Nurses’ Acceptance of an Internet-Based Support System in The Care of Adolescents with Depression

The overall goal of the study was to describe nurses’ acceptance of an Internet-based support system in the care of adolescents with depression. The data were collected in four phases during the period 2006 – 2010 from nurses working in adolescent psychiatric outpatient clinics and from professionals working with adolescents in basic public services. In the first phase, the nurses’ anticipated perceptions of the usefulness of the Internet-based support system before its implementation was explored. In the second phase, the nurses’ perceived ease of computer and Internet use and attitudes toward it were explored. In the third phase, the features of the support system and its implementation process were described. In the fourth phase, the nurses’ experiences of behavioural intention and actual system use of the Internet-based support were described in psychiatric out-patient care after one year use. The Technology Acceptance Model (TAM) was used to structure the various research phases. Several benefits were identified from the nurses’ perspective in using the Internet-based support system in the care of adolescents with depression. The nurses’ technology skills were good and their attitudes towards computer use were positive. The support system was developed in various phases to meet the adolescents’ needs. Before the implementation of the information technology (IT)-based support system, it is important to pay attention to the nurses’ IT-training, technology support, resources, and safety as well as ethical issues related to the support system. After one year of using the system, the nurses perceived the Internet-based support system to be useful in the care of adolescents with depression. The adolescents’ independent work with the support system at home and the program’s systematic character were experienced as conducive from the point of view of the treatment. However, the Internet-based support system was integrated only partly into the nurseadolescent interaction even though the nurses’ perceptions of it were positive. The use of the IT-based system as part of the adolescents’ depression care was seen positively and its benefits were recognized. This serves as a good basis for future IT-based techniques. Successful implementations of IT-based support systems need a systematic implementation plan and commitment from the part of the organization and its managers. Supporting and evaluating the implementation of an IT-based system should pay attention to changing the nurses’ work styles. Health care organizations should be offered more flexible opportunities to utilize IT-based systems in direct patient care in the future.Hoitajien internet -perustaisen tukimuodon hyväksyntä. masentuneiden nuorten hoidossa Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata hoitajien näkökulmasta Internet -perustaisen tukimuodon hyväksyntää masentuneiden nuorten hoidossa. Tutkimusaineisto kerättiin neljässä vaiheessa vuosien 2006 ja 2012 välisenä aikana nuorisopsykiatrian avohoidon poliklinikoilta ja nuorten parissa perustasolla työskenteleviltä ammattihenkilöiltä. Ensimmäisessä vaiheessa ennen tukimuodon käyttöönottoa kuvattiin hoitajien kokemia hyötyjä Internet -perustaisen tukimuodon käytössä osana masentuneiden nuorten hoitoa. Toisessa vaiheessa selvitettiin miten hoitajat käyttävät tietokonetta ja Internetiä päivittäin ja miten he asennoituvat tietoteknologiaa kohtaan. Kolmannessa vaiheessa kuvattiin Internet -perustaisen tukimuodon ominaisuuksia ja käyttöönottoa. Neljännessä vaiheessa kuvattiin hoitajien kokemuksia Internet-perustaisen tukimuodosta käytöstä ja hyväksynnästä osana masentuneiden nuorten hoitoa vuoden käyttökokemusten jälkeen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Technology Acceptance Model (TAM) -teoriaa, jonka mukaan jäsennettiin eri tutkimusvaiheet ja -tulokset. Hoitajat suhtautuivat myönteisesti Internet -perustaisen tukimuodon tarjoamiin mahdollisuuksiin osana masentuneiden nuorten hoitoa. Hoitajien tietoteknologiataidot olivat hyvät ja asenteet olivat myönteisiä sen hyödyntämiseen hoitotyössä. Internet-perustaista tukimuotoa kehitettiin vaiheittain nuorten tarpeita vastaaviksi. Hoitajien tarpeisiin perustuva harjoittelu, teknologiatuki, resurssit, tukimuodon turvallisuus ja eettiset näkökulmat tulee huomioida ennen Internet-perustaisen tukimuodon käyttöönottoa. Yhden vuoden käyttökokemusten jälkeen hoitajat kokivat Internet -perustaisen tukimuodon hyödyllisenä masentuneiden nuorten hoidossa. Erityisesti nuorten itsenäinen kotona työskentelyä ja ohjelman systemaattisuus koettiin hoitoa edistäviksi tekijöiksi. Hoitajien oli kuitenkin vaikea tukea nuoria tukimuodon käytössä keskusteluissa vastaanotolla. Nuorten Internet - perustaisen tukimuodon hyväksyntä osana masentuneiden nuorten hoitoa oli siten vain osittaista. Tietoteknologian hyödyntämiseen osana masentuneiden nuorten hoitoa suhtaudutaan myönteisesti ja sen hyödyt tunnistetaan. Tämä antaa uusien tietoteknologia -perustaisten menetelmien kehittämiselle hyvän pohjan. Onnistunut käyttöönotto vaatii systemaattisen käyttöönottosuunnitelman, jota hoitotyön esimiehet ja organisaatio ovat sitoutuneet toteuttamaan. Tietoteknologia –perustaisten menetelmien käyttöönoton tukemisessa ja arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota hoitajien työtapojen muuttamiseen. Tulevaisuudessa terveydenhuollon organisaatioiden tulee tarjota hoitotyöhön joustavampia mahdollisuuksia tietoteknologian hyödyntämiseen suorassa potilastyössä.Siirretty Doriast

Is there a place for children in the making of public policy? Insights from the research evidence

Article 12 of the UN Convention on the Rights of the Child stipulates that children have a right to express their views with this article being one of the most frequently cited principles in the convention. This scoping review summarises the existing research evidence on how children participate in the making of public policy. This paper concludes that a plethora of practical guidelines and gray literature are available addressing children as policy-making partners, but the empirical research around the subject is very rare. Children’s participation should be planned prior to any planned public policy reforms – and to be supported by appropriate academic research integrated into the different stages of the policymaking processes. If policymakers are willing to develop mechanisms for children’s participation in the policy cycle, children’s role and agency will be clarified. It seems that there is a need for new sensemaking in terms of how adults treat the value of children´s participation and how to include children in the policymaking process around the subjects that matter to them. Participatory practices should be co-created with children, not for them

"Learn Skills and Get Employed" : Constituting the Employable Refugee Subjectivity through Integration Policies and Training Practices

Peer reviewe