Ehdotus Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi

Ehdotuksen laadinnan tarkoituksena oli testata Luonnonvarakeskuksen helmikuussa 2019 valmistelemaa käyttö- ja hoitosuunnitelman runkoluonnosta sekä toisaalta demonstroida paikkatietoaineistojen ja -menetelmien käyttömahdollisuuksia käyttö- ja hoitosuunnitelmien valmistelussa. Ehdotuksen on myös tarkoitus toimia esimerkkinä siitä, miten asioita voisi käsitellä suunnitelmissa. Kalatalousalueita on Suomessa 118 ja alueet sekä osa-alueet niiden sisällä ovat ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Kirjoittajat haluavatkin korostaa sitä, että tässä ehdotuksessa esitettyjä asioita ei voi yleistää muille alueille. Ehdotus käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi on laadittu toistaiseksi koskemaan ainoastaan Porvoon-Sipoon kalatalousalueen merialuetta. Porvoon–Sipoon kalatalousalueen sisävesiä koskeva osa (luku 3) laaditaan myöhemmin erikseen. Tämä on huomioitava erityisesti luvuissa 5, 6, 10 ja 11, joita myöhemmin täydennetään sisävesialueita koskevilla asioilla. Ehdotus on kokonaisuudessaan vielä luonnos, johon kalatalousalueen hallitus tekee päätöksillään korjauksia ja muutoksia ennen sen toimittamista alueellisen yhteistyöryhmän ja yleiskokouksen käsittelyyn sekä myöhemmin ELY-keskuksen hyväksyttäväksi vuoden 2020 loppuun mennessä. Ehdotuksen liitteenä on myös luonnos kalatalousalueen saatekirjeeksi, jolla käyttö- ja hoitosuunnitelma toimitetaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Luonnonvarakeskuksen laatima runkoluonnos osoittautui pääosin toimivaksi. Runkoluonnoksessa kalastuksen valvontaa koskevat luvut oli suunniteltu kirjoitettavaksi erikseen jokaiselle osa-alueelle, mutta tässä ehdotuksessa kalastuksen valvontaa koskeva luku katsottiin tarkoituksenmukaiseksi kirjoittaa koskemaan koko kalatalousaluetta. Lisäksi ehdotuksen loppuosaan lisättiin lyhyt luku ”Alueellinen edunvalvonta”. Ehdotuksen valmistelun tueksi muodostettiin ohjausryhmä, jonka jäseniä olivat Mikko Koivurinta (puheenjohtaja, Varsinais-Suomen ELY-keskus), Sanna Kuningas (sihteeri, Luonnonvarakeskus), Gabi Lindholm (kalatalousalueen toiminnanjohtaja), Malin Lönnroth (Kalatalouden Keskusliitto), Clas Nyberg (vesialueiden omistajien edustaja), Mikael Lindfors (kaupallisten kalastajien edustaja), Marcus Wikström / Olli Saari (Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö), Antti Lappalainen ja Matti Salminen (Luonnonvarakeskus). Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa. Myös monet muut henkilöt, kuten Jenny Fredrikson (Kalatalouden Keskusliitto) ovat osallistuneet ehdotuksen valmisteluun. Kirjoittajat ovat kuitenkin vastuussa sisällöstä. Ehdotuksen valmisteluun liittyvät käytännön työt on tehty Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) Kalatalouden ympäristöohjelmaan sisältyvässä ”Kalatalouden aluesuunnittelun pilotit” –projektissa.201

Multidrug-resistant tuberculosis treatment adherence in migrants: a systematic review and meta-analysis.

BACKGROUND: Multidrug-resistant tuberculosis (MDR-TB) is a growing concern in meeting global targets for TB control. In high-income low-TB-incidence countries, a disproportionate number of MDR-TB cases occur in migrant (foreign-born) populations, with concerns about low adherence rates in these patients compared to the host non-migrant population. Tackling MDR-TB in this context may, therefore, require unique approaches. We conducted a systematic review and meta-analysis to identify and synthesise data on MDR-TB treatment adherence in migrant patients to inform evidence-based strategies to improve care pathways and health outcomes in this group. METHODS: This systematic review and meta-analysis was conducted in line with PRISMA guidelines (PROSPERO 42017070756). The databases Embase, MEDLINE, Global Health and PubMed were searched to 24 May 2017 for primary research reporting MDR-TB treatment adherence and outcomes in migrant populations, with no restrictions on dates or language. A meta-analysis was conducted using random-effects models. RESULTS: From 413 papers identified in the database search, 15 studies reporting on MDR-TB treatment outcomes for 258 migrants and 174 non-migrants were included in the systematic review and meta-analysis. The estimated rate of adherence to MDR-TB treatment across migrant patients was 71% [95% confidence interval (CI) = 58-84%], with non-adherence reported among 20% (95% CI = 4-37%) of migrant patients. A key finding was that there were no differences in estimated rates of adherence [risk ratio (RR) = 1.05; 95% CI = 0.82-1.34] or non-adherence (RR = 0.97; 95% CI = 0.79-1.36) between migrants and non-migrants. CONCLUSIONS: MDR-TB treatment adherence rates among migrants in high-income low-TB-incidence countries are approaching global targets for treatment success (75%), and are comparable to rates in non-migrants. The findings highlight that only just over 70% of migrant and non-migrant patients adhere to MDR-TB treatment. The results point to the importance of increasing adherence in all patient groups, including migrants, with an emphasis on tailoring care based on social risk factors for poor adherence. We believe that MDR-TB treatment targets are not ambitious enough

Fiskaren och fisken

Fiskaren och fisken Innehållsförteckning – Inledaren: Ett försvinnande kulturarv av Pia Prost – Välmående skärgård tack vare strömmingen av Anne Bergström – Vinternotdragningen – sörjd, saknad av Nina Söderlund – Nationella och internationella bestämmelser kring fiske av Kaj Mattsson – 130 år av fiskerirådgivning av Malin Lönnroth – Sista Sibbofiskaren satsar på förädling av Thure Malmberg – Fisket i Skärgårdshavet i konstant förändring av Pekka Salmi, Kristina Svels och Jari Setälä – Ett arbetsliv i fiskenäringens tjänst – Kari Ranta-aho går i pension av Pia Prost – Inhemskt fiskfoder bra för både fiskerinäringen och havet av Pia Prost – Vasa fick sitt Fiskets hus av Guy Svanbäck – Förlorar vi en primärnäring? av Kaj Mattsson – Konkurrens om fisken – människa, säl och skarv av Sture Hansson – Allt hänger på en god fiskeförvaltning av Cecilia Lundberg – Aktuell fiskforskning vid Åbo Akademi av Martin Snickars och Tom Wiklund – Historiska hamnplatser och fiskelägen kartläggs av Tapani Tuovinen och Riikka Tevali – Gråsälen är kustfiskets gissel av Mia Henriksson – Hur uppfattar fiskarna sin omvärld? av Marina Saanila Bokhörnan: – Gäddan, Nordens krokodil av Nalle Valtiala – Ålevangeliet: berättelsen om världens mest gåtfulla fisk av Cecilia Lundberg – Är Åland skärgårdssamhällenas paradis? av John Wrede – Skärgården diskuterade FN:s hållbarhetsmål av Pia Prost – Skärinytt – Sista bilde