Ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä ja alueet keskinäisriippuvuuksien maailmassa

Ruokajärjestelmiä pyritään kehittämään kestävimmiksi muun muassa reaktiona etenevään luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Ruokajärjestelmien kestävyyteen on yhdistetty esimerkiksi lähiruoan käyttö, luomutuotanto ja kiertotalous, joihin keskityn tässä väitöskirjatutkimuksessa. Tarkastelen näitä teemoja Suomen alueiden, aluekehityksen ja aluetalouksien näkökulmasta lisäämällä ymmärrystä, miten alueiden ominaisuudet ja resurssit vaikuttavat ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymään sekä vastaavasti miten ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä vaikuttaa aluetalouksiin. Jotta aihetta voidaan tarkastella mahdollisimman monipuolisesti, tutkimuksessa hyödynnetään systeemiajattelua sekä useita menetelmiä ja aineistoja: muun muassa kvalitatiivista vertailevaa analyysiä (QCA), yleisen tasapainon mallinnusta (CGE), kyselyitä julkiskeittiöille sekä luomutuottajille, tilastoja sekä kirjallisuutta. Tutkimuskokonaisuus onkin luonteeltaan osin määrällistä sekä osin määrällisen ja laadullisen lähestymistavan rajapinnassa olevaa tarkastelua. Tulosten perusteella alueiden sekä ruokajärjestelmien ominaisuudet ja niissä tapahtuvat muutokset heijastuvat toisiinsa. Alueiden sosioekonomiset tekijät kuten hankintarenkaiden ja -yksiköiden organisaatiorakenne ja resurssit, ruokajärjestelmien toiminnan piirteet esimerkiksi pitkä perinne koulutus- ja edistämistoimissa sekä biofysikaaliset ominaisuudet kuten agroekologiset olosuhteet vaikuttavat alueen toimijoiden mahdollisuuksiin siirtyä kestävyyteen yhdistettyihin tuotanto- ja kulutustapoihin, kuten luomutuotantoon ja lähiruoan käyttöön. Toisin sanoen alueellisen ruokajärjestelmän toimijoiden ja toiminnan lisäksi alueen sosioekonominen ja poliittinen ympäristö sekä luonnonympäristö vaikuttavat ruokajärjestelmän muutokseen. Vastaavasti ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä vaikuttaa alueisiin ja aluetalouksiin. Tulosten perusteella ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymän vaikutus voi olla aluetalouksia monipuolistava ja aluetalouksien kasvua edistävä, minkä lisäksi alueelliset erot näkyvät myös kestävyyssiirtymän aluetaloudellisten vaikutusten laajuudessa. Ruokajärjestelmien uudistaminen kestävyystavoitteiden mukaisesti voi edistää myös alueellista oikeudenmukaisuutta, sillä tutkimani agroekologiseen symbioosimalliin perustuva kestävyyssiirtymä tarjoaa talous- ja työllisyysmahdollisuuksia etenkin maaseutualueille tasoittaen siten maaseutualueiden ja kaupunkien välisiä taloudellisia eroja. Kaiken kaikkiaan ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä edellyttää alueelliset erilaisuudet huomioivaa paikkaperustaista kehittämistä sekä toimijoiden välistä yhteistyötä.Several efforts have been made to develop more sustainable food systems withstanding changes like progressive nature loss and climate change. For example, local food, organic farming, and a circular economy have been connected to food system sustainability, which I concentrate on in this thesis. I study these themes from the viewpoint of Finnish regions, regional development, and regional economies by increasing understanding of the impacts of regional features and resources on food system sustainability, and correspondingly, the impacts of a food system sustainability transition on regional economies. To achieve the most versatile examination of this subject, I use the systems approach in this research along with several methods and materials: qualitative comparative analysis (QCA), computable general equilibrium modelling (CGE), surveys of public kitchens and organic farmers, statistics, and literature, for example. Thus, this research can be defined as partly quantitative and partly at the interface of quantitative and qualitative. According to the results, regional and food system features and the changes in them reflect each other. Each region’s socioeconomic factors such as organizational structure and resources of public joint procurement groups and procuring entities, features of food system operation like long traditions in education and promotion activities, and biophysical properties such as agroecological conditions affect the opportunities of actors in the region to convert to sustainability-related production and consumption methods, such as organic farming and local food use. In other words, in addition to the actors and operations in regional food systems, the socioeconomical, political, and natural environment affect the change in food systems. Respectively, the sustainability transition of food systems affects regions and regional economies. Based on the results, the effect of the sustainability transition of food systems can diversify and promote the growth of regional economies, and regional differences can be seen in the extent of the regional economic effects of the transition to sustainability. Renewing food systems in accordance with sustainability goals can also promote regional justice, as a sustainability transition based on the studied agroecological symbiosis model offers economic and employment opportunities particularly to rural areas, thus narrowing the economic differences between rural and urban areas. Overall, the sustainability transition of food systems requires place-based development that accounts for regional differences and cooperation between actors.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Factors affecting the regional distribution of organic farming

