34 research outputs found
Building physical behaviour of external wall structures with Raketerm facade panels
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittÀÀ Raketerm-julkisivuelementillÀ verhottujen ulkoseinÀrakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa laboratoriossa tehtÀvillÀ seinÀrakennekokeilla. Kokeissa tutkittiin yhteensÀ yhdeksÀn erilaisen seinÀrakenteen toimivuutta syys-, talvi- ja kevÀtolosuhteissa.
Raketerm-julkisivuelementti on tiililaattapintainen elementti, jonka taustana on polyuretaanin ja ~styreenin seoksesta tehty lÀmmöneristekerros. Julkisivuelementin noin 37 mm:n paksuinen lÀmmöneristekerros muodostaa rakenteen ulkopintaan melko vesihöyrytiiviin kerroksen, mikÀ aiheuttaa haasteen koko rakenteen rakennusfysikaaliselle toiminnalle. LÀhtökohtana tutkimukselle oli, ettÀ ulkoseinÀrakenteet voitaisiin yleisesti tehdÀ umpirakenteina, jolloin Raketerm-elementissÀ olevaa lÀmmöneristekerrosta voitaisiin hyödyntÀÀ tÀysimÀÀrÀisesti laskettaessa seinÀrakenteen U-arvoa. Tutkimuksen yhtenÀ tavoitteena oli lisÀksi saada tietoa myös erilaisista ulkoseinÀrakenteen tuuletusratkaisuista. Tuuletusratkaisun tuli olla sellainen, ettÀ tuuletuksen ulkopuolelle jÀÀvÀÀ Raketerm-elementin lÀmmöneristettÀ voitaisiin ainakin osittain hyödyntÀÀ U-arvolaskuissa.
TÀmÀn tutkimuksen mukaan Raketerm-elementillÀ verhottu tuulettumaton ulkoseinÀrakenne voi toimia rakennusfysikaalisesti melko hyvin, jos rakenteen sisÀpinnassa on riittÀvÀn suuri vesihöyrynvastus. Suositeltavampaa kuitenkin on, ettÀ Raketerm-elementillÀ verhotut ulkoseinÀrakenteet tehdÀÀn tuulettuvina. YhtenÀisellÀ, ns. perinteisellÀ tuuletusvÀlillÀ varustettu seinÀrakenne toimii kosteusteknisesti parhaiten, mutta silloin Raketerm-elementin lÀmmöneristekerrosta ei voida hyödyntÀÀ laskettaessa rakenteen U-arvoa. Kokeiden perusteella julkisivuelementin taustapintaan tehdyllÀ tuuletusurituksella rakenteesta poistuu myös riittÀvÀsti kosteutta. Tuuletusuritusratkaisussa myös Raketerm-elementin lÀmmöneristekerrosta voidaan kÀyttÀÀ hyödyksi laskettaessa koko rakenteen U-arvoa. LÀmpö- ja kosteusteknisesti optimaalisen tuuletusurituksen mÀÀrittÀminen vaatii sekÀ laskennallisia, ettÀ kokeellisia rakennusfysikaalisia tutkimuksia.The objective of this research was to examine the building physical behaviour of external wall structures with Raketerm facade panels. Nine different external wall structures were studied in the laboratory under different climate conditions.
The Raketerm facade panel is an insulated facade panel with a covering layer from clinker tiles. The Insulation material is a mixture of polyurethane and polystyrene, and the thickness of the insulation layer is approximately 37 mm. The building physical performance of the wall structure is challenging due to the relatively high water vapour resistance of the insulation layer. The hypothesis made before conducting the research was that external wall structures with Raketerm facade panels could ïŹÄ±nction without a ventilation layer on their back surface. In such a case, the entire insulation layer of the Raketerm facade panel could be taken into account when calculating the U-Value of the wall structures. A further aim of the research was to discover information on the performance of different wall structure Ventilation systems. An important criterion for the ventilation system in question was that the insulation layer in the Raketerm facade panel could at least partly be taken into account in the calculation of the U-value of the whole structure.
