Pay for Politicians and Candidate Selection: An Empirical Analysis

In this paper, we estimate the effect of pay for politicians on who wants to be a politician. We take advantage of a considerable 35 percent salary increase of Finnish MPs in the year 2000, intended to make the pay for parliamentarians more competitive. A difference-indifferences analysis, using candidates in municipal elections as a control group, suggests that the higher salary had the intended effect among women, whether measured by education or occupational qualifications. We also examine cross-party differences.pay for politicians, candidate selection, gender differences in politics

The Political Economy of Sin Taxes

We analyse the determination of taxes on harmful goods when consumers have self-control problems. We show that under reasonable assumptions, the socially optimal corrective tax exceeds the average distortion caused by self-control problems. Further, we analyse how individuals with self-control problems would vote on taxes on the consumption of harmful goods, and show that the equilibrium tax is typically below the socially optimal level. When the redistributive effects of sin taxes are taken into account, the difference between the social optimum and equilibrium is small at low levels of harm, but becomes more pronounced when consumption is more harmful.excise taxation, voting, self-control

Pay for Politicians and Candidate Selection: An Empirical Analysis

A growing theoretical literature on the effect of politicians’ salaries on the average level of skills of political candidates yields ambiguous predictions. In this paper, we estimate the effect of pay for politicians on the level of education of parliamentary candidates. We take advantage of an exceptional reform where the salaries of Finnish MPs were increased by 35 % in the year 2000, intended to make the pay for parliamentarians more competitive. A difference-in-differences analysis, using candidates in municipal elections as a control group, suggests that the higher salary increased the fraction of candidates with higher education among female candidates, while we find no significant effect for male candidates.pay for politicians, candidate selection, gender differences in politics

The Political Economy of Sin Taxes

We analyse the determination of taxes on harmful goods when consumers have self-control problems. We show that under mild conditions, the socially optimal tax rate exceeds the average distortion caused by self-control problems. Further, we show that in most cases the tax rate chosen in political equilibrium is below the socially optimal level

The Welfare Effects of Health-based Food Tax Policy

This paper examines the effects of health-oriented food tax reforms on the distribution of tax payments, food demand and health outcomes. Unlike earlier work, we also take into account the uncertainty related to both demand estimation and health estimates and report the confidence intervals for the overall health effects instead of only point estimates. A sugar tax of 1 € / kg reduces the incidence of type 2 diabetes on average by 13% and it also leads to a reduction in coronary heart disease. The health effects appear to be most pronounced for low-income individuals, and the reforms may therefore reduce health inequality. This effect undermines the traditional regressivity argument against the heavy taxation of unhealthy food.sin taxes, food taxation, tax incidence, commodity demand, obesity, diabetes, coronary heart disease, bootstrapping

Sään vaikutus pelastuslaitoksia kuormittavissa tilanteissa

Tämän tutkielman tarkoitus oli kehittää entisiä VAARA-tiedotteita eli nykyisiä LUOVA-tiedotteita, jotka ovat tärkeä osa Ilmatieteen laitoksen (IL) viranomaispalvelua. Meteorologi laatii tiedotteen katsoessaan säätilanteen voivan aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Suurin osa tiedotteista koskee voimakkaita tuulia, sateita sekä ukkosia. Tiedotteet lähetetään parinsadan vastaanottajan viranomaisverkostolle sähköpostitse. Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää tiedotteita helpottamaan pelastuslaitoksia varautumisessa vaarallisiin säätilanteisiin ja auttaa meteorologeja arvioimaan sään vaikutuksia pelastustoimen työhön. Tutkimus keskittyi VAARA-tiedotteisiin sekä Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:sta kerättyihin pelastustehtävätietoihin vuosilta 2008−2011. Tutkittaviksi valittiin viisi sääriippuvaista pelastustehtävätyyppiä. Tehtävätyypeittäin laskettiin päiväkohtaiset työtunnit, joita verrattiin tilastollisin menetelmin saman ajankohdan lämpötila-, sade-, lumi- ja tuulitietoihin. Tutkimusta varten tehtiin myös asiantuntijahaastatteluja sekä sähköpostikyselyjä, ja apuna käytettiin IL:n tekemiä käyttäjäkyselyjä. Tutkimuksessa havaittiin pelastuslaitoksien olevan hyvin tyytyväisiä tiedotepalveluun. Haastatteluissa peräänkuulutettiin eritasoisten varoituksien erottuvuutta, ja vakavimmista tilanteista tietoa toivottiin mahdollisimman aikaisin. Enemmän kaivattiin kuvausta ilmiön vaikutuksista ja todennäköisyydestä. Käyttäjät toivoivat voivansa rajata tiedotteita alueen mukaan. Tutkimuksen perusteella todettiin tiedotuskynnyksen olevan hyvä. Useimmat tiedotetut tilanteet erottuivat pelastustoimen työmäärissä. Poikkeuksen muodostivat huonosti ennustettavat tilanteet, kuten rankkasateet. Suurimmat puutteet havaittiin erittäin huonoa ajokeliä sekä erittäin korkeaa metsäpalovaaraa käsittelevissä tiedotteissa, jotka eivät olleet linjassa työtuntimäärien kanssa. Maastopaloista varoitettiin usein liian myöhään keskikesällä. Ajokelitiedotteiden laatimisessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota lumisateisiin vilkkaasti liikennöidyillä paikoilla ja ajanjaksoilla. Rakennuspalojen havaittiin lisääntyvän kovien pakkasten yhteydessä, samoin kuin tarkastus- ja varmistustehtävien, jotka lisääntyivät myös ukkosilla. Vahingontorjuntatehtävät ovat enimmäkseen suoraan sään, kuten tuulen aiheuttamia. Näihin ilmiöihin varautumiseen tiedotteet antavat hyvät edellytykset etenkin talvisin. Kesäisin tiedotteita tulee jopa liian usein, mutta käyttäjät toivovatkin tiedotuskynnyksen olevan korkealla juuri näissä tilanteissa

