Millaisiin ammatteihin suomalaisia tulisi kouluttaa ilmastonmuutoksen uhatessa?

Opetus- kulttuuriministeriö julkaisi keväällä 2011 työryhmäraportin Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025. Työryhmä esitti laskelman siitä, miten koulutuksen aloituspaikkojen määrää tulisi muuttaa vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2009. Laskelma perustui Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa tehtyihin mallilaskelmiin ja eri intressitahojen kuulemiseen. Artikkeli arvioi työryhmän ehdotusta maailman tulevaa kehitystä hahmottelevien skenaarioiden valossa. Erityisenä näkökulmana tarkastelussa on ilmastonmuutoksen torjunta

Miten tulevaisuutta voi tutkia tieteellisesti?

Keskustelu

Tulevaisuuden vihreät ammatit ja ilmastonmuutoksen vastahakoinen hyväksyminen

Muistiossa esitetään yhteenveto vuosina 2009–2012 toteutetun kahteen osahankkeeseen perustuvan projektin tuloksista. Toinen osahankkeista oli eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Metsät-Ravinto-Vesi -hanke ja toinen VATT:n 'Vihreät työtehtävät' projekti. Tämä suomenkielinen muistio perustuu englanninkieliseen perusraporttiin. Perusraportti, joka muodostuu pääesseestä ja neljästä taustaesseestä, on ladattavissa liitteessä mainituista VATT:n www-sivujen osoitteista. Englanninkielinen raportti tullaan lisäksi julkaisemaan Turun Yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen E-kirja -sarjassa. Muistiossa rajaudutaan pääasiassa käsittelemään hankkeen yhteydessä arvioituja tulevaisuuden vihreitä ammatteja. Ammattien lupaavuutta on arvioitu kolmesta näkökulmasta. Tärkein arviointikriteeri on ammatin tärkeys neljässä hankkeessa päivitetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien 'Millennium Ecosystem Assessment': n skenaariossa: Maailman yhteispeli (Global Orchestration), Ympäristöteknologian voimalla (TechnoGarden), Sopeutuva mosaiikki (Adaptive Mosaic) ja Vahvojen ehdoilla (Order from Strength) (Carpenter et al. 2005). Englanninkielisessä raportissa laajemmin perustelluista ja kuvatuista skenaarioista on esitetty suomeksi lyhyet tiivistelmät. Kaksi muuta arviointikriteeriä ovat ammattiin liittyvät uudet patentit sekä ammattia kuvaavien käsitteiden saama huomio Google-hakujen määrällä mitattuna

Globaalin biopolitiikan ja ilmastonmuutoksen haaste

Peer reviewe

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuuskartta hyödyntää useita tulevaisuuksientutkimuksen avainkäsitteitä ja -konsepteja muodostaakseen kokonaiskuvan ennakointiprosessista ja alati muuttuvasta tulevaisuuksien maisemasta. Tulevaisuuskartassa erotetaan yleensä pidemmän aikavälin kartoitushorisontti ja lyhyemmän aikavälin suunnitteluhorisontti. Hyvän maastokartan tapaan tulevaisuuskartassa on keskeistä hahmottaa kaikki olennaiset reitit tulevaisuuteen. Tulevaisuuskarttaa käyttävä henkilö tai organisaatio (aktori) punnitsee intresseistään lähtien, mikä kartan skenaarioista on se tiekartan tulevaisuuspolku, jota aktori aluksi pyrkii etenemään vision suuntaan. Suunnitteluhorisontin lopussa aktori pohtii, minkä kartoitushorisontin skenaarion se ottaa uudeksi tulevaisuuspolukseen. Kuten jokainen maastokarttaa käyttävä tietää, polulta tai suunnitellulta reitiltä on helppo eksyä ja silloin on eduksi, että myös vaihtoehtoiset reitit eli tulevaisuuskartassa skenaariot on tunnistettu. Artikkeli esittää tulevaisuuskartan tieteellisen perustan, keskeiset käsitteet sekä kuusi sen laadun arviointiin sopivaa kriteeriä, jotka tukevat ennakointiprosesseja, tulevaisuuskarttoja ja päätöksentekoa.</p