It was observed that external wall structures with Raketerm façade panels without ventilation performed relatively well if the water vapour resistance of the interior lining was sufïŹciently high. However, it is recommended that external wall structures with Raketerm facade panel are ventilated. The traditional Ventilation gap provides the best hygrothermal performance for the whole structure, but in this case the insulation layer in the Raketerm facade panel cannot be taken into account in the U-value calculations.
That said, an adequate amount of moisture was also transported by the ventilation systems used in the laboratory experiments. In this case, the insulation layer of the Raketerm facade panel can also be partly utilized in the U-value calculations. The hygrotherrnally optimum ventilation can only be determined by both mathematical simulation and experimental tests
Matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteiden ja liitosten suunnittelu- ja toteutusohjeita
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen tuo mukanaan muutospaineita suunnittelijoille ja rakentajille. Rakenteiden dimensiot muuttuvat eristepaksuutta kasvattaessa ja toisaalta rakenteen kosteustekninen toiminta muuttuu vaipan lÀpi tapahtuvien lÀmpöhÀviöiden vÀhentyessÀ. Uusia tehokkaampia lÀmmöneristemateriaaleja kÀytetÀÀn paikoissa, joissa niitÀ ei ole ennen kÀytetty, mikÀ osaltaan vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen, rakenteelliseen ja palotekniseen kÀyttÀytymiseen sekÀ kÀytÀnnön toteutukseen. Energiatehokkuuden parantamisen aiheuttamien muutosten lisÀksi myös kiihtyvÀ ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan rakenteiden toimintaan.TÀmÀ tutkimusraportti liittyy Tampereen teknillisellÀ yliopistolla vuosina 2009-2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jossa tutkittiin ilmastonmuutoksen ja lÀmmöneristyksen lisÀÀmisen vaikutusta rakenteiden lÀmpö- ja kosteustekniseen toimintaan sekÀ rakennusten energiankulutukseen ja sisÀilman olosuhteisiin. Julkaisun tavoitteena on esittÀÀ yleisesti kÀytetyissÀ rakenteissa mahdollisesti esiintyviÀ muutoksia, kun eristepaksuutta kasvatetaan tai eristemateriaalia vaihdetaan ja esittÀÀ rakenteiden suunnitteluja toteutusohjeita, joilla nÀmÀ muutokset otetaan huomioon. FRAME-projektin varsinaiset tutkimustulokset on esitetty erillisessÀ raportissa, mutta tutkimustuloksia on hyödynnetty myös tÀssÀ julkaisussa annetuissa ohjeissa. Rakennetyypit ja ohjeistukset on laadittu siten, ettÀ rakenne toimisi kosteusteknisesti myös paksummilla lÀmmöneristeillÀ sekÀ tulevaisuuden ilmastossa (vuonna 2050). Julkaisussa on kÀsitelty yleisesti kÀytettyjÀ rakennetyyppejÀ ja - liitoksia. Ohjeistus ja selitykset on pyritty laatimaan siten, ettÀ esitettyjÀ toteutusperiaatteita voidaan tarvittaessa soveltaa myös muihin rakenteisiin.LÀmmöneristyksen lisÀyksestÀ aiheutuvilla muutoksilla on muutamia yhteisiÀ piirteitÀ. Rakenteen lÀpi tapahtuvat lÀmpöhÀviöt pienentyvÀt. TÀstÀ seuraa rakenteiden ulko-osien viileneminen ja suhteellisen kosteuden nousu. Tilanne voi heikentÀÀ tiettyjen perinteisten rakenteiden kosteusteknistÀ toimintaa, jos muuttuneita olosuhteita