Organic farming is recognised as a potential approach to achieve a more sustainable food system and promote rural development. Thus, many countries have set targets to increase the share of organic cultivated land. In Finland, the target was to increase the share of organic farming to 20% of the total area under cultivation by 2020. Although the share of organic agricultural land has gradually increased, there are still significant regional differences. The aim of our study is to identify the factors that affect these differences. Previous research has generally excluded factors such as subsidies from the analysis; therefore, this study explores the relevance of subsidies, as well as other key factors, within the context of the uneven regional distribution of organic farming in Finland. The data sources include research from the literature, official statistics, and a large survey of organic farmers. Using qualitative comparative analysis (QCA), we identify three different pathways that have led to higher organic shares of agricultural land in certain Finnish regions. The three regions with the highest organic shares utilise the first pathway, which includes a long organic heritage, a focus on dairy farming, and an important reliance on subsidies. We conclude that the regional variation in organic farming in Finland is due to a combination of different factors, rather than any single factor. Moreover, subsidies are a key factor that should be considered when reviewing the reasons for regional variations in organic farming.Peer reviewe

De regionalekonomiska effekterna av Katternökoncernens verksamhet

Den föreliggande rapporten fokuserar på Herrfors/Katternökoncernens ekonomiska betydelse för dess primära geografiska verksamhetsområden, Österbotten och närliggande landskap. Svårtillgängligheten gällande regionalekonomiska data tvingar oss snäva in ramen något, nämligen till de ekonomiska verkningarna för landskapen Österbotten och Norra Österbotten, där koncernens och dess intressebolags fasta driftställen finns. Det är där företagens förädlingsvärde skapas och statistikförs i regionalräkenskaperna, vilka är en central datakälla för den modellmetodik som används i studien. Koncernens verksamhet i Sverige ingår inte i studien. Vi har tacklat uppgiften med hjälp av kontrafaktiska modellkalkyler, gjorda med Ruralia-institutets numeriska jämviktsmodell RegFinDyn. Modellen har använts för historiska scenarier, där basscenariot motsvarat regionernas faktiska utveckling under perioden 1995–2016 (en del av bakgrundsuppgifterna var tillgängliga endast till och med 2014 eller 2015). Företagens betydelse har belysts med hjälp av hypotetiska scenarier, som skapat en alternativ historisk utvecklingsbana för Österbotten och Norra Österbotten utgående från antagandet att företagen från och med 1996 inte skulle ha bidragit till ekonomin. Modellkörningarna visar hur effekten av företagens närvaro ackumulerats över tiden, särskilt i Österbotten, där den största delen av företagsgruppens verksamhet finns. Företagsgruppens betydelse har varit mindre i Norra Österbotten, både i absoluta mått och i relation till den produktion som bolagen haft där. Vi visar till exempel att Katternökoncernen genom sin verksamhet och närvaro i regionerna har sysselsatt drygt två personer för var och en av de egna anställda. Samtidigt föreslår modellen att ju mer som skulle ha uteblivit av den verksamhet som Katternökoncernen drivit fram, desto mer omfattande skulle ekonomins anpassningsmekanismer ha behövt vara för att minska den negativa effekten. Med andra ord: ju större negativa chocker en region möter, desto större krafter behöver mobiliseras för att bemöta dem, vilket i sin tur leder till en resurs- och strukturanpassning i ekonomin som förmildrar den ursprungliga chocken. Det finns vissa begränsningar i vår metod, genom att allting inte är mätbart, vilket det behöver vara i en numerisk modellövning. Vi har till exempel inte kunnat beakta om Herrfors/Katternö genom sin närvaro i regionen haft en allmän positiv effekt i fråga om näringslivsklimat, framåtanda, samarbete etc. En annan faktor är att vi inte kunnat urskilja i vilken mån Katternökoncernens beteende skilt sig från beteendet hos de övriga företagen i samma bransch. Vi antar att branschens användning av insatsvaror och faktorer överensstämmer med Katternökoncernens motsvarande strukturer. Det behöver också noteras att alla bolag i Katternösfären inte inkluderas i studien. Uppdraget var preciserat till att omfatta koncernen Herrfors som är en central del av Katternökoncernen, vilket innebär att de företag som är Katternö Ab:s ägare inte räknas in. Dessa företag är fristående ifråga om elförsäljning men agerar integrerat med Herrfors/Katternö i fråga om produktionsresurser, elanskaffning, högspänningstransmission, nätövervakning och styrning. Med detta i åtanke kan modellresultaten ses som ett minimumestimat för Herrfors/Katternös betydelse för regionen

