Kuutsjärven ja Tippakurulammen lämpötilan muutokset vuosina 2010–2012

Auringon säteilyn voimakkuus vaihtelee vuodenaikojen mukaan Suomessa. Tämän seurauksena järvien kerrostuneisuudessa tapahtuu muutoksia. Värriön luonnonpuistossa järvien tutkimus on ollut vähäistä, ja lämpötilaseurantaa ei aikaisemmin alueen järvissä ole tehty ympärivuotisesti. Aineiston avulla selvitettiin Kuutsjärven ja Tippakurulammen lämpötilan muutoksia, eroavaisuuksia, päivittäisiä muutoksia sekä lumen vaikutusta kevään lämpenemiseen tarkastelujakson aikana. Tutkimusaineisto on kerätty Värriön luonnonpuiston Kuutsjärvestä ( 67° 44'N ja 29° 36'E) sekä Tippakurulammesta (67° 46'N ja 29° 37'E) vuosina 2009–2012. Molemmissa järvissä oli yksi termistoriketju järven syvimmässä kohdassa. Termistoreita ketjussa oli viisi kappaletta. Tulosten tarkastelussa apuna käytettiin Ilmatieteen laitoksen sää- ja lumihavaintoja. Auringon säteilyn voimakkuus on merkittävin Kuutsjärven ja Tippakurulammen lämpötiloihin vaikuttava tekijä. Päivittäisissä muutoksissa ei ole eroavaisuuksia järvien välillä. Tippakurulampi lämpenee tummempana ja matalampana järvenä pohjaa myöten kesän aikana. Kesän aikana sedimenttiin varastoitunut lämpö purkautuu talvella veteen. Kevään täyskierto on molemmissa järvissä lyhyt ja tapahtuu toukokuun loppupuolella. Syksyn täyskierto on Tippakurulammessa Kuutsjärveä pidempi, ja Tippakurulampi jäähtyy sekoittuneessa tilassa. Eroavaisuudet järvien välillä johtuvat koko- ja värieroista

MyData muutosvoimana: Julkishallinnon henkilötiedon ihmiskeskeisen hyödyntämisen mallit ja vaikutukset

Valtio sekä kunnat ylläpitävät tehtäviään varten henkilötietorekistereitä, joista monet ovat sisällöltään ainutlaatuisia ja monikäyttöisiä. Joillakin hallinnonaloilla henkilöitä koskevan tiedon hyödyntämiseen liittyvät säännöt ovat sallivia, mutta henkilötiedon käyttöä rajaavat laissa määritellyt käyttötarkoitukset sekä tarvittaviin lupiin liittyvät monimutkaiset käytännöt. MyData-periaatteet kuvaavat ajatusta, että ihmisillä on määräysvaltaa heitä koskevaan tietoon. Niihin liittyy toimintamalli, jossa ihmisille tarjotaan käytännön keinoja hallita omien tietojensa käyttöä ja jakaa tietojaan eri palveluihin antamiensa lupien perusteella. Tällaiset keinot hyödyntää tietoa voisivat pienentää uusien palveluiden kehityskustannuksia ja tukea nopeiden kokeilujen tekemistä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Samalla ne vahvistaisivat julkisten palveluiden ymmärrettävyyttä ja yksilöiden oikeuksia omaan tietoonsa. MyData-periaatteet voidaan toteuttaa useammalla erilaisella tavalla. Raportissa vaihtoehtoja jäsennetään luokittelulla, joka sisältää viisi eri vaatimustasoa, sekä käytännön ratkaisuilla näiden saavuttamiseen. Selvityksessä ehdotetaan, että alustoja ja työkaluja tuotettaisiin niin, että rekisterinpitäjät voisivat valita tilanteeseensa sopivat keinot tehdä henkilötieto saatavaksi. Julkishallinnon tulisi pyrkiä myös synnyttämään luottamusta ja helpottamaan yksilöiden sekä palveluntarjoajien kanssakäymistä, esimerkiksi yleisillä malleilla käyttöehdoille sekä yhteisillä ymmärrettävillä keinoilla kuvata henkilötiedon käytön tapoja. Raportissa kuvataan MyData-periaatteiden soveltamisen vaikutuksia julkishallintoon ja muihin sidosryhmiin kolmen tapaustutkimuksen kautta. Tiedon parempi saatavuus mahdollistaa yksilöityjä palveluita ja uudenlaisia sovelluksia, muun muassa ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sarall

Wintertime subarctic new particle formation from Kola Peninsula sulfur emissions

The metallurgical industry in the Kola Peninsula, north-west Russia, form, after Norilsk, Siberia, the second largest source of air pollution in the Arctic and subarctic domain. Sulfur dioxide (SO2/emissions from the ore smelters are transported to wide areas, including Finnish Lapland. We performed investigations on concentrations of SO2, aerosol precursor vapours, aerosol and ion cluster size distributions together with chemical composition measurements of freshly formed clusters at the SMEAR I station in Finnish Lapland relatively close (similar to 300 km) to the Kola Peninsula industrial sites during the winter 2019-2020. We show that highly concentrated SO2 from smelter emissions is converted to sulfuric acid (H2SO4/in sufficient concentrations to drive new particle formation hundreds of kilometres downwind from the emission sources, even at very low solar radiation intensities. Observed new particle formation is primarily initiated by H2SO4-ammonia (negative-)ion-induced nucleation. Particle growth to cloud condensation nuclei (CCN) sizes was concluded to result from sulfuric acid condensation. However, air mass advection had a large role in modifying aerosol size distributions, and other growth mechanisms and condensation of other compounds cannot be fully excluded. Our results demonstrate the dominance of SO2 emissions in controlling wintertime aerosol and CCN concentrations in the subarctic region with a heavily polluting industry.Peer reviewe

Pakurinviljelyn mahdollisuudet Suomessa

201