ei oteta suunnittelussa huomioon. Rakennusaikaisen kosteuden kuivumiseen on varattava lisÀksi enemmÀn aikaa, kun rakennetta kuivattava lÀmpövirta rakenteen lÀpi vÀhenee. Rakenteen dimensioiden muutos saattaa johtaa rankarakenteiden rungon ylimitoitukseen, mikÀ aikaansaa uusien runkotyyppien kehittÀmistÀ. Rakenteiden paksuuden kasvaessa eristeen lÀpi tehtyjen kannatusten ja ripustusten rasitukset kasvavat, mikÀ johtaa liitoskappaleiden paksuntumiseen ja lisÀÀntyvÀÀn kylmÀsiltavaikutukseen. Liitokset ja liikuntasaumat tulee mitoittaa ottaen huomioon paksujen eristekerrosten kokoonpuristuminen ja liikkeet. Energiatehokkuuden parantuessa ilmatiiviyden merkitys korostuu ja sisÀtilojen riittÀvÀstÀ ilmanvaihdosta on huolehdittava. Rakenteiden vikasietoisuuden heikkeneminen korostaa jatkossa entisestÀÀn myös rakennusaikaisen kosteudenhallinnan ja huolellisen rakentamisen merkitystÀ
Ilmastonmuutoksen ja lÀmmöneristyksen lisÀyksen vaikutukset vaipparakenteiden kosteusteknisessÀ toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa
TĂ€mĂ€ tutkimusraportti liittyy vuosina 2009â2012 toteutettuun FRAME-tutkimusprojektiin, jonka keskeisenĂ€ tavoitteena on ollut selvittÀÀ ilmastonmuutoksen ja lĂ€mmöneristyksen lisĂ€yksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteusteknisessĂ€ toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa Suomen ilmastossa. Tavoitteena on ollut myös selvittÀÀ millĂ€ rakenteellisilla tai muilla teknisillĂ€ ratkaisuilla vaipparakenteiden kosteusteknistĂ€ toimintaa voidaan parhaiten parantaa. Tutkimuksen muina tavoitteina on ollut selvittÀÀ ilmastonmuutoksen ja lĂ€mmöneristyksen lisĂ€yksen vaikutuksia vaipparakenteiden lĂ€mpöteknisessĂ€ toiminnassa, sisĂ€ilman olosuhteissa ja LVI-jĂ€rjestelmien kĂ€ytössĂ€ sekĂ€ laatia uusia ohjeistuksia rakennustyömaan kosteudenhallintaa varten. Tutkimuksessa on keskitytty tavanomaisten tai riskialttiiksi tiedettyjen rakenteiden toiminnan tarkasteluun.
Tutkimuksen yhteydessÀ Tampereen teknillisessÀ yliopistossa on saatu valmiiksi uusi rakenteiden kosteusteknisen toiminnan analysointimenetelmÀ, jolla voidaan aiempaa luotettavammin tarkastella rakenteissa ilmeneviÀ kosteusriskejÀ sekÀ nykyisessÀ ettÀ tulevaisuuden ilmastossa. Suurin osa tÀmÀn tutkimuksen tuloksista perustuu tÀllÀ menetelmÀllÀ tehtyihin laskentatarkasteluihin. MenetelmÀllÀ saatujen tulosten avulla rakenteet voidaan suunnitella jatkossa siten, ettÀ ne kestÀvÀt myös poikkeuksellisen rasittavien sÀÀolojen vaikutukset muuttuvassa ilmastossa.
TÀrkeÀ osa uutta analysointimenetelmÀÀ ovat ulkoilman rakennusfysikaaliset testivuodet Suomen ilmastossa. NÀmÀ testivuodet mÀÀritettiin TTY:llÀ Ilmatieteen laitoksen mittaaman ja mÀÀrittÀmÀn sÀÀdatan avulla sekÀ nykyilmastossa ettÀ tulevaisuuden ilmastossa (vuosien 2050 ja 2100 ilmastot). Jokaisesta ilmastosta mÀÀritettiin kaksi testivuotta, joiden avulla voidaan tarkastella lÀhes kaikkien vaipparakenteiden kosteusteknistÀ toimintaa kriittisissÀ kosteusolosuhteissa. Tulevaisuuden ilmastoista mÀÀritetyt testivuodet perustuvat A2-ilmastonmuutosskenaarioon, jonka perusteella Ilmatieteen laitos on laatinut ennusteen ulkoilman olosuhteiden muuttumisesta.
