Sosiomateriaalinen näkökulma vuorovaikutukseen muuttuvissa työtiloissa

Työelämään ja organisaatioihin ovat viime vuosina vaikuttaneet monet eri muutokset. Yksi voimakkaimmista muutoksista koskee sitä, missä töitä tehdään eli työnteon tiloja. Tutkimuksissa on tarkasteltu muun muassa tilojen roolia ihmisten välisen vuorovaikutuksen edistämisessä, työntekijöiden oppimisen tukemisessa sekä inklusiivisuuden ja monimuotoisuuden vahvistamisessa. Viime aikoina huomiota on kiinnitetty erityisesti siihen, miten tilat vaikuttavat ihmisten toimijuuteen eli kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia tai vaikuttaa erilaisiin työhön liittyviin tilanteisiin. Tässä puheenvuorossa keskityn siihen, miten tilojen ja ihmistoimijuuden välistä suhdetta voidaan tutkia niin kutsutusta sosiomateriaalisesta näkökulmasta erityisesti organisaatioiden ja muuttuvan työelämän kontekstissa. Esitän, että parempi ymmärrys tilojen vaikutuksesta ihmistoimijuuden muotoutumiseen on keskeinen osa tasa-arvoisemman, oikeudenmukaisemman ja sosiaalisesti kestävämmän työelämän rakentamista tilanteessa, jossa lähes kaikki yhteiskunnan tilat voidaan nähdä mahdollisina tietotyön tiloina

Palvelua nuorille! Iän esittäminen, asemat ja naamioituminen palvelukohtaamisissa

Nuoret kohtaavat kuluttajina ja työntekijöinä lukuisia erilaisia arkielämän palvelutilanteita, joissa tuotetaan ja uusinnetaan kulttuurisia asemia. Tutkimme artikkelissamme sitä, miten nuoret kohdataan palvelutilanteissa ja millaisia asemia kulttuurissamme on tarjolla nuorille kuluttajille ja asiakaspalvelutyöntekijöille. Tutkimusaineistona ovat palvelua kuvaavat tarinat, joissa nuoria, nuoruutta ja nuorta ikää on kuvattu osana sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Analysoimme sitä, miten (nuori) ikä sekä siihen liitetyt valtarakenteet tuottavat nuorten paikkaa palvelukulttuurissa. Tarinoissa nuoruus ilmenee ongelmana, joka aiheuttaa sivuutetuksi tulemista ja kohtaamattomuutta palvelussa. Sen sijaan aikuisella on valtaa sekä kuluttajana että asiakaspalvelutyöntekijänä määritellä nuoren asemaa. Palvelukohtaamisessa iän perusteella määräytyviä asemointeja voidaan kuitenkin kyseenalaistaa ja määritellä uudelleen muokkaamalla omaa esiintymistä. Kulttuurisesti uusia asemia avautuu ikään naamioitumisen kautta eli iän merkityksiä (yli)korostamalla ja niillä leikittelemällä.Peer reviewe

Illuusio ja mielikuvat palvelukohtaamisissa: tunteilla hallintaa ja sukupuolen tekemistä

Peer reviewe

Consumer value journey with pet in multiple service touchpoints

Our paper explores how consumer value is negotiated in pet-related services. We combine the discussion on value with the standpoint of service design; the approaches of consumer journey and service touchpoints. The contribution lies in discussing how consumer value is experienced in pet-related services through and by the pet, not only within dyadic interaction between consumer and service provider. We argue that applying a consumer value journey gives a comprehensive understanding of experienced value in several touchpoints with multiple service providers.Non peer reviewe

Bringing Farm Animal Welfare to the Consumer's Plate : Transparency, Labelling and Consumer Education

Peer reviewe

Affective Organizational Space: An Ethnographic Study of a Nordic Startup Incubator

This dissertation examines the relationship between space and organizing practices. It argues that developing a better understanding of this relationship requires studying the affective quality of space, namely the potential of space to generate affective responses in the people who encounter it and to increase or decrease people's bodily capacity to act. Building on an ethnographic study of a Nordic startup incubator, the dissertation focuses on how the affective quality of a collaborative workspace emerges and influences participants' capacity to engage with the day-to-day practices of the incubator. The findings are reported in four papers. The first paper lays the groundwork for the empirical chapters by examining the existing literature on organizational space. It shows how authors have recently theorized space as a processual and constitutive part of organizations and organizing. The paper identifies five different process orientations and four key constructs that underpin knowledge creation regarding organizational space. The second paper develops a concept of affecto-rhythmic order to capture how rhythms and affects interrelate in the flow of spatial organizational practices. The paper demonstrates how incubator participants learn and embody a contextual affecto-rhythmic order of "upbeat" and how this enhances their capacity to engage with the incubator practices. The third paper explores how the affective quality of a collaborative workspace emerges and develops over a period of three years. It highlights how the affective space creates possibilities to problematize dominant (masculine, controlled, rational) modes of being but also fosters tendencies towards their reproduction. The study highlights how the affective quality of organizational space may produce unintended consequences at any given moment. The fourth paper studies the types of ethnographic approaches employed in organizational space research. It identifies three types of approaches, shows how they privilege different forms of space, and highlights their tendency towards representational epistemology. Against this background, it illustrates how affective ethnography can help organizational space researchers move towards more-than-representational analysis of space and affect. The dissertation makes three main contributions to organizational research. It (1) theorizes and empirically shows how the affective quality of organizational space emerges and contributes to power and politics in organizing, (2) demonstrates how different forms of process theorizing can advance the understanding of organizational space, and (3) illustrates and further develops affective ethnography as a research approach to organizational studies

A sense of spacing : Toward a diffractive reading of organizational space

This article explores how a diffractive methodology can enrich research on organizational space and the senses. Through the creation of interferences, a diffractive methodology directs attention to how differences in sensing are created in the ongoing production of space and what the effects of these are. By using examples from an ethnographic study of the Hub, a university-based entrepreneurship space designed to invoke positive “buzz”, the article illustrates how a diffractive methodology allows for the exploration of the sensory design of space and how it governs the possibilities of sensing among participants. The article contributes to organizational research by demonstrating how a diffractive methodology can be utilized to explore sensing as a spatial, unstable achievement and by highlighting how differences in the possibilities of sensing can be an important analytical starting point.peerReviewe