Metsätoimialan tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset Etelä-Savossa

Metsätoimiala on merkittävä sektori Etelä-Savossa. Toimialaan kohdistuu suuria lähitulevaisuuden odotuksia. Tässä raportissa esitellään Metsätoimialan aluetaloudellinen vaikuttavuus Etelä-Savossa – Tulevaisuusvisio 2020-luvulla -hankkeen ”Aluetalouden mallinnus” -osatehtävän tulokset metsätoimialan kehittymisen vaikutuksista aluetalouteen. Tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon (CGE) RegFinDyn-simulointimallilla. Raportissa tarkastellaan puun tarjonnan, kysynnän ja metsänkasvatuksen vaihtoehtoisten tulevaisuuden skenaarioiden vaikutuksia Etelä-Savossa vuosien 2015 ja 2030 välillä. Perusura eli BAU (Business As Usual) kuvaa arvioitua talouden kehitystä ilman puun kysynnän muutoksia, johon tulevaisuuden skenaarioiden tuloksia verrataan. Puun tarjonnan osalta perusuran ennakoitiin kehittyvän metsän nykyrakenteen ja metsänhoitosuosituksien mukaisesti. Saha-skenaariossa (SKE 1) Etelä-Savoon oletetaan perustettavan mäntysaha, jonka puun tarve olisi noin 0,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Biohiili-skenaariossa (SKE 2) Etelä-Savoon perustettaisiin biohiilitehdas, käsittäen noin 0,7 miljoonan kuution energiapuun tarpeen lisäyksen. Saha+biohiili-skenaario (SKE 3) sisältää sekä sahan että biohiilitehtaan perustamisen maakuntaan. Laskelmien tulosten perusteella kaikilla tarkastelluilla metsätoimialan tulevaisuuden skenaarioilla (SKE 1–3) olisi selvät positiiviset vaikutukset Etelä-Savon työllisyyteen ja talouteen. Mäntysahan perustaminen saisi aikaan vuoteen 2030 mennessä noin 550 henkilötyövuoden lisäyksen maakunnan työllisyyteen ja vahvistaisi noin 120 miljoonalla eurolla alueen taloutta perusuraan verrattuna. Biohiilitehdas nostaisi Etelä-Savon työllisyyttä noin 575 henkilötyövuoden verran ja aluetaloutta noin 125 miljoonalla eurolla. Sahan ja biohiilitehtaan yhteisvaikutukset olisivat oletetusti suurimmat. Ne saisivat yhdessä aikaan noin 780 henkilötyövuoden lisäyksen maakunnan työllisyyteen ja noin 150 miljoonan euron kasvun talouteen perusuraan verrattuna. Kaikissa skenaarioissa (SKE 1–3) työllisyys paranisi metsätoimialan lisäksi myös esimerkiksi koneiden ja laitteiden korjauksen ja huollon, rakentamisen, kuljetuksen sekä kaupan toimialoilla. Tulosten perusteella sekä mäntysahan että biohiilitehtaan perustamista Etelä-Savoon voidaan pitää hyvin suotuisana koko aluetalouden näkökulmasta. Sahan ja biohiilitehtaan positiiviset vaikutukset heijastuisivat myös metsätoimialan ulkopuolelle, etenkin sen jalostusketjussa mutta myös laajemmin eri toimialoille