Ilmastonmuutos ja lÀmmöneristyksen lisÀys heikentÀvÀt useiden nykyisellÀ tavalla toteutettujen vaipparakenteiden kosteusteknistÀ toimintaa ja vikasietoisuutta, koska rakenteiden sisÀllÀ lÀmpötila- ja kosteusolosuhteet muuttuvat. Osassa rakenteita muutos on erittÀin suuri.
Ennustetun ilmastonmuutoksen seurauksena ulkolÀmpötilat nousevat, sademÀÀrÀt kasvavat ja pilvisyys lisÀÀntyy. Myös ulkoilman suhteellinen kosteus voi nousta ja tuulisuus lisÀÀntyÀ jossain mÀÀrin. NÀmÀ kaikki tekijÀt lisÀÀvÀt homeen kasvua ja kosteuden kondensoitumista varsinkin rakenteiden ulko-osissa ja joissakin tapauksissa myös muualla rakenteessa. LisÀksi rakenteiden kuivuminen hidastuu ja kuivumisajat pitenevÀt.
LÀmmöneristyksen lisÀys vÀhentÀÀ puolestaan lÀmmön siirtymistÀ vaipparakenteiden lÀpi, jolloin lÀmpötila laskee rakenteen ulko-osassa ja suhteellinen kosteus nousee. Myös tÀmÀ asia lisÀÀ homeen kasvua ja kosteuden kondensoitumista rakenteen ulko-osassa. Rakenteiden vikasietoisuus heikkenee samasta syystÀ, koska sisÀltÀ tuleva lÀmpö ei pysty kuivattamaan rakenteita samalla tavoin, jos niihin pÀÀsee ylimÀÀrÀistÀ kosteutta ajoittaisen kosteusvuodon tai poikkeuksellisten sÀÀolojen seurauksena.
Rakenteiden kosteusriskit lisÀÀntyvÀt myös rakenneratkaisujen, lÀmmöneristetyyppien ja toteutustapojen muutosten seurauksena. Muutosten vaikutus rakenteiden kosteustekniseen toimintaan on tunnettava, joten rakennusalalla tarvitaan nÀihin asioihin liittyen jatkossa paljon koulutusta.
Rakenteiden vikasietoisuuden heikkeneminen korostaa jatkossa entisestÀÀn rakennusaikaisen kosteudenhallinnan merkitystÀ. Rakenteet ja materiaalit tulee suojata sadeveden vaikutuksilta niin hyvin kuin mahdollista, ja rakenteille on varattava riittÀvÀsti kuivumisaikaa ennen tiiviiden pinnoitteiden tai kuvumista hidastavien peittÀvien rakenteiden asentamista. Varsinkin puurakenteiset talot on suositeltavaa tehdÀ suojateltan sisÀllÀ.
LÀhes kaikki vaipparakenteet saadaan toimiviksi myös seuraavan 100 vuoden aikana rakenteellisten muutosten ja toteutusohjeiden muutoksien avulla. Puurakenteiden kosteusteknistÀ toimintaa voidaan parantaa merkittÀvÀsti laittamalla kantavien rakenteiden ulkopuolelle lÀmmöneristystÀ. Betoni- ja kivirakenteiden kuivumiseen on puolestaan varattava lisÀÀ aikaa, jos niiden ulkopuolella kÀytetÀÀn lÀmmöneristeenÀ solumuovieristeitÀ. Liitosten ja detaljien toimivuuteen tulee kiinnittÀÀ erityistÀ huomiota. NiillÀ on oleellisen merkitys koko rakenteen toimivuudelle.
