Arvostelut

Urpo Kovala Fiktion talossa kuuluu ääniä Mikko Keskinen: Audio Book. Essays on Sound Technologies in Narrative Fiction. Maria Mäkelä Kirjoitetut identiteetit ja muita oman alan töitä kirjallisuudentutkijoille Birgit Neumann, Ansgar Nünning & Bo Pettersson (toim.): Narrative and Identity. Mikko Keskinen Outoja mielikertomuksia Lisa Zunshine: Strange Concepts and the Stories They Make Possible. Jari Kauppinen Derrida ja tulkinta Tomi Kaarto: Jacques Derrida and the Question of Interpretation. Harri Veivo Digitaalisesta fiktiosta semiotiikan ja reseptioestetiikan kannalta Mikko Nortela: Bittien poetiikka

Cultural Studies and Cultural Text Analysis

In his article, Cultural Studies and Cultural Text Analysis, Urpo Kovala discusses the role of textual analysis in cultural studies. He begins with a sketch of different conceptions of textual analysis within cultural studies by pointing to differences in the concepts of text and context themselves. Next, Kovala explores the reasons for including textual analysis as a category and method in cultural studies and in humanities and social sciences scholarship generally. Finally, Kovala sketches briefly a model for the cultural analysis of text where his main point is that the argument about the incompatibility of cultural studies and textual analysis is untenable today. Instead, what is needed now is a heterological, multi-level, and perspectival notion of both text and context

Kirjaesine, jota ei ole : Pälkäneen aapinen ja sen vaikutushistoria

peerReviewe

Arvostelu teoksesta André Breton: Nadja

nonPeerReviewe

Väliin lankeaa varjo : angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden välittyminen Suomeen 1890-1939

Viime vuosikymmeniä pidetään angloamerikkalaisen kulttuurin valtakautena Suomessakin, mutta ennen toista maailmansotaa se oli suomalaisille nykynäkökulmasta katsoen yllättävänkin kaukainen ja vähän tunnettu kulttuuri. Tässä tutkimuksessa selvitetään välittäjien - erityisesti kustantajien, julkisen kritiikin ja tutkimuksen - vaikutusta siihen, millaiseksi angloamerikkalaisen kaunokirjallisuuden profiili Suomessa muodostui vuosina 1890-1939. Tutkimuksessa tarkastellaan, millainen kirjallisuus välittyi parhaiten suomalaisille lukijoille ja millainen taas jäi "varjoon". Siinä osoitetaan, että ulkomaisen kirjallisuuden välittyminen kytkeytyi tiiviisti yhtäältä suomalaisen yhteiskunnan yleisen kulttuurisuuntautumisen kehitykseen, toisaalta kirjallisuuden instituution(kin) läpäisseeseen kansallishenkiseen yhtenäistymiskehitykseen. Samalla tutkimus on konkreettista kartoitusta kirjallisuudentutkimuksen kannalta perinteisesti marginaalisesta kirjallisuuden alueesta, käännöskirjallisuudesta, ja sen vastaanotosta. Julkaisussa on englanninkielinen tiivistelmä