Hiv-testaustoiminta terveysasemien hoitajien ja lääkäreiden arvioimana

Abstract The aim of this study was to describe the HIV testing practice and it’s relation to HIV knowledge and attitudes of nurses and physicians at Finnish urban municipality health centers. The study is based on self-evaluation by the target groups, which were nurses and physicians (N = 471) from 14 health centers which were chosen by cluster sampling. The data about HIV testing practice, knowledge and attitudes was collected through an online questionnare in April/Maj 2015, and the data was analyzed by descriptive statistics. There were variations in HIV testing and the Finnish HIV strategy guidelines were not always followed. Most of the respondents did not perform HIV tests even when testing for other sexually transmitted diseases, even if suspicion of this kind of a disease is usually regarded as an indication for running a HIV test. Most of the respondents indicated that they tried to map the reasons behind, or in other words the nature of the risk situation and the occasion, leading to the clients’ decisions to voluntarily seek to be tested for HIV. The study reveals a correlation between a low level of HIV knowledge and negative attitudes on the one hand and refraining from performing risk evaluations on the other hand. Overall the HIV knowledge of the respondents turned out to be quite good and attitudes quite positive. Both nurses and physicians have good possibilities for effective HIV testing, but they do need more information about hiv testing practice and strategies, the HIV transmission routes and ways to avoid infection. The results of this study may be utilized for developing and planning the education for health center’s nurses and physicians.Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveysasemien hoitajien ja lääkäreiden hiv-testaustoimintaa, hiv-tietoa ja -asennoitumista, sekä niiden välistä yhteyttä heidän itsensä arvioimana. Kohderyhmänä olivat ryväsotannalla valittujen 14 terveysaseman hoitajat ja lääkärit (N = 471). Aineisto kerättiin sähköisesti huhti-toukokuussa 2015 kyselylomakkeella, joka mittasi hiv-testaustoimintaa, hiv-tietoa ja -asennoitumista. Aineisto analysoitiin kuvailevin tilastomenetelmin. Tulosten mukaan hoitajien ja lääkäreiden hiv-testaustoiminnassa oli vaihtelua, eivätkä Suomen hiv-strategian suositukset aina toteutuneet. Yli puolet vastaajista teki hiv-testejä tai lähetteitä hiv-testiin harvemmin kuin muihin seksitautitesteihin, vaikka seksitautiepäily on hiv testin indikaatio. Suurin osa vastaajista kartoitti asiakkaan omaehtoisesti hiv-testiin hakeutumisen syytä eli riskitilanteen luonnetta ja ajankohtaa. Riskikartoituksen tekemättä jättämisellä oli yhteys matalampaan hiv-tietoon ja negatiivisempaan hiv-asennoitumiseen. Kaiken kaikkiaan vastaajien hiv-tieto osoittautui melko hyväksi ja hiv-asennoituminen melko myönteiseksi. Terveysaseman hoitajilla ja lääkäreillä on hyvät edellytykset tehokkaaseen hiv-testaustoimintaan, mutta he tarvitsevat lisätietoa hiv-testaustoimintaan liittyvistä toimintakäytännöistä ja strategioista, hivin tartuntareiteistä ja taudilta suojautumisesta. Tuloksia on mahdollista hyödyntää kehitettäessä terveysasemien hiv-testaustoimintaa ja suunniteltaessa hoitajien ja lääkärien täydennyskoulutusta

Sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimiskokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta:systemaattinen kirjallisuuskatsaus laadullisista tutkimuksista

Abstract Simulaatio-opetusta käytetään sairaanhoitajaopiskelijoiden mielenterveyshoitotyön taitojen opettamisessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Opetuksessa on käytetty standardoituja eli näytteleviä potilaita, draamaa, simuloituja potilasnukkeja, äänienkuulemissimulaatioita ja virtuaalisia simulaatioita tehtävineen. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimiskokemuksia mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksesta. Aineisto kerättiin Medic-, Cinahl-, Scopus- ja Eric- tietokannoista. Alkuperäistutkimukset valittiin otsikoiden, tiivistelmien ja kokotekstien perusteella kahden tutkijan toimesta. Valittujen alkuperäistutkimusten laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin QARI -arviointikriteereillä. Lopullinen aineisto koostui 15 alkuperäistutkimuksesta. Aineisto analysoitiin temaattisella synteesillä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimiskokemukset mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetuksessa liittyivät terapeuttiseen vuorovaikutukseen mielenterveyspotilaan kanssa. Opiskelijoiden asenteet avartuivat ja empatia potilaita kohtaan lisääntyi. Opiskelijat kokivat myös epämiellyttäviä tunteita simulaatio-opetuksessa. Simulaatiot auttoivat teorian ja käytännön integroinnissa ja lisäsivät opiskelijoiden välistä kommunikointia ja moniammatillista yhteistyötä opetuksessa. Opiskelijat toivat esiin myös simulaatio-opetuksen kehittämistarpeita. Katsauksen tuloksia voidaan hyödyntää opetussuunnitelmatyössä kehitettäessä vaikuttavaa mielenterveyshoitotyön simulaatio-opetusta. Lisäksi tulokset ovat hyödynnettävissä potilasohjaustaitojen kehittämisessä mielenterveyshoitotyössä

