Kulttuurista peliä palveluissa : Kuluttajataktiikoiden ja nuorten toimija-asemien esitysteoreettinen tarkastelu

This study approaches service consumption from the viewpoint of socio-cultural consumption studies and participates in the performance theoretical discussion on services. The main interest is to shed more light on the concepts of reflexive consumer agency and cultural positioning with the conceptual tools provided by performance theory and by narrative theory. The study asks, firstly, what sort of cultural meanings are given to the everyday service performances and what sort of resources are embedded in the subject positions of these performances, especially among young people; and, secondly, how the cultural, even routinized, service performances are constructed – changed or reproduced by these differently positioned service actors? The empirical data consists of 356 service stories of either ‘pleasant’ or ‘unpleasant’ service experiences written by Finnish consumers and service workers that accepted the invitation to share their service stories, that is, stories. Sub-samples were analyzed in the articles. The interpretive analyses are based on narrative approach: close reading, dramatism and positioning theory. The findings suggest that service performances are an arena for multiple, overlapping cultural performances. According to the cultural storylines, the young are often positioned as invisible actors or as potential troublemakers. Furthermore, the findings suggest that as the routine service scripts are disrupted and reflexive consumer agency is evoked – for example due to the above mentioned collisions of cultural storylines – service performances may become gameful. The study found that gameful service performances take shape in both co-play and counter-play. Moreover, the study detected tactics that consumers employ in order to (re-)construct the nature of the gameful service performances and, thus, to negotiate their positioning. These consumer tactics make use of situational offerings as the consumers draw cultural and social resources from their everyday life; they include masquerade, co-performance, team building and extension of the service scene. The study argues that disruptions in service scripts provide opportunities for cultural changes initiated by actors that have traditionally been considered powerless in the service context. Consumers should be acknowledged as active and creative developers of cultural scripts, yet, it must be understood that they do not have equal resources to introduce tactical openings. Thus, the study enhances understanding of consumer tactics; consumers can utilize socio-cultural resources in their political endeavors. In addition, the findings of this study support the theory of commercial enculturation; it is worthwhile to enhance the view on young people as active, knowing and competent actors that are not only the consumers of tomorrow, but the consumers of today, as well, as they participate in cultural meaning making ‘here and now’.Väitöskirjassa tutkitaan palvelutilanteita kulttuurin ja yhteiskunnan rakentumisen paikkoina. Kulutustutkimuksen perinteeseen sitoutuvan otteen keskiössä ovat kuluttajat kulttuurisina, sosiaalisina ja poliittisina palvelutoimijoina. Tutkimus täydentää ymmärrystä (kaupallisesta) palvelukulttuurista arkielämän toimijoiden, erityisesti nuorten kuluttajien ja palvelutyöntekijöiden, näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten he osallistuvat palvelukulttuurin tuottamiseen: sen muuttamiseen ja ylläpitämiseen. Tutkimuksen lähestymistapa on esitysteoreettinen eli palvelutilanteet nähdään esityksinä, joita ohjaavat muun muassa kulttuuriset käsikirjoitukset. Tutkimuksessa analysoidaan suomalaista palvelutarina-aineistoa (n=356), joka koostuu kuluttajien ja asiakaspalvelijoiden kertomuksista, joissa he kuvaavat miellyttäviksi tai epämiellyttäviksi kokemiaan palvelutilanteita. Tutkimusaineistoa on tulkittu tarinallisin ottein, esimerkiksi kulttuurisia tarinoita ja juonikulkuja tunnistaen. Tutkimustulokset osoittavat, että arkiset palvelutilanteet tarjoavat näyttämön monenlaisille esityksille, niissä esitetään palvelun lisäksi muun muassa ikää ja sukupuolta. Palvelussa jaettavat toimijaroolit kuluttajina ja palvelutyöntekijöinä määrittyvät sosiaalisten asemien sekä niihin kiinnittyvien kulttuuristen merkitysten kautta, esimerkiksi nuoria saatetaan pitää lähtökohtaisesti uhkaavina häiriöiden aiheuttajina. Muun muassa nämä kerrokselliset toimija-asemat aiheuttavat palveluesityksissä jännitteitä; palvelukäsikirjoitusten rutiinit kyseenalaistuvat, kun palvelussa kohtaavat asiakkaiden ja palvelutyöntekijöiden lisäksi nuoret ja aikuiset. Tavanomaisen palveluesityksen kulun häiriintyessä toiminnasta voi tulla pelillistä eli epävarmaa ja pelaajien yhdessä tuottamaa. Pelitilanteesta voi rakentua yhteispelillinen tai kilpailullinen, jopa toisen osapuolen ulossulkeva. Pelillisessä palveluesityksessä voidaan pyrkiä parempaan palveluun taktisesti esiintymällä eli tilannesidonnaisia kulttuurisia ja sosiaalisia resursseja hyödyntäen, esimerkiksi pukeutumistapaa muuttaen tai ottamalla perheenjäsen mukaan palvelutilanteeseen. Kuluttajalähtöisen ja tasa-arvoisen palvelukulttuurin rakentaminen edellyttää toimijoiden sidoksellisuuden tunnustamista. Tulokset tarkoittavat, että kuluttajat osallistuvat palvelutilanteiden rakentamiseen, mutta heidän mahdollisuutensa luovuuteen ovat sidoksissa kulttuurisiin toimija-asemiin ja tilannesidonnaisiin resursseihin. He saattavat vahvistaa palvelun epätasa-arvoisuutta entisestään. Erityisesti nuoria tulisi auttaa tunnistamaan epätasa-arvoista asemointia. Lisäksi, sosiaalisen median keskusteluihin päätyviä kuluttajatarinoita käsittelevien yritysten tulisi ymmärtää, että tarinoissa on kyse jännitteisten poikkeustilanteiden tulkitsemisesta. Poikkeustilanteissa toimiminen on merkityksellistä, niissä tulisi rohkeasti tarttua kuluttajien käsikirjoittamattomiin avauksiin tasa-arvoisen palvelun periaatetta vaalien, jotta esitykset kestävät julkisetkin tulkinnat