KotiMIPS – Kotitalouksien luonnonvarojen kulutus ja sen pienentäminen

Paljonko suomalaiset kotitaloudet kuluttavat luonnonvaroja? Mistä luonnonvarojen kulutus koostuu? Miten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta voi pienentää? Tämä raportti vastaa muun muassa näihin kysymyksiin. Tutkimuksessa laskettiin 27 suomalaisen kotitalouden luonnonvarojen kulutusta MIPS-menetelmän avulla (material input per service unit). Tutkitut osa-alueet olivat asuminen, liikenne, elintarvikkeet, matkailu, vapaa ajan harrastukset ja kodin tavarat. Tutkimuskotitalouksien luonnonvarojen kulutuksessa oli yli kymmenkertaisia eroja. Merkittävimmät kulutuksen osa-alueet olivat liikenne, matkailu ja asuminen. Raportti esittelee tulosten lisäksi tutkimuksessa käytetyt laskentamenetelmät sekä aineiston MIPS-lukuineen. Raportti kertoo myös osallistuneille kotitalouksille tehtyjen ryhmähaastattelujen tuloksista. Haastatteluaineiston pohjalta muodostettiin kuva kuluttajan toimintatilasta eli kestävämpiin kulutusvalintoihin vaikuttavista sosiaalisista ja rakenteellisista tekijöistä. Tutkimusta voivat hyödyntää kuluttajien lisäksi kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt, julkisen vallan päättäjät, useiden eri alojen tutkijat ja opiskelijat sekä muut materiaalitehokkuudesta kiinnostuneet. Raportin liitteet tarjoavat kattavan koosteen Suomessa lasketuista MIPS-luvuista. Suomen luonnonsuojeluliiton vuosina 2006–2008 toteuttaman FIN-MIPS Kotitalous – kestävän kulutuksen juurruttaminen -tutkimushanke toteutettiin osana ympäristöministeriön Ympäristöklusteri -tutkimusohjelman neljättä ohjelmakautta ”Ekotehokas yhteiskunta”

Household MIPS – Natural resource consumption of Finnish households and its reduction

How much natural resources do Finnish households consume? What does resource consumption consist of? How can the resource consumption be reduced? This report answers these and other questions. In the research project the natural resource consumption of 27 Finnish households was calculated with the MIPS method (material input per service unit). The consumption components studied were housing, mobility, foodstuffs, tourism, leisure time activities and household goods and appliances. Differences of even ten-fold were found in the resource consumption of the households studied. The components that consumed the most were mobility, tourism and housing. Besides the research results, the report presents the calculation methods used and the consumption and MIPS data. The report also includes the results of the focus group interviews with the households that participated in the study. On the basis of the interviews the action space of the consumers, that is the social and structural factors influencing sustainable consumption, is shown. In addition to interested consumers, the research can be utilised by consumer and environmental NGOs, governments and politicians, researchers and students from different disciplines and other people interested in resource efficiency. The appendices of the report present a comprehensive summary of the MIPS figures calculated in Finland. The research project FIN-MIPS Household – Promoting Sustainable Consumption, which the Finnish Association for Nature Conservation carried out during 2006 to 2008, was part of the fourth environmental cluster programme “Eco-efficient society” of the Finnish Ministry of the Environment

Ekonomisti verotuksen vuotokohtia etsimässä

Kirjoituksessa esitellään julkistalouden tutkimusta Okunin (1975) ”vuotavan ämpärin” ja Duflon (2017) ”ekonomisti putkiasentajana” -metaforiin pohjautuen. Näiden metaforien sovelluksena julkistalouden tutkijoita voidaan kuvata putkiasentajina, jotka pyrkivät paikantamaan vero- ja tulonsiirtojärjestelmän vuotokohtia sekä tarjoamaan tutkimustulosten avulla keinoja, joilla näitä vuotoja voidaan pienentää. Esimerkkejä vuodoista ovat talouden toimeliaisuuden, esimerkiksi työnteon, väheneminen verotuksen ja sosiaaliturvan seurauksena, tai veronkierto, joka suoraan vähentää kerättävien verotulojen määrää. Verojärjestelmätutkimus laajentaa perinteistä julkisen talouden tutkimusta veroasteiden vaikutusten tarkastelusta verojärjestelmän muiden yksityiskohtien, kuten verovalvonnan, vaikutusten arviointiin. Kirjoituksessa esitellään esimerkkejä sekä aiemmasta kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta että viimeaikaisista suomalaisista tutkimuksista