Uudet betonirakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia, jos ne tehdÀÀn nykyisten ohjeiden mukaisesti. Raudoitteiden sijainti tulee olla normien ja toleranssien mukainen ja ruostumattomien terÀsten kÀyttö julkisivuissa on suositeltavaa (erityisesti pieliterÀkset). PakkasenkestÀvyyden suhteen nykyinen vaatimustaso on riittÀvÀ, jos betoni lisÀhuokostetaan ohjeiden mukaisesti. Pakkasrapautumisvaurioita saattaa kuitenkin alkaa esiintyÀ vanhassa rakennuskannassa myös sisÀmaassa ilmastonmuutoksen myötÀ. LÀmmöneristyksen lisÀys ei vaikuta betonijulkisivun kosteustekniseen toimintaan.
Massiivirakenteet, kuten hirsi- ja kevytbetonirakenteet, tulisi lÀmmöneristÀÀ aina ulkopuolelta hyvin vesihöyryÀ lÀpÀisevÀllÀ eristeellÀ. Jos rakenteita eristetÀÀn sisÀpuolelta, niiden on pÀÀstÀvÀ kuivumaan riittÀvÀsti ennen sisÀpuolisen lÀmmöneristeen ja höyrynsulun laittoa. Höyrynsululta vaadittava vesihöyrynvastus riippuu oleellisesti sisÀpuolisen lÀmmöneristyksen lÀmmönvastuksesta.
Matalassa tiiliverhotussa puurunkoisessa ulkoseinÀssÀ tarvitaan erittÀin hyvin lÀmpöÀ eristÀvÀ tuulensuoja puurakenteen ulkopuolella. Korkeassa tiiliverhotussa ulkoseinÀssÀ (>10 m) puurakenteen ja tiiliverhouksen vÀliin on laitettava kummaltakin puolelta tuuletettu höyrynsulkukerros, joka estÀÀ kosteuden siirtymisen diffuusiolla verhouksesta takana olevaan seinÀrakenteeseen. TÀmÀ höyrynsulkukerros toimii samalla rakennusaikaisena sÀÀsuojana.
Puurakenteen pÀÀlle tehtÀvÀn eristerappauksen kÀytöstÀ on syytÀ luopua kokonaan, koska sadevesi pÀÀsee tunkeutumaan herkÀsti ulkoverhouksen liitos- ja lÀpivientikohdista rakenteeseen ja sen kuivuminen on hidasta. Rappauspinta voidaan tehdÀ puurakenteisiin ulkoseiniin kuitenkin tuuletettua levyrappausta kÀyttÀmÀllÀ.
Puurakenteisiin tuuletettuihin ylÀpohjiin tulisi laittaa lÀmmöneristystÀ kantavien puurakenteiden ylÀpuolelle. TÀmÀ voidaan toteuttaa esimerkiksi lÀmpöÀ eristÀvÀn aluskatteen tai tuulensuojan avulla. Aluskatteen on tÀytettÀvÀ myös kaikki muut sille asetetut vaatimukset.
RyömintÀtilaisissa alapohjissa maanpinnan tulee olla kauttaaltaan lÀmmöneristetty varsinkin puurakenteista alapohjaa kÀytettÀessÀ. Myös sepelikerroksen kÀyttö maanpinnalla parantaa ryömintÀtilaisen alapohjan kosteusteknistÀ toimintaa merkittÀvÀsti. Kantavien puurakenteiden alapuolella olevan tuulensuojan tulee olla kosteutta kestÀvÀ ja hyvin lÀmpöÀ eristÀvÀ.
