Päivystyksen työntekijöiden näkemyksiä osallisuuden kehittämisestä : soveltava tutkimus

Työyhteisöissä on paljon hyödyntämätöntä tietopääomaa, hiljaista tietoa. Kaikilla työntekijöillä on ajatuksia siitä, miten työtä ja työyhteisöä voitaisiin kehittää. Menestyvissä työyhteisöissä tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä toteutetaan yhdessä henkilöstön kanssa. Tutkimusten mukaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työympäristöön lisäävät työntekijöiden sitoutumista, motivaatiota ja työhyvinvointia. Tämän soveltavan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päivystyksen hoitotyöntekijöiden näkemyksiä osallisuudesta ja sen kehittämisestä Akuutti24:n päivystyksessä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuotetun tiedon avulla parantaa ja kehittää työntekijöiden osallistamista työn kehittämiseen sekä digitalisoida osallistumisen menetelmiä. Tutkimuksesta saatujen tulosten pohjalta laadittiin kehittämisehdotukset, joilla Akuutti24:n päivystyksessä voidaan kehittää henkilöstön osallistamista työn kehittämiseen sekä digitalisoida ideataulu. Tämän tutkimuksen tulokset osoittivat, että Akuutti24:n päivystyksen työntekijät ajattelivat, että mukaan pääseminen muutosten suunnitteluun ja niiden toteutukseen ei ole kovin helppoa. Tulosten mukaan työntekijät ajattelivat tulleensa kuulluksi, mutta eivät kuitenkaan tunteneet pystyvänsä vaikuttamaan asioihin. Tulokset myös osoittivat, että digitaalisille työn kehittämiseen työvälineille olisi selkeä tarve. Yli 80 % työntekijöistä ajatteli, että kehitysehdotuksia tulisi voida antaa digitaalisten työvälineiden avulla. Akuutti24:n päivystyksen ideataulun digitalisoinnista myönteisellä tavalla ajatteli lähes 70 % työntekijöistä. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää miten Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän muissa yksiköissä ajatellaan vaikutusmahdollisuuksista työn kehittämiseen ja mitä esihenkilöt ja ylempi johto tästä ajattelee. Edellä mainittuja yksiköitä voisi myös vertailla keskenään ja tutkia minkälaisia eroja yksiköissä on ja mitkä syyt selittävät mahdollisia eroja

Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan laitoksessa aloittaneiden opiskelijoiden hätäensiapuvalmiudet

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa mitkä ovat ammattikorkeakouluopintonsa aloittavien fysioterapia-, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijoiden hätäensiaputaidot. Tutkimuksessa haettiin myös vastausta tutkimusongelmaan, missä määrin aikaisemmalla sosiaali- ja terveysalan koulutuksella tai suoritetuilla ensiapukursseilla on vaikutusta käytännön osaamiseen. Aineistonkeruu toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena havainnointi menetelmää käyttäen. Aineistonkeruussa käytettiin Suomen Punaisen Ristin hyväksymiä hätäensiaputilanteiden arviointilomakkeita. Arviointolomakkeita muokattiin tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Muokkausta ohjeisti SPR:n työntekijä. Aineisto analysoitiin syys-lokakuussa 2006. Tutkimustiedot analysoitiin SPSS for Windows 13.0 taulukointiohjelmalla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 58 opiskelijaa, joista 20 oli hoitotyönopiskelijoita sekä 19 fysioterapia- ja 19 sosionomiopiskelijaa. Opiskelijat suorittivat 3 käytännön hätäensiapurastia, jolloin hätä-ensiaputilanteita oli yhteensä 174. Tutkimus toteutettiin käytännön hätäensiapurastikokein. Hätäensiapurasteja oli kolme: eloton potilas, tajuton potilas sekä runsaasti vertavuotava sokin oireinen potilas. Taustamuuttujia olivat: ikä, aikaisempi sosiaali- ja terveysalan tutkinto, onko aikaisempaa ensiapukoulutusta sekä onko koulutuksesta yli vai alle 3 vuotta. Rastisuoritukset arvioitiin hyväksytty tai hylätty periaatteella. Yhteensä 174 hätäensiapurastista 20 % oli hyväksyttyjä suorituksia. Auttamisvalmiutta tutkittiin myös näkökulmasta, kuinka tutkittavan toiminta vaikuttaa potilaan selviytymi-seen. Ensiaputilanteissa 53 % tutkittavista ei toiminnallaan heikentänyt potilaan tilaa tai heikensi sitä lievästi. Toiminnallaan potilaan tilaa oleellisesti heikensi 19 %. Ensiapukurssin käyneistä 41 % sai hyväksytyn suorituksen, kun vastaava luku ensiapukurssin käymättömillä oli 14 %. Ensiapukurssin suorittaneista yli 70 % ei heikentänyt potilaan tilaa, kun kurssin käymättömillä tulos oli noin 40 %.The meaning of this research was to find out what are the emergency first aid skills of the health care, physiotherapy and social health care students in the be-ginning of their studies in Lahti University of Applied Sciences in Faculty of so-cial and healthcare. Researchers also wanted to find out how much an earlier social and health care education or previously attended first aid courses do impact to the practical first aid skills. The research was also quantitative mixed by means of observation. The research material was collected by using Finnish Red Cross emergency first aid situations assessment forms. The assessment forms were modified to fit in with purpose of this research. An employee of Finnish Red Cross helped researchers to modify the assessment forms. The survey was made in September and October, 2006. Survey material was ana-lysed by means of the chart program SPSS 13.0 for Windows. A total of 58 stu-dents participated to the research. From these of 20 were nursing students, 19 were physiotherapy students and 19 were social health care students. Subjects of research completed all three different, practical emergency first aid tests. Alto-gether 174 emergency first aid situations were handeled. The research was executed in three different practical first aid skill tests. Tests were: lifeless patient, unconscious patient and patient who had exceedingly bleed-ing wound in wrist and had symptoms of shock. Background variables were: age, if person who participated to tests had former degree in social and health care, former first aid courses and if had, were they aged less or more than three years. Each performance was assessed in the principle of accepted or failed. Total of 20 % of 174 performances were accepted. Readiness to help was also examined from the other point of view, researchers wanted to find out how subjectsÌ first aid skills are commensurate to the patients survive. Total of 53 % of subjects did not decrease patient survive or decreased it only slightly. Essentially patient survive was increased by 19 % of subjects. 41 % of the participants, with the background of the first aid course or class, ob-tained an acceptable performance. Corresponding to those who had not participated to mentioned courses. This result was only 14 %. More than 70 % of subjects, who had attended the first aid courses, did not increase the patientsÌ physics worse, when again the subjects who had not attended any first aid courses, the result was like that 40 % to increase physics worse