The regional economic impact of the vanadium recovery plant on the Satakunta region : exploring the economic potential of a circular economy project

Critical Metals Ltd subsidiary Recycling Industries Scandinavia AB is planning to build a vanadium recovery plant (VRP) in Pori, Finland. The plant will recover vanadium from industrial by-products and use CO2 gas captured from local manufacturing processes. The facility will realise circular economy ideas in the vanadium production. As vanadium is a valuable material for several major industries but is not produced in the EU, the European Commission has classified vanadium as a critical raw material. The aim of this study is to evaluate the regional economic impact that the vanadium recovery plant in Pori could exert. The evaluation focuses on the Satakunta region surrounding the plant, but also considers other Finnish regions along with the impact at the national level. The study period covers both investment and operation phases, starting from 2023 and continuing until 2035. The assessment, which was conducted utilising a dynamic computable general equilibrium model, RegFinDyn, considers the VRP’s direct economic impact as well as the indirect impact. Thus, the results provide a wider picture of the facility’s regional economic implications. According to the evaluation, the economy of Satakunta would benefit from the realisation of the VRP. During the investment phase (in 2023 and 2024), regional GDP, employment, and private consumption in particular would rise due to increased investments, intensive construction, and increased labour incomes. During the operative phase (2025−2035), export (domestic and foreign) would increase by about 1% compared with the baseline. Regional GDP would rise almost as much. Employment and private consumption would rise about 0.3−0.5% compared with the baseline. The VRP would have a positive impact on the regional population as well. The impact of the VRP on employment in Satakunta would be highest during the second investment year, amounting to about 650 person-years. The employment impact would be several hundred person-years (about 240−370) during the operative years as well. The positive employment impact would focus on several industries. During the investment years, employment would rise in construction in particular, but other industries would also benefit such as the manufacture of other non-metallic mineral products; the wholesale and retail trade; professional, scientific, and technical activities; the manufacture of machinery and equipment; accommodation and food service activities, along with other service activities. Respectively, in the operative phase, the employment effect would concern several industries. The plant itself would directly employ 101 people, but in addition to that, industries like the wholesale and retail trade, transportation and storage, as well as construction would benefit from the VRP, underlining the importance of the plant’s indirect effects. The VRP would affect not only Satakunta but also several other regions and the national economy. For example, the VRP would impact national GDP, employment, and export. Results reveal that the investment phase would create a relatively high peak in the national employment level, the impact clearly being bigger at the national level than in Satakunta alone. During the operative phase, the national employment impact would be several hundred (about 300−500) person-years, which is slightly more than the impact on Satakunta alone. The evaluation results suggest positive regional economic impacts, which supports the findings of earlier Finnish studies along with the societal aspirations of creating economic benefits with the transition to circularity. At the same time, this assessment highlights the significance of Pori and other medium-sized Finnish cities: activities to attract investments and business ventures to such cities are widely reflected in regional development, and they may also benefit other areas and even the national economy

Energian käytön hiilipäästöt ja metsien hiilinielut Etelä-Savossa : tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset

Hiilineutraaliksi maakunnaksi pääseminen vaatii muutoksia erityisesti energiantuotannossa ja liikenteessä. Tarvittavilla muutoksilla on vaikutusta myös aluetalouteen. Tässä raportissa tarkastellaan Etelä-Savon kolmen vaihtoehtoisen hiilineutraaliutta tavoittelevan tulevaisuuden skenaarion aluetaloudellisia vaikutuksia, jotka arvioitiin yleisen tasapainon RegFinDyn-mallilla. Tulevaisuuden skenaariot keskittyvät päästöjen ja hiilinielun näkökulmasta kahteen keskeiseen osa-alueeseen; energiasektoriin ja metsätalouteen. Tarkastelu on osa Hiilivapaa Etelä-Savo -hanketta. Tulosten perusteella hitaampi energiasektorin muutosvauhti kohti vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja (päästötavoitteet saavutettu 2050) ja metsätalouden tehostaminen voisivat edistää Etelä-Savon taloutta ja työllisyyttä kymmenillä miljoonilla euroilla ja sadoilla henkilötyövuosilla (Talous ensin -skenaario). Hyvin nopea energiasektorin muutosvauhti (päästötavoitteet saavutettu 2030) sekä metsätalouden merkittävä supistaminen hiilinieluja korostaen puolestaan laskisi päästöjä tehokkaasti, mutta aluetalous kärsisi selvästi (Ilmasto ensin -skenaario). Päästötavoitteeseen pyrkiminen vuoteen 2040 mennessä ja metsätalouden pieni supistaminen muodostavat todennäköisesti sen realistisimman skenaarion (Kompromissi -skenaario), missä tasapainoillaan päästötavoitteiden ja talouden välillä. Siinä päästöt laskisivat ja aluetalouteen kohdistuisi pientä laskua tarkastelujakson alkuvuosina, mutta talousvaikutus kääntyisi pidemmällä aikavälillä hieman positiiviseksi. Tulokset toivat esiin sen, että metsätaloudella on Etelä-Savossa merkittävä rooli niin hiilineutraaliuden kuin taloudenkin näkökulmasta. Metsätalouden muutokset muodostavat suurimman osan tarkasteltujen skenaarioiden talousvaikutuksista, mutta myös energiasektorin muutoksilla on vaikutuksensa. Energiahuollon ja liikenteen päästövähennysratkaisuilla voidaan edistää aluetaloutta etenkin pidemmällä aikavälillä, jos siirrytään käyttämään muualla tuotetun energian ja polttoaineiden sijaan paikallista (uusiutuvaa) energiaa. Päästötarkasteluiden perusteella päästövähennystoimenpiteissä on syytä ottaa huomioon energiasektorin lisäksi myös muut toimialat ja talouden kehitys, jotta tavoitteisiin todella päästäisiin. Tarkastelluilla skenaarioilla pyrittiin tuomaan esiin erilaisten vaihtoehtoisten polkujen mahdollisia vaikutuksia Etelä-Savon talouteen, työllisyyteen, väestöön sekä hiilidioksidipäästöihin päätöksenteon tueksi. Tarkasteluiden oletuksiin liittyy useita epävarmuustekijöitä, mikä on hyvä ottaa huomioon tuloksia tulkitessa. Tulokset antavat kuitenkin vähintäänkin suuntaa vaihtoehtoisten kehityskulkujen aluetaloudellisista vaikutuksista

Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä : tavara- ja henkilöliikenteen mahdollisuudet ja aluetaloudelliset vaikutukset

