanavainen ja-muotoinen viestintä on arkea myös tieteen maailmoissa. Laaksonen pohtii esityksessään, mitä erilaiset sähköiset julkaisualustat ja kanavat tarjoavat tutkijalle ja miten niitä on järkevää käyttää

Sosiaalisen median tutkija ja houkuttelevat numerot

Metriikat ovat oleellinen osa sosiaalisen median kulttuuria ja sieltä ladattavia tutkimusaineistoja. Ne ovat ihmistoiminnan digitaalisia jälkiä, jotka kuvaavat yksittäisen käyttäjän tai käyttäjäjoukkojen toimintaa digitaalisissa palveluissa ja samalla tuottavat mitattavan representaation sosiaalisesta toiminnasta. Kuten kaikkea numeerista tietoa, myös sosiaalisen median metriikoita määrittää objektiivisuuden aura. Niiden käyttö on performatiivista eli todellisuutta tuottavaa ja edistää yhteismitattavuuden logiikkaa. Metriikat ovat kuitenkin sosioteknisessä prosessissa syntynyttä kulttuurista varantoa, joka tuotetaan jossakin kontekstissa, ja jota muovataan ja tulkitaan sen elinkaaren ajan. Tämä katsaus pohtii sosiaalisen median metriikoiden merkitystä ja käyttöä tieteellisessä analyysissä, ja kannustaa tutkijoita suhtautumaan numeroihin sosioteknisinä konstruktioina; suhtautumalla niihin kriittisellä otteella ja pyrkimällä ymmärtämään sitä sosioteknistä kontekstia, jossa ne ovat syntyneet

Hybrid narratives : Organizational Reputation in the Hybrid Media System

This doctoral thesis investigates how the reputations of organizations are narrated in the hybrid media system, characterized by different media logics and technological principles, and the affective attunement of storytelling stakeholders. The research problem is two-fold: first, to study how the new communication landscape affects the formation of organizational reputation, and second, to investigate the cognitive and emotional influences of reputation in the hybrid media system. The dissertation sees organizational reputation as a communicative phenomenon, which exists both as individual beliefs and socially constructed narratives that are born and circulated in the hybrid media system. Hybrid stands for a combination of older and newer media forms, which are intertwined in complex and dynamic assemblages, formed by individuals, affects, social contexts, organizations, and technological platforms, who all mutually influence the process of storytelling. The dissertation is a compilation of five articles. It employs a parallel mixed methods approach by using four different data sets: interviews with communication professionals in organizations; social media discussions; Wikipedia data; and psychophysiological measurements. With a multimethodological approach the study builds a bridge between the different schools of reputation studies: reputations are constructed as narratives that also have measurable effects on the people who consume them. In light of the results, a hybrid reputation narrative is polyphonic, emotional, and is formed in a context characterized by relative power structures between human and non-human actors. It is a form of narrative, in which the story elements can be stored in databases, searched, and hyperlinked by various, interacting actors, who through their use of the technical platforms generate the reputation narrative from fragmentary story pieces by merging opinions and facts. This dissertation highlights two aspects: the interplay between the social and the technological, and the importance of affect. First, the technological affordances and the social practices together form the settings in which the narrating takes place in the hybrid media system. Second, affect emerges as an inherent property of reputation, as an important characteristic of the reputation narratives, and as a feature to evaluate different platforms.Tämä väitöskirja tutkii, miten sidosryhmät rakentavat organisaatioiden mainekertomuksia hybridissä mediatilassa, jota määrittelevät erilaiset medialogiikat, teknologiset periaatteet ja tunnepitoinen tarinankerronta. Tutkimusongelma on kaksitahoinen: väitöskirja tutkii sitä, miten uusi viestintäympäristö vaikuttaa organisaatiomaineen muodostumiseen, ja toisaalta sitä, minkälaisia kognitiivisia ja emotionaalisia vaikutuksia maineella on hybridissa mediatilassa. Maine määritellään viestinnällisenä ilmiönä, joka on olemassa yksilöiden tulkintakehyksenä sekä sosiaalisesti rakentuneina narratiiveina, jotka syntyvät ja kiertävät hybridissä mediatilassa. Hybridi viittaa vanhempien ja uudempien mediamuotojen yhdistelmään, jossa eri mediat, toimijat ja teemat punoutuvat yhteen monimutkaisissa ja dynaamisissa kokoonpanoissa. Väitöskirja koostuu viidestä artikkelista ja yhteenvetoluvusta ja hyödyntää neljää eri aineistoa: viestinnän ammattilaisten haastatteluja, sosiaalisen median keskusteluja, Wikipedia-aineistoa ja psykofysiologisia mittauksia. Monimenetelmällinen lähestymistapa luo siltaa mainetutkimuksen koulukuntien välille osoittamalla, että maineet syntyvät hybrideinä, moniäänisinä ja emotionaalisina narratiiveina, joilla on myös mitattavia vaikutuksia niitä vastaanottaviin ihmisiin. Tulosten valossa hybridi mainenarratiivi on moniääninen, emotionaalinen narratiivi, joka muodostuu ihmistoimijoiden ja ei-ihmistoimijoiden välisissä kokoonpanoissa. Narratiivin elemetit voidaan tallettaa tietokantoihin, ja hakujen ja linkityksen kautta tarinankertojat luovat kukin oman näköisensä mainenarratiivin pirstaloituneista tarinan palasista eri verkkoareenoilta, yhdistäen mielipiteitä ja faktoja. Tutkimus korostaa paitsi monimutkaisia riippuvuuksia organisaatioiden ja sidosryhmien sekä hybridin mediatilan mediamuotojen välillä. Tutkimus alleviivaa teknologisten ja sosiaalisten elementtien vuorovaikutusta: tarinankerrontaan vaikuttavat sekä teknologiset tarjoumat että sosiaaliset käytänteet kullakin hybridin mediatilan areenalla. Tulokset korostavat myös tunteiden merkitystä. Ensinnäkin, maine itsessään on emotionaalinen tulkintakehys. Toiseksi, mainetarinat hybridissä mediassa ovat usein tunnepitoisia. Kolmanneksi, tunteiden avulla arvioidaan eri areenoita: perinteiseen mediaan liittyy rationaalisuuden aura, mutta sosiaalinen media näyttäytyy tunteiden valtaamana alustana