Selvitys opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastokaudella 2007–2013 hallinnoimien ESR-osarahoitteisten kehittämisohjelmahankkeiden tulosten pysyvyydestä ja vaikuttavuudesta

Tässä raportissa arvioidaan 28 opetus- ja kulttuuriministeriön rakennerahastokaudella 2007–2013 hallinnoimaa ESR-osarahotteista hanketta. Arviointiin valittuja hankkeita on rahoitettu seuraavista kehittämisohjelmista: Osaajana työmarkkinoille; Paremman arjentaidot ja opintojen kautta töihin; Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen sekä Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella muutosvoimaa. Arvioinnin tarkoituksena on hankkeiden sellaisten elementtien tunnistaminen ja kuvaaminen, jotka edistävät hankkeiden tulosten pysyvyyttä ja vaikuttavuutta. Yhteinen tavoite kaikissa arvioiduissa hankkeissa on opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen ja oppilaitoksista työelämään siirtymisen parantaminen. Arvioitavat hankkeet on jaettu kahteen ryhmään. Lähempään tarkasteluun on otettu kuusi hanketta sekä niissä kehitetyt kuusi hyväksi arvioitua oppilaitoksista työelämään siirtymisen käytäntöä. Loppuja 22 hanketta on tarkasteltu hankkeiden vastuuhenkilöiden tekemien väli- ja loppuraporttien perusteella

Tulevaisuuspolkuja kapeasta tekoälystä vahvaan tekoälyyn

Artikkelissa esitellään globaalin Millennium-ajatushautomon Työ/Teknologia 2050 -hanketta ja sen tuloksia. Kirjoituksessa esitetään, miten eri maiden asiantuntijat näkivät työn ja teknologian kehityksen vuoteen 2050 ja kuinka he arvioivat näiden näkemysten perusteella laadittua kolmea skenaariota. Teknologian osalta Työ/Teknologia 2050 -hanke keskittyi erityisesti tekoälyn mahdollisiin vaikutuksiin ja työn kehitysnäkymissä pohdittiin erityisesti perustulon roolia

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuudentutkimus tai osuvampaa ilmaisua käyttäen tulevaisuuksientutkimus onoma tieteenalansa ja sen perusteiden tutkimus kuuluu tieteenfilosofian piiriin. Keskeinenyleisesti jaettu filosofinen näkemys tulevaisuuksientutkimuksessa on, että tulevaisuuson avoin monille mahdollisuuksille eli monille tulevaisuuksille. Tätä ilmentääsille englantiin vakiintunut nimi futures research. Tässä artikkelissa esittelemme tieteenfilosofiantutkimusalana ja tuomme esiin sekä yleisiä että erityisiä tieteenfilosofisiakysymyksiä, joita tulevaisuuksientutkimus herättää. Tämän jälkeen esittelemme kolmeviitekehystä, jotka pyrkivät muotoilemaan tulevaisuuksientutkimuksen käsitteelliset jaepisteemiset peruspilarit.</p

Radical Technology Inquirer: a methodology for holistic, transparent and participatory technology foresight

This paper introduces and motivates the Radical Technology Inquirer (RTI) methodology for anticipation of technological breakthroughs and their combined cross-sectoral and social impacts. The primary use of the methodology is long-term policy evaluation and design. The first version of the methodology was published in 2013. This paper reports the current RTI 2018 version, which is based on systematic collection of scientific and technological news and grounded on theory. It combines societal functions with technological opportunities by conceptualising 20 "global value-producing networks" GVNs and 100 "anticipated radical technologies" ARTs. The RTI methodology is participatory, using continuous crowdsourcing and stakeholder evaluations. Each GVN is characterised by a need and an existing and a novel way of satisfying that need and organising the societal function. The methodology combines existing and new foresight methods and concepts to achieve a holistic and transparent approach for anticipating technology-enabled transformative socio-technical developments of the next 20 years. In this anticipation effort, the focus is more on recent weak signals of emerging technological capabilities than on past strong signals, e.g. the diffusion of various technologies