Bringing ecosystem thinking to sustainability-driven wooden construction business

Lowering environmental impacts by material choices is proposed as a way to promote urban sustain ability transition, and one solution is building more wooden multi-storey constructions (WMCs). In the construction industry, however, there is a strong path dependency towards applying well-established construction materials and methods, as well as partnerships. To gain understanding of network-based collaboration, learning and end-user involvement in novel wooden construction business, the study uses qualitative methods and employs business ecosystem approach in the analysis. The studied WMC business case revealed that barriers of collaborative business ecosystem development include both the lack of clarity in the shared goals between actors and weak end-user involvement. Moreover, neither companies nor end-users fully recognize sustainability aspects around WMC. Enabling factors such as smooth communication and building trust among business actors during planning and building were recognised. The study suggests that a broader business ecosystem approach, including the living and use of the building, offers a mindset shift for developing sustainability-driven logic alongside profitable construction business and creating value for consumers. (c) 2021 The Author(s). Published by Elsevier Ltd. This is an open access article under the CC BY-NC-ND license (http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/).Peer reviewe

Palvelua nuorille! Iän esittäminen, asemat ja naamioituminen palvelukohtaamisissa

Nuoret kohtaavat kuluttajina ja työntekijöinä lukuisia erilaisia arkielämän palvelutilanteita, joissa tuotetaan ja uusinnetaan kulttuurisia asemia. Tutkimme artikkelissamme sitä, miten nuoret kohdataan palvelutilanteissa ja millaisia asemia kulttuurissamme on tarjolla nuorille kuluttajille ja asiakaspalvelutyöntekijöille. Tutkimusaineistona ovat palvelua kuvaavat tarinat, joissa nuoria, nuoruutta ja nuorta ikää on kuvattu osana sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Analysoimme sitä, miten (nuori) ikä sekä siihen liitetyt valtarakenteet tuottavat nuorten paikkaa palvelukulttuurissa. Tarinoissa nuoruus ilmenee ongelmana, joka aiheuttaa sivuutetuksi tulemista ja kohtaamattomuutta palvelussa. Sen sijaan aikuisella on valtaa sekä kuluttajana että asiakaspalvelutyöntekijänä määritellä nuoren asemaa. Palvelukohtaamisessa iän perusteella määräytyviä asemointeja voidaan kuitenkin kyseenalaistaa ja määritellä uudelleen muokkaamalla omaa esiintymistä. Kulttuurisesti uusia asemia avautuu ikään naamioitumisen kautta eli iän merkityksiä (yli)korostamalla ja niillä leikittelemällä.Peer reviewe

Illuusio ja mielikuvat palvelukohtaamisissa: tunteilla hallintaa ja sukupuolen tekemistä

Peer reviewe

Finnish Home Economics Teachers Enabling Sustainability and Consumer Skills for Young People