Suuhygienisti liikkuvassa yksikössä

Tiivistelmä Lähtökohdat: Tulevaisuudessa liikkuvien palveluiden toteuttaminen edellyttää liikkuvassa yksikössä tarvittavan osaamisen tarkempaa määrittelyä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista osaamista suuhygienistit kokevat tarvitsevansa liikkuvassa hammashoitoyksikössä. Menetelmät: Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla eri kuntien ja yksityisten toimijoiden palveluksessa toimivia suuhygienistejä (N=9). Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Tulokset: Suuhygienistien työssä tarvittavaa osaamista kuvaavia tekijöitä olivat hammashoitotyön osaaminen, jatkuva ammatillinen kehittyminen, yhteistyöosaaminen sekä johtamis- ja yrittäjyysosaaminen. Suuhygienistien osaamisen kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä olivat toimintaympäristö sekä työyhteisön osaamisen kehittäminen ja jatkuva oppiminen. Johtopäätökset: Suuhygienistien osaamisen systemaattiseen määrittelyyn sekä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen tulisi kiinnittää huomiota myös jatkossa sekä arvioida koulutuksen tuottaman osaamisen vastaavuutta työelämän tarpeisiin

Collegiality among social- and health care educators in higher education or vocational institutions :a mixed-method systematic review

Abstract Background: Social- and health care educators collaborate on national and international levels; this collaboration is intrinsically related to collegiality, a concept which has only been scarcely studied among social- and health care educators. Background/Objectives: To identify the best evidence on social- and health care educators’ experiences of collegiality and factors influencing it in educational institutions. Design: A mixed-methods systematic review. Data sources: Keywords were defined according to PICo and PEO inclusion and exclusion criteria. A search was performed across five databases (CINAHL, PubMed, Medic, Scopus, and ProQuest) for articles published in Finnish and/or English. Review methods: During the screening process, three researchers separately screened original studies by title and abstract (n = 806), and subsequently, based on the full-text (n = 40). The JBI Qualitative Assessment Research Instrument was used to evaluate qualitative studies, while the Critical Appraisal Checklist for Analytical Cross-sectional Studies was used to evaluate quantitative studies. Results: The systematic review included a total of 15 articles. Collegiality among social- and health care educators was described through united and safe work culture, along with the dissemination of relevant expertise. The benefits of mentoring, communication on national and international levels, and collaboration are all issues that affect an educator’s work. In the context of social- and health care educators, collegiality does not only include the interactions between the educators, but also involves their mentors and supervisors. Mentoring and collaboration between educational institutions were found to be associated with collegiality. Conclusions: Collegiality among educators can be maintained through networking, collaboration, mentoring, mutual communication and the consideration of professional ethical issues. It would be important for educational organisations to pay attention to collegiality and encourage educators to collaborate with their colleagues. It is important to emphasise the role of collegiality in the education of new social- and health care teacher candidates and the continuing education of current educators

Culturally and linguistically diverse healthcare students’ experiences of learning in a clinical environment:a systematic review of qualitative studies

Abstract Context: Learning in the clinical environment of healthcare students plays a significant part in higher education. The greatest challenges for culturally and linguistically diverse healthcare students were found in clinical placements, where differences in language and culture have been shown to cause learning obstacles for students. There has been no systematic review conducted to examine culturally and linguistically diverse healthcare students’ experiences of their learning in the clinical environment. Objective: This systematic review aims to identify culturally and linguistically diverse healthcare students’ experiences of learning in a clinical environment. Methods: The search strategy followed the guidelines of the Centre of Reviews and Dissemination. The original studies were identified from seven databases (CINAHL, Medline Ovid, Scopus, Web of Science, Academic Search Premiere, Eric and Cochrane Library) for the period 2000–2014. Two researchers selected studies based on titles, abstracts and full texts using inclusion criteria and assessed the quality of studies independently. Twelve original studies were chosen for the review. Results: The culturally and linguistically diverse healthcare students’ learning experiences were divided into three influential aspects of learning in a clinical environment: experiences with implementation processes and provision; experiences with peers and mentors; and experiences with university support and instructions. The main findings indicate that culturally and linguistically diverse healthcare students embarking on clinical placements initially find integration stressful. Implementing the process of learning in a clinical environment requires additional time, well prepared pedagogical orientation, prior cultural and language education, and support for students and clinical staff. Barriers to learning by culturally and linguistically diverse healthcare students were not being recognized and individuals were not considered motivated; learners experienced the strain of being different, and faced language difficulties. Clinical staff attitudes influenced students’ clinical learning experiences and outcomes. Conclusions: Additional education in culture and language for students and clinical staff is considered essential to improve the clinical learning experiences of culturally and linguistically diverse healthcare students. Further studies of culturally and linguistically diverse healthcare students’ learning experiences in the clinical environment need to be conducted in order to examine influential aspects on the clinical learning found in the review

Sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan opettajien kokemukset innovaatio- ja ennakointiosaamisesta

Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, minkälaiseksi sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan (soteku) opettajat kokevat innovaatio- ja ennakointiosaamisensa. Tutkimusaineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluina osana TerOpe-hanketta kevään 2018 aikana soteku-opettajilta (n= 36), jotka työskentelivät suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella soteku-opettajien innovaatio- ja ennakointiosaaminen koettiin moniulotteiseksi osaamiseksi, joka koostui tutkimustiedon hyödyntämisestä ja levittämisestä, hanke- ja projektiosaamisesta, muutokseen sopeutumisen osaamisesta sekä työelämän kehittämisestä ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hanke- ja projektiosaamisen sekä muutokseen sopeutumisen osaamisen kehittäminen koettiin tarpeelliseksi. Tuloksia voidaan hyödyntää terveystieteiden opettajankoulutuksessa sekä soteku-opettajien innovaatio- ja ennakointiosaamisen kehittämisessä. Soteku-opettajien innovaatio- ja ennakointiosaamista voidaan kehittää muun muassa lisäämällä soteku-opettajien osaamista nopeasti muuttuvan todellisuuden hahmottamisessa sekä projekteissa toimimisessa.Abstract The aim of this research was to describe how the educators in social, health care and rehabilitation fields perceive their innovation and foresight competence. The research data was gathered by focus group interviews as a part of the TerOpe project during Spring 2018. Interviewed social and health care and rehabilitation educators (n=36) worked in Finnish universities and universities of applied sciences. The data was analyzed using inductive content analysis. Based on the results, the innovation and foresight competence of the social and health care and rehabilitation educators were perceived as multidimensional competence. It was consisting of the exploitation and dissemination of research data, competence in project management, competence in adapting to change, developing working life and influencing society. The interviewed educators felt necessity to develop the project expertise and competence in adapting to change. The results can be utilized in teacher education of health sciences and in developing the innovation and foresight competence of social and health care and rehabilitation educators. Social, health care and rehabilitation educators’ expertise in innovation and foresight can be developed, for example, by increasing their competence in perceiving rapidly changing reality and working in projects

Lähihoitajien kokemukset palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla lähihoitajien kokemuksia palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisesta. Aineisto kerättiin lähihoitajilta (n=52) sähköisenä kyselynä Webropol-ohjelmalla syksyllä 2018. Tutkimusaineisto muodostui avoimesta kysymyksestä, jossa vastaajaa pyydettiin arvioimaan osaamista palliatiivisen hoidon eri osa-alueiden näkökulmasta. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Lähihoitajat kokivat tarvitsevansa osaamista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa hienovaraisesta ja tukevasta vuorovaikutuksesta potilaan ja läheisten kanssa, moniammatillisesta yhteistyöstä sekä viestintä- ja suunnitteluosaamisesta. Lisäksi he arvioivat tarvitsevansa työssään perustietoa lääketieteestä, fysiologiasta, hoitotieteestä, tunteiden prosessoinnista, kulttuurista, uskonnosta, lääkehoidosta ja farmakologiasta. Myös osaaminen kivun sekä somaattisten ja psyykkisten oireiden hoidosta, yksilöllisestä palliatiivisesta perushoidosta, kuoleman arvokkaasta kohtaamisesta, eettisyydestä ja lainsäädännöstä sekä työhyvinvointitaidoista koettiin tärkeiksi. Lähihoitajat tarvitsevat monipuolista osaamista hyvän palliatiivisen hoidon ja saattohoidon toteuttamiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää lähihoitajien palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamisen kartoittamisessa ja koulutuksen sekä opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä.Abstract Practical nurses’ experiences of the need for competence in hospice and palliative care The purpose of the study was to describe practical nurses’ experiences of competences in hospice and palliative care. The data collect were performed with an electronic questionnaire from practical nurses (n=52). The data consisted open questions with palliative care theme. The data were analyzed with inductive content analysis. Practical nurses needed competence in hospice and palliative care including interaction of patient and relatives, multi-professional, communication and care planning. In addition, they estimate that they will need competence in of medicine, physiology, nursing science, emotion processing, culture, religion, medication and pharmacology. Also, competence pain and somatic symptom management, individualized hospice and palliative care basic care, precious death, ethical and legislative and well-being at work were considered important. Practical nurses need versatile competence for the nursing out of hospice and palliative care. The result of this study can be used to develop hospice and palliative care training, teaching and competence assessment