Uusien talojen vaipparakenteet voidaan myös tulevaisuudessa toteuttaa niin, ettÀ erillisiÀ teknisiÀ laitteita ja jÀrjestelmiÀ (kuivaimet, lÀmmittimet tai ilmanvaihtojÀrjestelmÀt) ei tarvita rakennuksen kÀytön aikana rakenteiden kosteusteknisen toiminnan varmistamisessa. Sen sijaan korjausten yhteydessÀ tehtÀvÀn lisÀeristÀmisen seurauksena joidenkin rakenteiden toiminta voi edellyttÀÀ nÀiden laitteiden kÀyttöÀ.
Kosteuden tiivistyminen ja huurtuminen ikkunoiden ulkopintaan lisÀÀntyy voimakkaasti, jos ikkunoiden lasiosien lÀmmönlÀpÀisykerrointa eli U-arvoa parannetaan nykyisestÀ tasosta. Kosteuden tiivistyminen on ajoittain ongelmana jo nykyisissÀkin ikkunoissa. Ikkunan ulkopintaan laitettava selektiivipinnoite poistaa tÀmÀn ongelman.
YlÀpohjien lÀmmöneristekerroksessa tapahtuvat ilmavirtaukset heikentÀvÀt paksujen puhalluseristeiden lÀmmöneristyskykyÀ merkittÀvÀsti. Ilmavirtausten vÀhentÀminen edellyttÀÀ puhalluseristeiden ilmanlÀpÀisevyyden pienentÀmistÀ esimerkiksi tiheyttÀ kasvattamalla tai kÀyttÀmÀllÀ eristeen joukossa sideainetta. UlkoseinÀrakenteissa ilmavirtausten vaikutus rakenteiden toimintaan on nykyisillÀ eristepaksuuksilla oleellisesti vÀhÀisempi.
Vaipparakenteiden lÀmmöneristyksen lisÀÀminen Suomen rakentamismÀÀrÀysten nykyisestÀ vertailutasosta ei ole enÀÀ taloudellisesti kannattavaa kerrostaloissa ja toimistorakennuksissa. Pientaloissa kannattavuus riippuu siitÀ, kuinka pitkÀ takaisinmaksuaika lisÀeristÀmiselle hyvÀksytÀÀn. TÀmÀ johtuu lisÀeristÀmisellÀ saavutettavan energiansÀÀstön vÀhenemisestÀ ja rakennusten jÀÀhdytystarpeen kasvusta. Jo vuoden 2007 lÀmmöneristysmÀÀrÀykset olisivat olleet kerrostaloissa ja toimistorakennuksissa varsin riittÀviÀ.
Tutkimuksen yhteydessÀ on laadittu matalaenergia- ja passiivitalojen rakenteille ja liitoksille suunnitteluohjeet, joissa esitetÀÀn keskeisiÀ toteutusperiaatteita ja huomioon otettavia asioita vaipparakenteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Ohjeessa on keskitytty tavanomaisimpien ja tyypillisimpien rakenteiden tarkasteluun
Building physical behaviour of external wall structures with Raketerm facade panels
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittÀÀ Raketerm-julkisivuelementillÀ verhottujen ulkoseinÀrakenteiden rakennusfysikaalista toimintaa laboratoriossa tehtÀvillÀ seinÀrakennekokeilla. Kokeissa tutkittiin yhteensÀ yhdeksÀn erilaisen seinÀrakenteen toimivuutta syys-, talvi- ja kevÀtolosuhteissa.