Suupohjan rata on vaikuttanut jo yli sadan vuoden ajan rataa ympäröivän alueen elinkeinoelämään ja kehitykseen. Radalla kuljetettavien liikennemäärien vähentyminen johti tilanteeseen, jossa radan kunnossapito päätettiin lopettaa. Kunnossapitoa on kuitenkin jatkettu, koska liikennemäärissä on ollut havaittavissa kasvua. Mikäli liikennöintiä halutaan edelleen jatkaa, on alueen toimijoiden kyettävä osoittamaan mahdollisuudet lisätä radan käyttöä ja siten tukea alueen kehittymistä. Tämä raportti on osa Suupohjan radasta vahvistuva kehityskäytävä -hanketta. Hankkeessa Etelä-Pohjanmaan rautatieyhdistys tuottaa ratkaisuja radan tavarakuljetusten lisäämiseksi ja selvittää henkilöliikenteen käynnistämisen edellytykset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti arvioi hankkeessa radan aluetaloudelliset vaikutukset kolmessa tulevaisuuden skenaariossa. Tavaraliikenne on Suupohjan radan kehittämisessä avainasemassa, ja raakapuun kuljetus on tärkeä osa tavaraliikennettä. Suupohjan metsien kestävän hakkuumääräarvion puitteissa olisi mahdollista lisätä hakkuita, joille puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen loisi edellytyksiä. Hankkeessa onkin keskusteltu muun muassa metsäyhtiöiden kanssa sekä tuettu Teuvan liikennepaikalle tehtyjen investointien toteuttamista. Toteutettujen toimenpiteiden myötä puutavaran rautatiekuljetusten tulevaisuus Suupohjan radalla näyttää myönteiseltä. Radan tuotekuljetusten lisäämisellä on vahva yhteys Kaskisten satamaan vienti- ja tuontisatamana, ja hankkeessa pohdittiin myös satamaan kohdistuvien kuljetusten lisäämisen mahdollisuuksia esimerkiksi uusien tuote-erien, meno-paluukuljetusten ja konttiliikenteen muodossa. Henkilöliikenne Suupohjan radalla on yksi tulevaisuuden kehityspolku, jonka hyödyntämisen edellytyksien selvittämiseksi hankkeessa muun muassa keskusteltiin alueen suurten työnantajien sekä kuntien edustajien kanssa. Keskusteluissa nousi esiin kiinnostus henkilöliikenteen käynnistämistä kohtaan muun muassa alueen vetovoimaisuuden vahvistamiseksi ja yritysten ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseksi. Keskusteluissa kiinnitettiin huomiota myös henkilöliikenteen toteutuksen yksityiskohtiin, jotka vaikuttavat matkustamisen sujuvuuteen ja siten matkustajien kiinnostukseen raideliikennettä kohtaan. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnin mukaan rataa ympäröivä aluetalous kohtaisi negatiivisia vaikutuksia radan sulkemisesta perusuraan verrattuna. Radan liikennemäärän kasvaminen realistisen kasvuskenaarion mukaan tarkoittaisi etenkin rata-alueen metsätaloudelle piristysruisketta ja työmahdollisuuksia, mikä heijastuisi myös muualle talouteen. Optimistisessa kasvuskenaariossa positiiviset vaikutukset rata-alueelle olisivat suurimmat, minkä lisäksi henkilöliikenteen käynnistämisen myötä positiiviset talous- ja työllisyysvaikutukset voisivat edelleen kasvaa. Radan sulkemisen ja optimistisen kasvun skenaarioiden välillä on vuositasolla suurimmillaan yli 30 miljoonan euron ero alueellisessa bruttokansantuotteessa ja noin 140 henkilötyövuoden ero työllisyydessä. Kasvuskenaarioissa liikenteen päästöt laskisivat liikenteen siirtyessä enemmän maanteiltä rautateille. Suupohjan alueelle kohdistuvista radan aluetalousvaikutuksista suurin osa kertyy metsätalouden muutoksista, joten etenkin puukuljetusten toteutunut kasvu radalla viittaa siihen, että positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia olisi jo alkanut syntyä alueelle. Voidaankin todeta, että Suupohjan radalla on mahdollisuuksia toimia alueen vahvistuvana kehityskäytävänä