Healthcare educators’ experiences of challenging situations with their students during clinical practice:a qualitative study

Abstract During clinical practice, students become acquainted with the key work tasks associated with their professions. Students need more support from healthcare educators during clinical practice learning, particularly in challenging situations. This study aimed to describe healthcare educators’ experiences of challenging situations during clinical practice placements. A qualitative study design was used to collect data through interviews with ten healthcare educators from two higher education institutions. The data were analyzed with inductive content analysis. The SRQR reporting guidelines were used to improve the transparency of the study. Educator reactions commonly involved emotional, goal-oriented and pedagogical support towards their students. The interviewed educators felt that mentors — when facing a challenging situation during clinical practice — are tasked with creating an atmosphere that supports student learning. Students faced challenges that were related to self-evaluation, goal-oriented activities, and their attitudes towards feedback. The building of a safe clinical learning environment involves collaboration between students, their clinical mentors and educators

Effects of a digital educational intervention on collaborative learning in nursing education:a quasi-experimental study

Abstract Collaborative digital learning is becoming increasingly popular in higher education. However, the use of collaborative digital learning does risk placing too big a responsibility on the learner and reducing face-to-face interaction with the educator. The aim of this quasi-experimental study was to evaluate the effects of a digital educational intervention on collaborative learning in nursing education. The intervention group (n = 87) studied using a collaborative digital learning environment and the control group (n = 38) studied in the traditional classroom setting. There were no significant differences between the groups in terms of student satisfaction. However, the students’ satisfaction of studying decreased in the intervention group after completion of the course. In the intervention group students had higher satisfaction in the area of promoting collaborative group work and received statistically significant higher grades in the final course evaluation. This study emphasizes that collaborative digital learning can be an effective approach in nursing education in terms of learning outcomes. It also shows that more study is needed on the role of the teacher in collaborative digital nursing education

Sosiaali- ja terveysalan opettajien kollegiaalisuus ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla sosiaali- ja terveysalan opettajien kokemuksia keskinäisestä kollegiaalisuudesta. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla kevään 2018 aikana sosiaali- ja terveysalan opettajilta (n=22), jotka työskentelivät ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakouluissa Pohjois-Suomessa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten perusteella sosiaali- ja terveysalan opettajien kollegiaalisuus koostui yhteisestä asiantuntijuudesta ja opettajien yhtenäisestä työkulttuurista. Yhteinen asiantuntijuus sisältää sekä oman asiantuntijuuden jakamisen, että kollegan asiantuntijuuden hyödyntämisen. Yhtenäiseen työkulttuuriin kuuluu opettajien ammattietiikka, keskinäinen kommunikaatio ja yhteisöllisyys. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää terveystieteiden opettajien täydennys- ja opettajankoulutuksessa sekä heidän kollegiaalisuutensa ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tutkimus tuo tietoa siitä, miten muun muassa epätietoisia kollegoita tiedottamalla asioista, kohtaamalla toisen kasvokkain ja yhteisellä toiminnalla voidaan ylläpitää ja kehittää opettajien keskinäistä kollegiaalisuutta sosiaali- ja terveysalalla.Abstract Collegiality between teachers of social- and healthcare in vocational college and universities of applied sciences The purpose of this study was to describe how teachers of social- and healthcare experienced their mutual collegiality. Data was gathered during spring 2018 from 22 teachers working in a vocational college and universities of applied sciences of social- and healthcare. The participants were interviewed in focus groups and inductive content analysis was used in analyzing of the data. The results suggest that collegiality among teachers of social- and healthcare consisted of two main categories. First category is mutual expertise that consists of both sharing teacher’s own expertise and utilizing that of a colleague. The second category is teachers’ united working culture consisting of professional ethics, mutual communication and communality. The findings of this study can be utilized in social- and healthcare teachers’ continuing education and teacher basic education as well as in maintaining and developing their collegiality in general. The study provides information on how to maintain and develop teacher-collegiality in the social and health field, for example through informing colleagues, face-to-face meetings and joint action