Raketerm-julkisivuelementti on tiililaattapintainen elementti, jonka taustana on polyuretaanin ja ~styreenin seoksesta tehty lÀmmöneristekerros. Julkisivuelementin noin 37 mm:n paksuinen lÀmmöneristekerros muodostaa rakenteen ulkopintaan melko vesihöyrytiiviin kerroksen, mikÀ aiheuttaa haasteen koko rakenteen rakennusfysikaaliselle toiminnalle. LÀhtökohtana tutkimukselle oli, ettÀ ulkoseinÀrakenteet voitaisiin yleisesti tehdÀ umpirakenteina, jolloin Raketerm-elementissÀ olevaa lÀmmöneristekerrosta voitaisiin hyödyntÀÀ tÀysimÀÀrÀisesti laskettaessa seinÀrakenteen U-arvoa. Tutkimuksen yhtenÀ tavoitteena oli lisÀksi saada tietoa myös erilaisista ulkoseinÀrakenteen tuuletusratkaisuista. Tuuletusratkaisun tuli olla sellainen, ettÀ tuuletuksen ulkopuolelle jÀÀvÀÀ Raketerm-elementin lÀmmöneristettÀ voitaisiin ainakin osittain hyödyntÀÀ U-arvolaskuissa.
TÀmÀn tutkimuksen mukaan Raketerm-elementillÀ verhottu tuulettumaton ulkoseinÀrakenne voi toimia rakennusfysikaalisesti melko hyvin, jos rakenteen sisÀpinnassa on riittÀvÀn suuri vesihöyrynvastus. Suositeltavampaa kuitenkin on, ettÀ Raketerm-elementillÀ verhotut ulkoseinÀrakenteet tehdÀÀn tuulettuvina. YhtenÀisellÀ, ns. perinteisellÀ tuuletusvÀlillÀ varustettu seinÀrakenne toimii kosteusteknisesti parhaiten, mutta silloin Raketerm-elementin lÀmmöneristekerrosta ei voida hyödyntÀÀ laskettaessa rakenteen U-arvoa. Kokeiden perusteella julkisivuelementin taustapintaan tehdyllÀ tuuletusurituksella rakenteesta poistuu myös riittÀvÀsti kosteutta. Tuuletusuritusratkaisussa myös Raketerm-elementin lÀmmöneristekerrosta voidaan kÀyttÀÀ hyödyksi laskettaessa koko rakenteen U-arvoa. LÀmpö- ja kosteusteknisesti optimaalisen tuuletusurituksen mÀÀrittÀminen vaatii sekÀ laskennallisia, ettÀ kokeellisia rakennusfysikaalisia tutkimuksia.The objective of this research was to examine the building physical behaviour of external wall structures with Raketerm facade panels. Nine different external wall structures were studied in the laboratory under different climate conditions.
The Raketerm facade panel is an insulated facade panel with a covering layer from clinker tiles. The Insulation material is a mixture of polyurethane and polystyrene, and the thickness of the insulation layer is approximately 37 mm. The building physical performance of the wall structure is challenging due to the relatively high water vapour resistance of the insulation layer. The hypothesis made before conducting the research was that external wall structures with Raketerm facade panels could ïŹÄ±nction without a ventilation layer on their back surface. In such a case, the entire insulation layer of the Raketerm facade panel could be taken into account when calculating the U-Value of the wall structures. A further aim of the research was to discover information on the performance of different wall structure Ventilation systems. An important criterion for the ventilation system in question was that the insulation layer in the Raketerm facade panel could at least partly be taken into account in the calculation of the U-value of the whole structure.
It was observed that external wall structures with Raketerm façade panels without ventilation performed relatively well if the water vapour resistance of the interior lining was sufïŹciently high. However, it is recommended that external wall structures with Raketerm facade panel are ventilated. The traditional Ventilation gap provides the best hygrothermal performance for the whole structure, but in this case the insulation layer in the Raketerm facade panel cannot be taken into account in the U-value calculations.
That said, an adequate amount of moisture was also transported by the ventilation systems used in the laboratory experiments. In this case, the insulation layer of the Raketerm facade panel can also be partly utilized in the U-value calculations. The hygrotherrnally optimum ventilation can only be determined by both mathematical simulation and experimental tests
Air tightness of Structural elements and internal air leakages in a multi-apartment building
publishedVersionPeer reviewe
ΊÏÎżÏ - ΊÏÎżÏ
publishedVersionPeer reviewe