Suomen urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset

Urheiluopistot edistävät toiminnallaan muun muassa liikuntaa, terveyttä ja hyvinvointia. Urheiluopistojen erityisalat ja toiminta poikkeavat hieman toisistaan, samoin toiminnan laajuus. Urheiluopistot myös vaikuttavat sijaintimaakuntiinsa eri tavoin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset. Nykyiset aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin kaikkien Suomen valtakunnallisten urheiluopistojen osalta, minkä lisäksi laskettiin Kuortaneen Urheiluopiston tulevaisuuden investointisuunnitelmien ja toiminnan kehitysennusteiden aluetaloudelliset vaikutukset. Aluetaloudelliset vaikutukset arvioitiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyillä yleisen tasapainon RegFin- ja RegFinDyn-malleilla. Tulosten perusteella urheiluopistoilla on positiivinen vaikutus muun muassa sijaintimaakuntiensa BKT:hen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen, työtuloihin sekä kuntien verotuloihin. FU/Solvallan Urheiluopiston vaikutus sijaintimaakuntiensa eli Uudenmaan ja Pohjanmaan alueelliseen BKT:hen on yhteensä noin 9,6 miljoonaa euroa. Kisakallion Urheiluopisto edistää Uudenmaan BKT:tä noin 23,7 miljoonalla eurolla, Kuortaneen Urheiluopisto edistää Etelä-Pohjanmaan taloutta noin 22,2 miljoonalla eurolla ja Lapin Urheiluopiston vastaava vaikutus Lapin maakuntaan on noin 24,8 miljoonaa euroa. Liikuntakeskus Pajulahti vaikuttaa Päijät-Hämeen BKT:hen noin 20,1 miljoonan euron verran, Tanhuvaaran Urheiluopisto Etelä-Savoon noin 8,1 miljoonan euron verran. Vuokatin Urheiluopisto puolestaan edistää Kainuun BKT:tä noin 18,3 miljoonalla eurolla. Loput neljä urheiluopistoa (Eerikkilä, Varala, Kisakeskus ja Vierumäki) edistävät sijaintimaakuntiensa BKT:tä yhteensä noin 98,9 miljoonalla eurolla. Laskelmien lähtötiedot sisältävät niin urheiluopistojen emoyhtiöt kuin tytäryhtiötkin, minkä lisäksi myös niiden välinen toiminta on huomioitu Tilastokeskuksen tilastointitavan mukaisesti. Urheiluopistojen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat johtuen urheiluopistojen ja alueiden elinkeinorakenteiden välisistä eroista. Jokainen urheiluopisto edistää kuitenkin sijaintimaakuntansa BKT:tä liikevaihtoansa enemmän, vähintään 1,4-kertaisesti liikevaihtoonsa nähden. Näin ollen urheiluopistot saavat valtionavustuksillaan aikaan enemmän taloudellista hyötyä kuin mitä niihin valtionavustusten muodossa panostetaan. Työllisyysvaikutuksetkin kohdistuvat urheiluopistojen toimintaa laajemmin eri aloille. Kuortaneen Urheiluopiston investointisuunnitelmat ja toiminnan kasvuennusteet vaikuttaisivat toteutuessaan positiivisesti Etelä-Pohjanmaan talouteen, työllisyyteen, yksityiseen kulutukseen sekä työtuloihin. Investointisuunnitelmat edistäisivät Etelä-Pohjanmaan BKT:tä yhteensä noin 22 miljoonalla eurolla vuosien 2017 ja 2023 välillä. Toiminnan kasvuennusteet puolestaan edistäisivät maakunnan taloutta yhteensä noin kolmen miljoonan euron verran vuosien 2018 ja 2023 välillä. Tulokset käsittävät ainoastaan määrällisesti mitattavat aluetaloudelliset vaikutukset, minkä lisäksi urheiluopistot vaikuttavat toiminnallaan esimerkiksi alueen imagoon ja houkuttelevuuteen sekä ihmisten terveyteen. Nämä tekijät vaikuttavat myös aluetalouteen, mutta ovat määriteltävissä lähinnä laadullisesti. Näin ollen voidaan todeta, että todellisuudessa urheiluopistojen aluetaloudelliset vaikutukset ovat todennäköisesti tässä raportissa esitettyjä suuremmat

Economic Effects of Organic Production in Finland

Money is usually one of the strongest reasons influencing decision making when choosing between organic and conventional production or usage, both in case of producers and decision makers of municipalities. The results of the survey directed to organic producers in Finland implied that the contribution to profitability of organic farming would be the most effective way to get more farmers to make the decision to convert from conventional to organic production. Naturally there are also many other reasons that affect the decision to make the conversion, for example environmental and health issues. According to the survey targeted to municipalities’ decision makers, municipalities would use more organic products if they had more financial resources in use. The model calculations showed that the economic impacts of organic production in Finland are already meaningful and the impacts will increase while the share of organic production rises. However, the increase in organic production would lead to minor negative economic effects as the share of conventional production would simultaneously decrease. Nevertheless, it would be useful, for example, to increase the efficiency of organic production so that the conversion from conventional to organic production would be more beneficial to the society from the economic point of view