Today, teachers around the world face the challenges of the ecological crisis. In Home Economics, ecological as well as economical viewpoints are intertwined in teaching. In Finland, sustainability education is integrated into different subjects as well as in transversal competencies in the curricula. Our study sheds light on how Finnish Home Economics teachers view themselves as sustainability and consumer educators and how they collaborate with teachers of other school subjects. Based on quantitative (N=153) and qualitative (N=256) survey data, we argue that teachers emphasize sustainable food education and that they teach consumer and sustainability skills broadly, varying themes from clothing to housing and spending. Teachers acknowledge their key role as consumer educators and consider young people well motivated regarding sustainability and consumer themes. Teachers prefer to cooperate with social studies, mathematics, and crafts on consumer education and with biology, social studies and crafts on sustainability education. The study indicates that the education of Home Economics teachers should be developed to provide more tools for teaching future sustainability and consumer themes.Today, teachers around the world face the challenges of the ecological crisis. In Home Economics, ecological as well as economical viewpoints are intertwined in teaching. In Finland, sustainability education is integrated into different subjects as well as in transversal competencies in the curricula. Our study sheds light on how Finnish Home Economics teachers view themselves as sustainability and consumer educators and how they collaborate with teachers of other school subjects. Based on quantitative (N=153) and qualitative (N=256) survey data, we argue that teachers emphasize sustainable food education and that they teach consumer and sustainability skills broadly, varying themes from clothing to housing and spending. Teachers acknowledge their key role as consumer educators and consider young people well motivated regarding sustainability and consumer themes. Teachers prefer to cooperate with social studies, mathematics, and crafts on consumer education and with biology, social studies and crafts on sustainability education. The study indicates that the education of Home Economics teachers should be developed to provide more tools for teaching future sustainability and consumer themesPeer reviewe

Consumer value journey with pet in multiple service touchpoints

Our paper explores how consumer value is negotiated in pet-related services. We combine the discussion on value with the standpoint of service design; the approaches of consumer journey and service touchpoints. The contribution lies in discussing how consumer value is experienced in pet-related services through and by the pet, not only within dyadic interaction between consumer and service provider. We argue that applying a consumer value journey gives a comprehensive understanding of experienced value in several touchpoints with multiple service providers.Non peer reviewe

A consumer-driven bioeconomy in housing? Combining consumption style with students' perceptions of the use of wood in multi-storey buildings

Consumer acceptance of new bio-based products plays a key role in the envisioned transition towards a forest-based bioeconomy. Multi-storey wooden buildings (MSWB) exemplify a modern, bio-based business opportunity for enacting low-carbon urban housing. However, there is limited knowledge about the differing perceptions consumers hold regarding wood as an urban building material. To fill this gap, this study explores Finnish students' perceptions of MSWB relative to their familiarity with wooden residential buildings, and then connects these perceptions to 'consumption styles.' Data were collected in the Helsinki metropolitan area via an online questionnaire (n = 531). The results indicate that the aesthetic appearance of MSWB are appreciated most by frugal and responsible consumers, whereas the comfort, environmental friendliness, and longevity of MSWB are important to consumers who identify themselves as 'thoughtful spenders.' The study suggests that both environmental and hedonic young consumers already familiar with the use of wood in housing contribute to a successful bioeconomy in the urban context.Peer reviewe

Väri materiaalina? – Kuluttajien näkemyksiä tekstiilien väriaineiden alkuperästä, turvallisuudesta ja luonnollisuudesta

Värit ovat keskeinen osa kuluttajien arkipäivän kokemusmaailmaa. Me syömme ja puemme päällemme värejä sekä elämme värien keskellä. Värien merkitystä kuluttajien arjessa tutkitaan paljolti visuaalisesta näkökulmasta erilaisiin tuotteisiin ja brändimielikuviin liittyen. Myös muotivärit ovat saaneet osakseen tutkimuksellista mielenkiintoa. Sen sijaan kuluttajien näkemyksiä väreistä raaka-aineina ja osana kulutustuotteita ei ole tutkittu samaan tapaan kuin niitä on tutkittu ruoassa. Tarkastelemme laadullisella tutkimusotteella kuluttajien (n=15) synteettisiin ja luonnonväriaineisiin liittämiä mielikuvia vaatteissa ja tekstiileissä. Tutkimus osoittaa, että väriaineiden alkuperän pohtiminen on kuluttajille vierasta, mutta väri raaka-aineena ja materiana yhdistyy tuotteiden turvallisuuteen, luonnollisuuteen ja ekologisuuteen. Kuluttajat ovat huolissaan, voivatko tekstiileissä käytetyt väriaineet olla ihmisen terveydelle haitallisia. Synteettiset väriaineet yhdistyvät kemianteollisuuteen, haitallisuuteen, myrkyllisyyteen sekä värien keinotekoisuuteen, voimakkuuteen ja kirkkauteen. Kuluttajat mieltävät luonnonväriaineet synteettisiä väriaineita luonnollisemmiksi, ekologisemmiksi ja turvallisemmiksi. Eettisyyden ja turvallisuuden näkökulmasta kuluttajat pitävät hyväksyttävämpänä kasviperäisiä lähteitä hyönteisiin verrattuna. Tulokset auttavat ymmärtämään biopohjaisten väriaineiden käyttöönoton myönteisiä ja rajoittavia näkökohtia kulutustuotteissa.Peer reviewe