“The whole world had the sound of the barrel organ” : Representation of fairs in Finnish newspapers and fiction from the 1870s to the 1910s

Peer reviewe

Rentoja rekiviisuja ja kauniita kansallislauluja: Suomenkieliset "laulunsekaiset kansannäytelmät" ja niiden kulttuuriset kontekstit

Artikkelissa analysoidaan seuranäytelmiä, joita ajan kielenkäytössä kutsuttiin laulunsekaisiksi kansannäytelmiksi. Aineisto koostuu lähes kolmestakymmenestä suomenkielisestä teatterikappaleesta, jotka ovat ilmestyneet vuosien 1885 ja 1914 välisenä aikana. Varsinkin lyhyiden teatterikappaleiden kohdalla kysymys oli käyttökirjallisuudesta, jonka suhteen tekijöillä ei ollut suuria taiteellisia tavoitteita. Samantapaiset juonet, henkilöasetelmat ja laulut toistuvat tekstistä toiseen. Vaikka lehdistössä kritisoitiin suulliseen kulttuuriin kuuluneita, erityisesti nuorison suosimia rekilauluja, niillä oli näytelmissä useita funktioita. Laulujen avulla karakterisoitiin henkilöhahmoja, ilmaistiin tunteita ja kuvattiin nuorten seurustelukulttuuria. Artikkelin keskiössä on ”laulusekaisten kansannäytelmien” historiallisten, kulttuuristen ja sosiaalisten kontekstien tarkastelu. Osa teksteistä sisältää isänmaata ja kotiseutua ylistäviä lauluja, mikä kertoo tekstien lomittumisesta kansanvalistuksen ja kansakunnan rakentamisen projekteihin

Rahvas ja kirjallisuuden rikkaruohot : Arkkiveisujen tekijät, myyjät ja kuluttajat 1870-luvulta 1900-luvulle

Peer reviewe

From Public to Private : A Curious Chronicle from Nineteenth-century Finland

Efraim Lindgren (1834–1909), a modest country tailor from south-western Finland, produced a curious chronicle around 1880. Lindgren started by copying annals from Ajantieto, the list of historical events published as an appendix to the Hymnal of the Finnish Lutheran Church. Yet the closer he came to his own time, the less concerned he was with ‘big’ history. Instead, local events and the chronicler’s own life became his main interests. This article explores the biographical and cultural contexts of Lindgren’s chronicle. It also touches upon sources of historical consciousness among the non-elite and unschooled in nineteenth-century Finland

Preivillä riiaaminen : Talonpoikainen kansa ja rakkauskirjeet 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Suomessa

Artikkelin tavoitteena on tutkia millaisia arvoja, asenteita ja käyttötapoja rakkauskirjeisiin liittyi talonpoikaisissa yhteisöissä 1880-luvulta 1910-luvulle. Miten ja millaisissa olosuhteissa kirjoitettiin, miten kirjeisiin suhtauduttiin ja miten viestejä välitettiin? Tarkastelen myös suullisen ja kirjallisen ilmaisun ja kulttuurin vuorovaikutusta kirjeissä, mikä’ ilmenee kirjeiden sanelussa sekä teksteissä toistuvista formuloissa ja laulun- tai runonpätkien käytössä. Aineistossa on aitoja kirjeitä, fiktiivisiä kertomuksia, sanomalehtitekstejä ja kirjeoppaita.Peer reviewe

Kiertokoulun ja kansakoulun välissä – Jacob Ahlsmanin kutsumus ja kriisi

There is little research on early Finnish ambulatory schoolmasters. Jacob Ahlsman (1798–1872) provides an interesting case, because one can find various types of sources about his life and career. Besides parish council minutes, there are popular articles based on oral history as well as Ahlsman’s manuscripts, memoranda and newspaper articles, among others. Mostly self-taught, Ahlsman managed to rise from a beggar boy to the position of an ambulatory teacher. In his early adulthood and middle-age he was a respected and extremely hard-working teacher, but in the 1850s his teaching methods, based on his observations in 1826 at the Bell-Lancaster school in Turku, were met with criticism. The article analyses the controversy between the schoolmaster and the parish council and analyses its background, the most important of which is the pressure from the changing requirements, subsequently ending up in the Primary School Act in the 1860s. Ahlsman’s revivalist religiosity, his eccentricity and his position between the common people and learned gentlemen are also discussed.Varhaisten kiertokoulunopettajien elämää on tutkittu vähän. Tässä artikkelissa tarkastellaan Varsinais-Suomessa uransa aloittaneen ja 1838 Vihtiin siirtyneen Jacob Ahlsmanin (17981872) elämänvaiheita, työtä ja maailmankatsomusta 1800-luvun alkupuolelta 1870-luvulle. Millaisena koulumestari näyttäytyy omien kirjoitustensa sekä muiden dokumenttien ja muistitiedon valossa? Mistä oikein oli kysymys kiistassa, joka syntyi Ahlsmanin koulunpidosta 1850- ja 1860-luvulla? Mikä oli hänen asemansa 1800-luvun sääty-yhteiskunnassa

“Rikos Jumalan ja ihmisten silmissä” : Aviottomuus kansanmiesten omaelämäkerroissa

Peer reviewe